Miten etenee Helsingin ratikkahankkeitten kustannuslaskelmat?

 Lyhyt katsaus historiasta nykyaikaan.

https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2015-5_fi.pdf

2015 hintatasolla arvio. Jokerilinja 25km.:

Pikaraitiotie kustannukset milj. euroa / km

Pikaraitio (uusi), 10 (25 x 10 = 250 milj.)
Pikaraitio (erityiskohde), 20 ? (mistä kohtaa suunnitelmissa löytyy tällainen kohde?)

 

https://yle.fi/uutiset/3-11747141

” Daniel Sazonov sanoo, että Helsingin isoja väyläurakoita vaivaa rakenteellinen ongelma, joka piinaa myös valtakunnallisia hankkeita. Päätöksentekovaiheessa käytetyt esisuunnitelmat eivät kerro kaikkia kustannuksia.”

Näin saadaan hanke runnottua läpi päätösriihistä, ”sumutusbudjeteilla”.

” Esimerkiksi Raidejokerin hinta oli hankesuunnitelmassa 275 miljoonaa euroa, mutta hinta nousi 386 miljoonaan euroon.”

”Kruunusillat-raideyhteyden Laajasalosta Helsingin keskustaan alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 350 miljoonaa euroa.”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-lansi-helsingin-raitioteiden-yleissuunnitelman-kyselytunnilla-esilla-koronatilanne?publisherId=60590288&releaseId=69898834

” Valtuusto päätti kokouksessaan 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.”
Tässä puhutaan siis yhteydestä: ”Länsi-Helsingin uuden raideyhteyden runkolinja kulkee Erottajalta Munkkiniemen ja Vihdintien kautta Kannelmäkeen.” Jokerilinjan lisäksi.

.” – On ihan kaupungin strategian mukaista lisätä joukkoliikennettä ja vähentää autoilua, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.” (Anton on Vihreä. Twiittauksissa selviää, ”Anton Silvo 8. toukok. Olisipa jännää jos kaikki asuisivat yhdessä isossa kaupungissa ja loput maailmasta olisi luontoa”.
Hmmmm. Aika vaarallista ideologiaa. Rakennetun alueen mielenterveysongelmista, hän ei vaikuta piittaavan. Vihreät tätä ajatusta pyrkivät toteuttamaan kaavoittamalla Helsingissä joka niemen, notkon ja saarelman kerrostaloiksi. Viher- ja ulkoilualueista ei niin väliä.elsingissä tehokkaasti toteuttamaan rakentamalla joka nimen notkon ja saarelman viherkeitaineen kerrostaloiksi………..)

Ja on, ilmeisesti, ihan kaupungin strategian mukaista kasvattaa budjettia hankkeen edetessä ja karsia samalla suunnitelmista ”optioimalla” oleellisia osuuksia.

WIKIPEDIA kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raide-Jokeri

” Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi). Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli noin 750 miljoonaa markkaa (noin 199 milj. €). Vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi…
…Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti.^[4]”

Mutta toisin kuitenkin kävi ja hinta nousee.

” Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma tilattiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.^[6] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava, 212 miljoonan euron kustannusarvio …”

Ja hinta nousee.

” Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016. Hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 275 miljoonaa euroa.^[12] ”

+ vaunut 95milj. = 370milj.

Ja hinta nousee.

” … Kun molemmat kaupungit (Espoo, Helsinki) päättivät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitettiin yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laatiminen.^[16] Toukokuussa 2016 julkaistujen tietojen mukaan hankkeen kustannusarvio on kohonnut 459 miljoonaan euroon,^[17] josta raitiovaunujen hankintakustannusten osuus on noin 95 miljoonaa euroa.^[18][19]”

Pelkät rakennuskustannukset 364 miljoonaa

” … Hankkeen lokakuussa 2017 vahvistettu budjetti on 275 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus on noin 205–225 miljoonaa euroa.^[21] Suunnitelmaan sisältyvät optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset, ovat suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa.^[24] Marraskuussa 2018 esitetty uusin kustannusarvio on vuoden 2015 hintatasossa 367 miljoonaa euroa (2020 = 379,50), josta varikon rakennuskustannukset ovat 64 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistui tammikuussa 2019, ja siinä hankkeen kustannusarvioksi täsmentyi 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa (2020 = 390,60).”

Niin. Ja mitä tuo 386 miljoonaa tai 391 miljoonaa sisältää suhteessa aikaisempiin kustannusarvioihin?

275 + optio 100 = 375 milj. ? ja uusi arvio 386 muunnettuna 2020 tasoon = 390,60 miljoonaa. Tuo ”optio” tarkoittanee, että suunnitelmasta on poistettu osuus joka odottelee seuraavan vaiheen toteutusta, jotta budjetti ei näyttäisi niin kaamealta? Optiot sisältävät, kuten aikaisemmin on mainittu: ”… optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset”.
Nyt ne on ”ulkoistettu” ainakin budjetista?

” Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen.”

Helsingin paikallisuutiset: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1254298

”Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa…” (minkä vuoden hintatasolla?),”… joten kustannukset ovat kasvaneet jo liki 100 miljoonaa euroa.” (+ se odotteleva 100 miljoonan ”optio”, tarkoittaa 200 miljoonan kasvua kokonaisuutena. Tai: montako kilometriä raiteita ja varikoita jääkään puuttumaan ilman tuota ”optiota”?).

Kun tarpeeksi hämmennetään, arviot saadaan sen verran solmuun, että ei niitä enää tajua Erkkikään. Ja valtuustossa kukaan ei kuitenkaan kehtaa kysyä, tai tuskin siellä ketään edes jaksaa kiinnostaa, kun ei mene omasta pussista.

Tarjottu on

Huonolta näyttää monelta suunnalta katsottuna. Budjetti ylitetään ja suunnitelmia kutistetaan.
Eihän tässä mitään uutta ole. Muistamme vielä erinomaisesti Länsi-metron kaikkine sotkuineen ja budjettiylityksineen.

Mihin tällainen kustannusarvioiden ja toteutusten epäsuhta perustuu? Kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun huonoon ynnäpäähän? Vaiko tarjouksia tehneiden yritysten ”kilpailuhinnoitteluun” sudenkuoppineen (valitaan edullisin tarjous, jonka tekijälle sitten annetaan rajaton laskutusoikeus)? Vedetäänkö jälleen isoista budjeteista välistä? Onko poliittisten päättäjien puolueille valunut tukirahoja, tai muita rahanarvoisia etuisuuksia, kuten maan tapa on? Esim. edullisia osakehuoneistoja ratikkayhteyksien varrelta tarkoittaa vaikkapa Kruunuvuorenrannassa arvonnousua noin +1000 euroa /m², kun ratikkaliikenne alkaa. Näitä hamsteriasuntokauppoja tuskin julkistetaan missään. Asuntoja rakennetaan kaupungin esitteiden mukaan "nuorille ja asunnottomille".

Kruunusillatkin ovat vasta suunnittelupöydällä. Mihin silläkin hankkeella vielä ehditään kustannusten puitteissa? Kaupunki on hilannut ylös Kruunuvuorenrannan rakennusoikeuksia kaava kaavalta. Ahneudelle ei näy loppua, kattoa eikä rajaa.

Kun kerran kysyin eräältä alueeni kaupunkisuunnittelijalta, miksi joka vuosi hilataan rakennus-volyymejä ylös osakaavasuunnitelmiin, hän totesi, että poliitikot vaativat. Helsingin yleiskaavalla ei ole enää minkäänlaista merkitystä, ei edes sen naurettavalla hehtaaritasolla.

Anton Silvolle oppimateriaalia viherympäristön merkityksestä kaupungeissa:

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/who-opas_kaupunkivihrea_-_opas_toimintaan.pdf

https://www.pnas.org/content/116/11/5188

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/ulrika_stigsdotter.pdf

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa

 

Kruunusillat kustannukset, keskustelua

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

---------------------------------------MIELIPIDE-------------------------------------
En vastusta Kruunusiltoja mutta... kannattaa seurata miten kustannusarvioissa pysytään ja mitä rahalla saadaan. Kaupunkisuunnittelun hankkeiden hinnoilla on ollut taipumus kertautua hankkeen konkretisoituessa. Pienellä hinnalla ne myydään asukkaille ja epävarmoille päättäjille ja suurilla hinnoilla ne sitten toteutetaan. Maksajina ovat ne "uudet ja entiset asukkaat", asuntojen ja asumisen kustannuksin.

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

Kun verrataan metron kustannusarvioon, (3 asemaa 270 miljoonaa ja 7 asemaa 500 milj. Metron kapasiteetti on monin kertainen (nopeus/asiakasmäärä)), ns. pikaratikkaan, nykyisen saaristoratikan kustannuksiin siltoineen. Ratikkaratkaisu (nyt arvio 375 miljoonaa) tulee todennäköisimmin lähentelemään 500 miljoonaa. Mitä ratikkarahalla saadaan? Maisemaa rumentavia ja laivaväyliä haittaavia siltoja ja hidasta, pienikapasiteettista joukkoliikennettä. Sen lisäksi sen järkyttävän budjetin maksajiksi tarvitaan järkyttävät määrät uusia asukkaita Laajasaloon, Vartiosaareen ja Ramssinniemeen. Myös osa Laajasalon urheilupuistoa uhrataan rahalle, eli ratikkavarikolle 15 kerroksisine kerrostalokomplekseineen ja tuhotaan vanhan kartanon kulttuurimaisema. Asukkaiksi kaavaillaan sinkkuja ja pienasuntosijoittajia. Asunnoista ei tule edullisia, vähävaraisen kaupunkilaisen asuntoja.

------------------------------KAUPUNGIN KOMMENTTI----------------------------------
Kruunusillat-raitiotie Kiitos mielipiteistä. Me emme vastusta metroa, mutta se on selvityksissä todettu huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka.

Kaikilla isoilla hankkeilla on taipumus kallistua, kun ne suunnitellaan pidemmälle. Mutta olet oikeassa, että voisi suunnitella pidemmälle ennen päätöksentekoa - vaikka silloin on toki mahdollisuus, että jopa parikymmentä miljoonaa menee näennäisesti hukkaan.

Vuoden päästä olemme suunnitelleet Kruunusillat-raitiotien niin, että meillä on huomattavasti luotettavampi kustannusarvio kuin 2016, jolloin rakentamisesta päätettiin - mutta jos se on suurempi, valtuutetut saavat päättää uudestaan rakennetaanko vai eikö rakenneta.

------------------------------------------VASTAUS----------------------------------------------
Tuo väite "ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka" ei teidän omissa kirjoituksissannekaan toteudu. Kaavoittajan edustajat kertovat "puolustuksenaan", kuinka Laajasalossa pitää radanvarsia tiivistysrakentaa, koska ratikalle tarvitaan asiakkaita. Tiivistysrakentamisen voitte tämän väitteenne mukaan sitten lopettaa, koska asiakkaita ei ratikkanne kerran lisää kaipaa

Henkilöautoliikennettä kuritetaan Helsingissä

Jo viime joulukuussa (TM 22/2017) ilmestyi Tekniikan Maailmassa kolumni jossa ihmeteltiin: "Voisiko joku kertoa, miksi autot pitää häätää Helsingistä?". Kommentti käsitteli ja arvosteli laajasti mm. keskustan kävelykatuhankkeita: Espaa, Kaivokatua, Hämeentien henkilöautoliikennehäätöä jne. sekä bulevardihankkeita.Kirjoitin näistä jo joulukuussa 2016 tässä blogissa: http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2016/
Kysymys on Laajasalossakin erittäin akuutti, sillä yksi tapa kurittaa yksityisautoilua on Laajasalontien bulevardi-hanke, jolla tullaan hidastamaan risteyksineen valoineen, henkilöautoliikennettä. Nyt voimaan on tullut jo ajonopeuden pudotus 50km:iin tunnissa, jota eivät autoilijat vielä ole tahtoneet edes tunnustaa olemassa olevaksi, nopeudenvalvontakampanjoista huolimatta. Samoin liikennevalot ostarin liittymässä ovat hidaste. Tämä, alunperin, uuden ostarirakennustyömaan aiheuttama risteys, on vasta esimakua tulevasta.
Kaupungin kaavoitusosasto on aina kysyttäessä, muistanut muistuttaa, että yksityisautoilu on katoavaa kansanperinnettä Laajasalossa ja se korvataan uudella uljaalla pikaraitiotiellä. Tilastojen ja henkilömielipiteiden valossa en tätä menisi lainkaan vannomaan. Varsinkin kun asukasmäärä Laajasalossa on kertautumassa.
Vasta-argumenttinamme on aina ollut se tosiasia, että suinkaan kaikki eivät ole menossa keskustaan, vaan erittäin suuri osa asiointi- ja työpaikkaliikennettä suuntautuu Herttoniemeen ja Itäkeskukseen ja sieltä kehätielle. Myös Viikin kautta on hyvä yhteys pohjoiseen ja länteen. Kaikille ei riitä muun joukkoliikenteenkään linjat ja aikataulut. Tämä tieto on välitetty kaavoittajalle ja liikennesuunnittelijalle.
Kaupunkimme ja sen kaavoituksen perimmäinen tavoite ei ole suinkaan itse henkilöliikenne, vaan rakentaminen. Tarvitaan rakennusmaata tuon bulevardin varsille. Tämä kuulostaa hölmöläisten hommalta. Mennään rakentaminen edellä. Lisärakentaminen kaupungin tahdilla, tulee tukkimaan liikenneyhteydet jo ennen raitsikaa ja edelleen rakentamisen lisääntyessä, myös tuon hidastetun bulevardin. Bulevardin varsilla tuskin tullaan näkemään iloisia kahvilassa istuskelijoita tai äitejä lastenvaunuineen (kuten bulevardisuunnitelmissa auvoisasti kuvaillaan). Neljällä kaistalla valoissa seisovien ja niistä kiihdyttävien autojen meteli, pakokaasut ja tiepöly huolehtivat kansan pysyttelemisen poissa bulevardin varsilta.
Rakennusmaana toki bulevardin varsi on ymmärrettävämpää ja hyväksyttävämpääkin, kuin urheilupuiston alue, tai muut Laajasalon viherkeitaat. Liikennesuunnittelijana pitäisin kiirettä Herttoniemeen ja Roihupeltoon suuntautuvan ratikkakiskon rakentamisessa, noin ensihätiin. Se ei kuulemma ole tulossa pitkiin aikoihin, viime tapaamisessamme kyseltynä. Se ei ollut, ihan oikeasti, vielä edes suunnitteilla. Sillä väitteellä torpattiin ratikkavarikko Roihupellossa.