KHO sulkee silmänsä rakennusfirmojen ja kaavoituksen hyvävelitoiminnalta

Valitus KHO:n Reiherintien-Gunillantien kulman roimasta rakennusoikeudenylityksestä, tuli bumerangina. KHO ei nähnyt kaavoituksessa mitään vikaa
Valitusoikeus:

193 § (21.4.2017/230)Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on: - Viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla (valittajat täyttivät tämän lainkohdan);

Helsingin kaavoituksen jatkuvasti toistuvien rakennuslakia polkevien käytäntöjen lainmukaisuus, olisi ollut syytä tutkia ja selvittää.  Sitä ei tehnyt hallinto-oikeus, eikä korkein hallinto-oikeus.

1) kaavaylitys oli yli 1/5 lisää kerrosneliöitä. Hyvin ongelmallista on, että juuri mikään aikaisempi kaava ei näytä sitovan kaupungin kaavoitusta, millään ajanjaksolla, vaan kaavaa voidaan muuttaa, kun kaupungin mielestä ”sille on tarve”. Kaupungin pysyvä tarve näyttää olevan asuntoneliöiden maksimaalinen tarjoaminen rakennuttajille, rakennuttajan niin vaatiessa. Alueen asukkaille tämä ei tuo alueen asumismuodon säilymisen turvallisuutta. KHO:lta odotetaan päätöstä kaavaversioiden sitovuudesta joillakin aikajaksoilla. Päätös on tarpeellinen rakennettavan asuinympäristön ilmeen kohtuullistamiseksi  

2) Helsingin uusi yleiskaava 2016-2017, johon kaupunki kaavoituksessaan vetoaa, on luokaton ruutupaperi hehtaariruuduin. Näkyykö nykyisestä yleiskaavasta, mistä alueesta nyt on kysymys? Nuoli tarkoittaa metroradan varausta Santahaminaan. ”Kaavan tarkoittamia” alueita ei pysty sitovasti tulkitsemaan, joten uuteen yleiskaavaan on tarpeetonta vedota. Kun yleiskaava on muodoltaan ”suuntaa-antava”, ei siihen tule ”määräävänä” vedota, koska siitä selkeää alueellista rakennustehokkuusrajaa ei löydy.
Tämä nykyisen yleiskaavaan vetoamisen kaavamuutosperuste on syytä KHO:ssa selventää. Asukkaiden ja asukasyhdistysten mielestä, esitystavasta johtuen, yleiskaava ei ole sitova ohje kaavoitukselle.

3) Maankäyttö ja rakennuslaki  115 § ... Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella...
Kaksi autotallikerrosta muutettiin, yllätttäen, asunnoiksi. Autotallit kuulemma siirtyivät pihan alle. Sielä ne olivat ensikierroksellakin jolloin rakennuoikeus oli OK. paitsi, että kerroksia oli myös silloin 2 liikaa - tuo atotalliosuus, jota ei kuulemma lasketa kerroksiksi. Räystäskorkeudesta vanhassa kaavaselosteessa ei puhuttu metreinä lainkaan. Puhuttiin kerroksista (Hallintolaki 9 §), joista on olemassa edelleenkin kaksi tulkintaa; rakennuslain määritelmä kerroksesta ja Helsingin kaupungin kaavaosaston näkemys kerroksesta.  Rakennuslaki kertoo kerroksen olevan rakennuksen maanpäällinen osuus ja kaavaosasto puhuu autotallista kerroksiin kuulumattomana tilana, joka seuraavassa käänteessä voidaan rakentaa asuinkerrokseksi,
Kaavassa esiintyvän kerroksen määritelmä on KHO:n syytä selventää.

4) kaavoittus oli alkanut puskista (prosessivirhe). Valikoitujen toimijoiden tekemä valmis suunnitelma tuotiin asukaskuulemisiin ja siihen ei voitu enää vaikuttaa.
Prosessivirhe kuulemisjärjestyksessä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 1§, 5 §, kuntalaki 1 §).  Rajoitettu kutsukilpailu ei ole avoin kilpailutus (kilpailulaki 1 §) (kuntalaki 1 §). Kilpailu ei kaupungin kaavaosaston mielestä ole kaavoitusta, eikä sen prosessissa siis tarvitse, heidän mukaan, noudattaa normaalia asukkaiden kuulemiskäytäntöä.
Kilpailutuloksen ja kaavan suhde tulee KHO:n selventää, sekä vaatia kaupunki noudattamaan kuulemisprosessin asianmukaista järjestystä, jotta kuulemisella olisi sen tarkoitettu merkitys.   Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §.

Valitusluvan hakemisen perusteet katsomme täyttyneiksi. KHO:n mielestä ei.
Onko niin, että poliittinen painostus ulottuu KHO:n asti? Ei pitäisi. Minun tulkintani mukaan valituksessa oli esitetty useita lainvastaisia menettelyjä, jotka KHO:n mielestä kaavoitusosaston tominnassa olisivat  lain mukaisia.
Lainvastaisuuksissa HHO:ssa eikä KHO:ssa ei nähdä moitittavaa tai oikaistavaa. Onko Suomi oikeusvaltio, vaiko harvainvalta, jossa poliittiset ja henkilökohtaiset suhteet ohittavat lain maan tavan mukaan?

Helsingin hallinto-oikeudesta saatiin KHO:ta vastaava päätös, jossa ei nähty kaavoittajan toiminnassa laittomuuksia. Päätöksen allekirjoittivat: Petteri Leppikorpi, Jukka Reinikainen ja Riikka Valli-Jaakola. Esittelijäjäsen: Riikka Valli-Jaakola
Valitusluvan epäävän päätöksen olivat KHO:ssa allekirjoittaneet: oikeusneuvokset: Eija Siitari, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen. Esittelijä, oikeussihteeri Liisa Leiniö