Valitus KHO:n Reiherintien-Gunillantien kulman roimasta rakennusoikeudenylityksestä, tuli bumerangina. KHO ei nähnyt kaavoituksessa mitään vikaa
Valitusoikeus:
193 § (21.4.2017/230)Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta
Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on: - Viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla (valittajat täyttivät tämän lainkohdan);
Helsingin
kaavoituksen jatkuvasti toistuvien rakennuslakia polkevien käytäntöjen
lainmukaisuus, olisi ollut syytä tutkia ja selvittää. Sitä ei tehnyt hallinto-oikeus, eikä korkein hallinto-oikeus.
Hallinto-oikeuden merkitys asukkaiden oikeusturvana on täysin näennäinen:
https://yle.fi/a/3-7234186 Ylen kysely: Kolmannes lakimiehistä tyytymättömiä hallinto-oikeuden tuomioihin – "Kumileimasimia"
VALITUKSEN MERKITTÄVÄT KOHDAT
1) kaavaylitys oli yli 1/5 lisää kerrosneliöitä. Hyvin ongelmallista on, että juuri mikään aikaisempi kaava ei näytä sitovan kaupungin kaavoitusta, millään ajanjaksolla, vaan kaavaa voidaan muuttaa, kun kaupungin mielestä ”sille on tarve”. Kaupungin pysyvä tarve näyttää olevan asuntoneliöiden maksimaalinen tarjoaminen rakennuttajille, rakennuttajan niin vaatiessa. Alueen asukkaille tämä ei tuo alueen asumismuodon säilymisen turvallisuutta. KHO:lta odotetaan päätöstä kaavaversioiden sitovuudesta joillakin aikajaksoilla. Päätös on tarpeellinen rakennettavan asuinympäristön ilmeen kohtuullistamiseksi
2) Helsingin
uusi yleiskaava 2016-2017, johon kaupunki kaavoituksessaan vetoaa, on
luokaton ruutupaperi hehtaariruuduin. Näkyykö nykyisestä yleiskaavasta, mistä alueesta nyt on kysymys? ”Kaavan tarkoittamia” alueita ei
pysty sitovasti tulkitsemaan, joten uuteen yleiskaavaan on tarpeetonta vedota. Kun
yleiskaava on muodoltaan ”suuntaa-antava”, ei siihen tule ”määräävänä” vedota,
koska siitä selkeää alueellista rakennustehokkuusrajaa ei löydy.
Tämä nykyisen
yleiskaavaan vetoamisen kaavamuutosperuste on syytä KHO:ssa selventää.
Asukkaiden ja asukasyhdistysten mielestä, esitystavasta johtuen, yleiskaava ei ole sitova ohje
kaavoitukselle.
3) Maankäyttö ja rakennuslaki 115 § ... Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella...
Kaksi autotallikerrosta muutettiin, yllätttäen, asunnoiksi.
Autotallit kuulemma siirtyivät pihan alle. Sielä ne olivat
ensikierroksellakin jolloin rakennuoikeus oli OK. paitsi, että kerroksia
oli myös silloin 2 liikaa - tuo atotalliosuus, jota ei kuulemma lasketa
kerroksiksi. Räystäskorkeudesta
vanhassa kaavaselosteessa ei puhuttu metreinä lainkaan. Puhuttiin kerroksista
(Hallintolaki 9 §), joista on olemassa edelleenkin kaksi tulkintaa;
rakennuslain määritelmä kerroksesta ja Helsingin kaupungin kaavaosaston näkemys
kerroksesta. Rakennuslaki kertoo
kerroksen olevan rakennuksen maanpäällinen osuus ja kaavaosasto puhuu
autotallista kerroksiin kuulumattomana tilana, joka seuraavassa käänteessä
voidaan rakentaa asuinkerrokseksi,
Kaavassa
esiintyvän kerroksen määritelmä on KHO:n syytä selventää.
4) kaavoittus oli alkanut puskista (prosessivirhe). Valikoitujen toimijoiden tekemä valmis suunnitelma tuotiin asukaskuulemisiin ja siihen ei voitu enää vaikuttaa.
Prosessivirhe
kuulemisjärjestyksessä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 1§, 5 §, kuntalaki 1
§). Rajoitettu kutsukilpailu ei ole
avoin kilpailutus (kilpailulaki 1 §) (kuntalaki 1 §). Kilpailu ei kaupungin
kaavaosaston mielestä ole kaavoitusta, eikä sen prosessissa siis tarvitse, heidän
mukaan, noudattaa normaalia asukkaiden kuulemiskäytäntöä.
Kilpailutuloksen
ja kaavan suhde tulee KHO:n selventää, sekä vaatia kaupunki noudattamaan kuulemisprosessin
asianmukaista järjestystä, jotta kuulemisella olisi sen tarkoitettu merkitys. Maankäyttö-
ja rakennuslain 6 §.
Valitusluvan hakemisen perusteet katsomme täyttyneiksi. KHO:n mielestä ei.
Onko niin, että poliittinen painostus ulottuu KHO:n asti? Ei pitäisi. Minun tulkintani mukaan valituksessa oli esitetty useita lainvastaisia menettelyjä, jotka KHO:n mielestä kaavoitusosaston tominnassa olisivat lain mukaisia.
Lainvastaisuuksissa HHO:ssa eikä KHO:ssa ei nähdä moitittavaa tai oikaistavaa. Onko Suomi oikeusvaltio, vaiko harvainvalta, jossa poliittiset ja henkilökohtaiset suhteet ohittavat lain maan tavan mukaan?
Helsingin hallinto-oikeudesta saatiin KHO:ta vastaava päätös, jossa ei nähty kaavoittajan toiminnassa laittomuuksia. Päätöksen allekirjoittivat: Petteri Leppikorpi, Jukka Reinikainen ja Riikka Valli-Jaakola. Esittelijäjäsen: Riikka Valli-Jaakola
Valitusluvan epäävän päätöksen olivat KHO:ssa allekirjoittaneet: oikeusneuvokset: Eija Siitari, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen. Esittelijä, oikeussihteeri Liisa Leiniö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti