Kruunusiltojen liikenteestä tulee kannattamatonta

 HSL kertoo tiedotteessaan 13.09.2022:"Kruunusiltojen liikenne kuitenkin aiheuttaa meille kustannuksia enemmän kuin lipputuloista saadaan tai mitä bussiliikenteestä voidaan säästää. Näin ollen siltayhteys aiheuttaa liikenteen käynnistyessä osaltaan paineita joukkoliikennelippujen hintojen nostamiselle".
Miten se taas näin kävi? Eikö sen pitänyt olla loistava liikenneratkaisu? Ainakin Sinnemäen unelmissa.

Sillat tulevat maksamaan runsaasti yli budjettiensa, yhteyksiä karsitaan suunnitelluista, eikä liikennettä saada edes kannattavaksi. Kustannukset peritään tietenkin meiltä asukkailta, kuinkas muuten. Vihreiden kuningasideat tulevat kalliiksi. Kaupunkimme päättäjiä ei tästä saada vastuuseen muutoin, kuin äänestämällä tämä siltaporukka ulos kaupunkisuunnittelusta ja kaupunginhallituksesta.
https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/09/laajasalon-bussit-kulkevat-tulevaisudessa-raitiovaunujen-tahdissa.

Kun seuraamme Kruunusillat-hankkeen liikkeellelähtöä. Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2016. hanketta oli puuhaamassa silloinen vihreä kaupunkituunnitteluporukka:
Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma esiteltiin Helsingin
kaupunginvaltuustossa vuonna 2015 .
Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin
kaupunginvaltuustossa vuonna 2016,  

§ 958
V 21.10.2015, Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden
asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen (nro
12305)  Esittelijä Anni Sinnemäki

§ 959
V 21.10.2015, Kruunusiltojen liikennesuunnitelma välillä
Kruunuvuorenranta-Kalasatama (Nihti)  Esittelijä Anni Sinnemäki

Täältä löytyy lista päätösten vastuuhenkilöistä:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jasenet/

Kaupunkiympäristösuunnittelun vastuuhenkilöistä:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

Kruunusiltojen kustannukset ja lopputulos

Ei tullut takkia mutta tuli kukkaro.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina (29.6.2021)
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-06-29_Kylk_23_Pk
Että Kruunusiltojen kustannusten enimmäishintaa korotetaan.

Eipä tullut yllätyksenä. Näin tämä systeemi toimii.
"Halpistarjouksilla" ajetaan hankesuunnitelma läpi ja sen jälkeen aloitetaan hintojen hilaaminen tappiin.
Suunnitelmia samalla myös pienennetään ja pilkotaan osiin, jotta kokonaiskustannuksia saadaan piilotettua asukkailta (veronmaksajilta, eli sillan ja ratikan maksajilta)

"Kruunusillat-hankkeen kokonaiskustannus on 326 M€ nykykustannustasossa ja 310 M€ hankesuunnitelman mukaisessa kustannustasossa 04/2015."

YLE Uutiset (https://yle.fi/uutiset/3-11747141) ”Kruunusillat-raideyhteyden Laajasalosta Helsingin keskustaan alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 350 miljoonaa euroa.”

HANKE-ESITTELY: "https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2021/Kymp_2021-06-29_Kylk_23_Pk/8B08ADD9-E266-C278-9CC8-7A19B5600000/Liite.pdf"

PÄÄTÖS:  "https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-06-29_Kylk_23_Pk"

Ja KUTEN MAINITTU, poistoja  ja paloittelua, mainitulla budjetilla saataviin tuotoksiin, on myös tehty.

"Edellä esitetty kustannusarvio ei sisällä vuonna 2015 laadittuun hankesuunnitelmaan (hankepäätös 2016) kuulunutta raitiotien itäisintä osuutta Yliskylässä eikä Kaivokadun pääte-pysäkkiä. Yliskylän itäisimmän osuuden kustannusarvio on 19 M€ (noin 18,5 M€ 04/2015 kustannustasossa). Kaivokadun päätepysäkki-osuuden kustannusarvio on noin 10 M€. Kaivokadun tarkemmat kustannukset ja rakentamisen esitetään päätöksentekoon siinä vaiheessa, kun kustannukset ja toteutusaikataulu on pystytty tarkemmin arvioimaan. Näiden osuuksien kustannukset eivät ole mukana tässä raportissa."

Ulosmitatut osuudet kustantavat yhteensä n. 29 M€ +  se Kaivokadunhankkeen mahdollinen lisärahoitustarve joka on mitä ilmeisimmin odotettavissa.
Paloitettun projektin yhteiskustannukset ovat tällä hetkellä (näillä luvuilla) 326M€ + 29M€ = 355M€ 

HANKE ESITTELYSSÄ: "Raitiotieyhteyttä Laajasalon Ollinraition ja Ilomäentien kautta Reposalmentielle ei toistaiseksi toteuteta. Mikäli se myöhemmin päätetään toteuttaa, enimmäishinta ja toteutusaikataulu tuodaan erikseen päätettäväksi."

YLEN kertoma arvio kustannusten noususta pitää melkein paikkansa. Vain 5 milliä menee yli + paloittelemalla tulevaisuuteen lykätyt kustannukset.

TARKOITTA, että lisää kustannuksia on tulossa. Onko kaikki uudet kaupunginvaltuutetut muistaneet julkaista vaalikampanjansa rahoittajat? Ainakin Matias Pajulan (kok) naama näkyi sen verran runsaasti katukuvassa, että tuskin kampanja oli taskurahoilla kuitattu. Matiakselle löytyikin ansiokas palli HSL:n hallituksen puheenjohtajana (herran mainoskampaja oli isosti ja näkyvästi mm. busseissa). Ehkä hän pystyy "tienaamaan" kampanjansa HSL:n palkallaan?`

MISSÄ näkyy se ratikkahallin osuus? Varikko ja vaunut yhteensä n. 194M€
HANKE-ESITTELYSSÄ mainitaan: "Yhteyden liikennöinti edellyttää myös investointeja kalustoon ja varikkokapasiteettiin. Varikkokapasiteetin järjestämistä selvitetään osana raitioliikennevarikkojen kokonaiskehittämissuunnitelman päivitystä, jonka liikenneliikelaitos (HKL) laatii."

Kaikki Laajasalon ratahankkeen kustannukset yhteensä, liittyvine hankkeineen, olisivat nykytiedon mukaan n. 818 miljoonaa euroa.

Kaupunkiymparistolautakunnan esitys:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatoshistoria/2021/Kymp_2021-06-29_Kylk_23_Pk/BEA18CA7-5E32-C358-84D8-7A6571300000/Kaupunkiymparistolautakunnan_esitys_kaupunginhalli.html

Positiivinen tieto on, laajasalolaisten ajama "varikko Roihupeltoon (tai minne muualle tahansa)" kampanja: "Kruunusillat-raitotien linjoja varten on suunniteltu oma varikko Laajasaloon. Liikennöinti on mahdollista Kalasataman raitioteiden kautta myös muilta HKL:n varikoilta. HKL päivittää Helsingin raitiotievarikkojen kokonaiskehittämissuunnitelmaa kesän 2021 aikana, jolloin tarkentuu, miltä varikolta Kruunusiltojen liikennöinti on tarkoituksenmukaisinta hoitaa."
Varikkohanke on tällä hetkellä käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa ja perustelut ratikkahallin siirrolle ovat vankat.

Kruunusillat allianssin (rakentaja ja toteuttajaosapuolet):
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC GroupFinland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra &Rail Oy ja Sitowise Oy

Miten etenee Helsingin ratikkahankkeitten kustannuslaskelmat?

 Lyhyt katsaus historiasta nykyaikaan.

https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2015-5_fi.pdf

2015 hintatasolla arvio. Jokerilinja 25km.:

Pikaraitiotie kustannukset milj. euroa / km

Pikaraitio (uusi), 10 (25 x 10 = 250 milj.)
Pikaraitio (erityiskohde), 20 ? (mistä kohtaa suunnitelmissa löytyy tällainen kohde?)

 

https://yle.fi/uutiset/3-11747141

” Daniel Sazonov sanoo, että Helsingin isoja väyläurakoita vaivaa rakenteellinen ongelma, joka piinaa myös valtakunnallisia hankkeita. Päätöksentekovaiheessa käytetyt esisuunnitelmat eivät kerro kaikkia kustannuksia.”

Näin saadaan hanke runnottua läpi päätösriihistä, ”sumutusbudjeteilla”.

” Esimerkiksi Raidejokerin hinta oli hankesuunnitelmassa 275 miljoonaa euroa, mutta hinta nousi 386 miljoonaan euroon.”

”Kruunusillat-raideyhteyden Laajasalosta Helsingin keskustaan alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 350 miljoonaa euroa.”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-lansi-helsingin-raitioteiden-yleissuunnitelman-kyselytunnilla-esilla-koronatilanne?publisherId=60590288&releaseId=69898834

” Valtuusto päätti kokouksessaan 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.”
Tässä puhutaan siis yhteydestä: ”Länsi-Helsingin uuden raideyhteyden runkolinja kulkee Erottajalta Munkkiniemen ja Vihdintien kautta Kannelmäkeen.” Jokerilinjan lisäksi.

.” – On ihan kaupungin strategian mukaista lisätä joukkoliikennettä ja vähentää autoilua, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.” (Anton on Vihreä. Twiittauksissa selviää, ”Anton Silvo 8. toukok. Olisipa jännää jos kaikki asuisivat yhdessä isossa kaupungissa ja loput maailmasta olisi luontoa”.
Hmmmm. Aika vaarallista ideologiaa. Rakennetun alueen mielenterveysongelmista, hän ei vaikuta piittaavan. Vihreät tätä ajatusta pyrkivät toteuttamaan kaavoittamalla Helsingissä joka niemen, notkon ja saarelman kerrostaloiksi. Viher- ja ulkoilualueista ei niin väliä.elsingissä tehokkaasti toteuttamaan rakentamalla joka nimen notkon ja saarelman viherkeitaineen kerrostaloiksi………..)

Ja on, ilmeisesti, ihan kaupungin strategian mukaista kasvattaa budjettia hankkeen edetessä ja karsia samalla suunnitelmista ”optioimalla” oleellisia osuuksia.

WIKIPEDIA kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raide-Jokeri

” Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi). Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli noin 750 miljoonaa markkaa (noin 199 milj. €). Vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi…
…Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti.^[4]”

Mutta toisin kuitenkin kävi ja hinta nousee.

” Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma tilattiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.^[6] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava, 212 miljoonan euron kustannusarvio …”

Ja hinta nousee.

” Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016. Hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 275 miljoonaa euroa.^[12] ”

+ vaunut 95milj. = 370milj.

Ja hinta nousee.

” … Kun molemmat kaupungit (Espoo, Helsinki) päättivät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitettiin yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laatiminen.^[16] Toukokuussa 2016 julkaistujen tietojen mukaan hankkeen kustannusarvio on kohonnut 459 miljoonaan euroon,^[17] josta raitiovaunujen hankintakustannusten osuus on noin 95 miljoonaa euroa.^[18][19]”

Pelkät rakennuskustannukset 364 miljoonaa

” … Hankkeen lokakuussa 2017 vahvistettu budjetti on 275 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus on noin 205–225 miljoonaa euroa.^[21] Suunnitelmaan sisältyvät optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset, ovat suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa.^[24] Marraskuussa 2018 esitetty uusin kustannusarvio on vuoden 2015 hintatasossa 367 miljoonaa euroa (2020 = 379,50), josta varikon rakennuskustannukset ovat 64 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistui tammikuussa 2019, ja siinä hankkeen kustannusarvioksi täsmentyi 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa (2020 = 390,60).”

Niin. Ja mitä tuo 386 miljoonaa tai 391 miljoonaa sisältää suhteessa aikaisempiin kustannusarvioihin?

275 + optio 100 = 375 milj. ? ja uusi arvio 386 muunnettuna 2020 tasoon = 390,60 miljoonaa. Tuo ”optio” tarkoittanee, että suunnitelmasta on poistettu osuus joka odottelee seuraavan vaiheen toteutusta, jotta budjetti ei näyttäisi niin kaamealta? Optiot sisältävät, kuten aikaisemmin on mainittu: ”… optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset”.
Nyt ne on ”ulkoistettu” ainakin budjetista?

” Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen.”

Helsingin paikallisuutiset: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1254298

”Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa…” (minkä vuoden hintatasolla?),”… joten kustannukset ovat kasvaneet jo liki 100 miljoonaa euroa.” (+ se odotteleva 100 miljoonan ”optio”, tarkoittaa 200 miljoonan kasvua kokonaisuutena. Tai: montako kilometriä raiteita ja varikoita jääkään puuttumaan ilman tuota ”optiota”?).

Kun tarpeeksi hämmennetään, arviot saadaan sen verran solmuun, että ei niitä enää tajua Erkkikään. Ja valtuustossa kukaan ei kuitenkaan kehtaa kysyä, tai tuskin siellä ketään edes jaksaa kiinnostaa, kun ei mene omasta pussista.

Tarjottu on

Huonolta näyttää monelta suunnalta katsottuna. Budjetti ylitetään ja suunnitelmia kutistetaan.
Eihän tässä mitään uutta ole. Muistamme vielä erinomaisesti Länsi-metron kaikkine sotkuineen ja budjettiylityksineen.

Mihin tällainen kustannusarvioiden ja toteutusten epäsuhta perustuu? Kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun huonoon ynnäpäähän? Vaiko tarjouksia tehneiden yritysten ”kilpailuhinnoitteluun” sudenkuoppineen (valitaan edullisin tarjous, jonka tekijälle sitten annetaan rajaton laskutusoikeus)? Vedetäänkö jälleen isoista budjeteista välistä? Onko poliittisten päättäjien puolueille valunut tukirahoja, tai muita rahanarvoisia etuisuuksia, kuten maan tapa on? Esim. edullisia osakehuoneistoja ratikkayhteyksien varrelta tarkoittaa vaikkapa Kruunuvuorenrannassa arvonnousua noin +1000 euroa /m², kun ratikkaliikenne alkaa. Näitä hamsteriasuntokauppoja tuskin julkistetaan missään. Asuntoja rakennetaan kaupungin esitteiden mukaan "nuorille ja asunnottomille".

Kruunusillatkin ovat vasta suunnittelupöydällä. Mihin silläkin hankkeella vielä ehditään kustannusten puitteissa? Kaupunki on hilannut ylös Kruunuvuorenrannan rakennusoikeuksia kaava kaavalta. Ahneudelle ei näy loppua, kattoa eikä rajaa.

Kun kerran kysyin eräältä alueeni kaupunkisuunnittelijalta, miksi joka vuosi hilataan rakennus-volyymejä ylös osakaavasuunnitelmiin, hän totesi, että poliitikot vaativat. Helsingin yleiskaavalla ei ole enää minkäänlaista merkitystä, ei edes sen naurettavalla hehtaaritasolla.

Anton Silvolle oppimateriaalia viherympäristön merkityksestä kaupungeissa:

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/who-opas_kaupunkivihrea_-_opas_toimintaan.pdf

https://www.pnas.org/content/116/11/5188

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/ulrika_stigsdotter.pdf

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa

 

Kruunusillat-hanke ja sen kustannukset

Kruunuvuorenrantaa rakennettaessa, alkoi kuulua huhuja kannattavasta sijoittamisesta syntyviin asuntoihin. Neliöhinnat tulevat pomppaamaan, kun Kruunusillat valmistuu. Asuntoja ei alunperin tarkoitettukaan nuorten uusien perheiden asunnoiksi vaan sijoittajille. Näin tapahtuu pitkin ratikkalinjaa. Ennalta rakennetut asunnot ovat sijoituskohteita.

Suurissa hankkeissa liikkuu suuret rahat ja niissä tahtoo piillä suuri välistävedon mahdollisuus. Esimerkkejä kaupunkimme historiasta löytyy useita. On syytä seurata tarkkaan miten siltahankkeen urakat jaetaan ja kenelle ja millä perusteella. Kilpailutetaanko rakennusfirmoja tasapuolisesti? Esitetäänkö epämääräisiä kriteereitä, joilla sopimukset uitetaan halutun toimijan haaviin? Tehdäänkö ennakkovalintaa, kaventaen tarjoajien mahdollisuuksia? Annetaanko kustannusten ylittyä toteutusvaiheessa, epämääräisin perustein?

Tulemee varmasti Kruunusiltojen rakentamisen yhteydessä kuulemaan lukuisia selityksiä, kuinka merenpohja olikin niin arvaamaton, tai ei oltu huomioitu sitä sun tätä. Jos pohjatyöt kustannuslaskentaa varten on tehty huolella, ei yllätyksiä suurissa määrin voi syntyä. Ei ainakaan olisi mitään syytä syntyä. Sellainen osoittaa rakentajan ammattitaidottomuutta ja sellaisia rakentajia tulee välttää. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska poliittisilla puolueilla on omat vankan suhteensa rakennusfirmoihin, joiden kautta hyvää itselle jaetaan.

Kun kaupunkimme (Helsinki) organisaatiossa hankkeet valmistellaan ja hyväksytään samojen puolueiden ja osin samojen henkilöiden avulla, kaikki sumpliminen tarjouskilpailuissa on mahdollista. Puoluekuri takaa, että päätös on sama kautta päätösketjun. On suorastaan pöyristyttävää kuvitella, että tällainen hyväksymisjärjestelmä toimisi kaupunkilaisten edunvalvojana.

Linkkeinä kaksi uutta kirjoitusta aiheesta puolesta ja vastaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3882685

https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3737425

Kruunusillat kustannukset, keskustelua

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

---------------------------------------MIELIPIDE-------------------------------------
En vastusta Kruunusiltoja mutta... kannattaa seurata miten kustannusarvioissa pysytään ja mitä rahalla saadaan. Kaupunkisuunnittelun hankkeiden hinnoilla on ollut taipumus kertautua hankkeen konkretisoituessa. Pienellä hinnalla ne myydään asukkaille ja epävarmoille päättäjille ja suurilla hinnoilla ne sitten toteutetaan. Maksajina ovat ne "uudet ja entiset asukkaat", asuntojen ja asumisen kustannuksin.

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

Kun verrataan metron kustannusarvioon, (3 asemaa 270 miljoonaa ja 7 asemaa 500 milj. Metron kapasiteetti on monin kertainen (nopeus/asiakasmäärä)), ns. pikaratikkaan, nykyisen saaristoratikan kustannuksiin siltoineen. Ratikkaratkaisu (nyt arvio 375 miljoonaa) tulee todennäköisimmin lähentelemään 500 miljoonaa. Mitä ratikkarahalla saadaan? Maisemaa rumentavia ja laivaväyliä haittaavia siltoja ja hidasta, pienikapasiteettista joukkoliikennettä. Sen lisäksi sen järkyttävän budjetin maksajiksi tarvitaan järkyttävät määrät uusia asukkaita Laajasaloon, Vartiosaareen ja Ramssinniemeen. Myös osa Laajasalon urheilupuistoa uhrataan rahalle, eli ratikkavarikolle 15 kerroksisine kerrostalokomplekseineen ja tuhotaan vanhan kartanon kulttuurimaisema. Asukkaiksi kaavaillaan sinkkuja ja pienasuntosijoittajia. Asunnoista ei tule edullisia, vähävaraisen kaupunkilaisen asuntoja.

------------------------------KAUPUNGIN KOMMENTTI----------------------------------
Kruunusillat-raitiotie Kiitos mielipiteistä. Me emme vastusta metroa, mutta se on selvityksissä todettu huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka.

Kaikilla isoilla hankkeilla on taipumus kallistua, kun ne suunnitellaan pidemmälle. Mutta olet oikeassa, että voisi suunnitella pidemmälle ennen päätöksentekoa - vaikka silloin on toki mahdollisuus, että jopa parikymmentä miljoonaa menee näennäisesti hukkaan.

Vuoden päästä olemme suunnitelleet Kruunusillat-raitiotien niin, että meillä on huomattavasti luotettavampi kustannusarvio kuin 2016, jolloin rakentamisesta päätettiin - mutta jos se on suurempi, valtuutetut saavat päättää uudestaan rakennetaanko vai eikö rakenneta.

------------------------------------------VASTAUS----------------------------------------------
Tuo väite "ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka" ei teidän omissa kirjoituksissannekaan toteudu. Kaavoittajan edustajat kertovat "puolustuksenaan", kuinka Laajasalossa pitää radanvarsia tiivistysrakentaa, koska ratikalle tarvitaan asiakkaita. Tiivistysrakentamisen voitte tämän väitteenne mukaan sitten lopettaa, koska asiakkaita ei ratikkanne kerran lisää kaipaa