No siten kuten aina ennenkin. Toistamalla omaa jo päätettyä kantaansa, ilman pitäviä perusteita.
"Tämähän on jo kabineteissa sovittu juttu, pulinat ja liikuntapuisto pois".
Välinpitämättömyys kulttuurihistoriallista maiseemaa ja alueen nuorison vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kohtaan jatkuu vanhaan tuttuun tyyliin selittelemällä jo valmiiksi tehtyä päätöstä.
Täydellinen kaupungin dokumentti ratikkahallista löytyy tästä linkistä >
Tässä alla kaupungin vastineet ja kommenttini niihin. Lyhennettyversio kohdasta jossa vedotaan maankäyttö ja rakennuslakiin, on lähetetty Helsingin kaupunkisuunnittelijoille.
Luonnonsuojeluliitto on eri mieltä kaupunkisuunnittelua vetävien vihreiden politikkojen kanssa >
-------------------------------MUISTUTUS KAAVASTA------------------------------------
Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 49.
kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49023 tonttia 5 ja korttelin
49027 tonttia 4, katu-, puisto-, suojaviher-, urheilukeskus-, urheilu-,
virkistyspalvelu- ja yleisiä pysäköimisalueita (muodostuvat uudet korttelit
49073, 49089 ja 49092) Kaavan nimi: Laajasalon ratikkakortteli
Tässä huomautuksessa on erotettu uudet
kommentit edellisen vastineen kohdista tekstein ”KAUPUNKI:” – silloin kun
kaupunki vastaa edelliseen OAS palautteeseen ja ”ASUKASKOMMENTTI:” –
silloin kun asukas vastaa kaupungin mielipiteeseen palautteesta. OAS-sekavuus
johtuu kaupungin tavasta ilmaista asiansa asukkailleen. Pahoittelen sekavuutta.
Yhteenveto
Yhteenveto
KAUPUNKI: mielipiteistä Osallistumis-
ja arviointisuunnitelmaa koskevia kirjallisia mielipiteitä saapui 51 kpl,
joista 2 oli adresseja (allekirjoittajia yhteensä 2753) Vastineet
mielipiteisiin aihepiireittäin Kaavaprosessi Mielipiteissä otettiin kantaa eri
kaavatasojen päällekkäisyyksiin ja niiden ymmärtämisen vaikeuteen. Käynnissä on
samanaikaisesti useampi toisiinsa kytkeytyvä kaavahanke ja asukkaiden on vaikea
seurata ja hahmottaa kokonaisuutta, jonka hankkeet muodostavat.
ASUKASKOMMENTTI:(tämä
on kaupungin taktiikkaa. Kun kaavoitus hajotetaan, ei asukkaille pääse
syntymään kokonaiskuvaa. Samoin pirstotut kaavat eivät saa niin helposti
taakseen asukkaiden joukkovoimaa. Kaupunki unohtaa kuitenkin, että alueella
toimii vahvoja asukasyhdistyksiä, jotka seuraavat tiiviisti kaupungin
kaavoitustoimia. Yhdistyksiä vastaan kaupunki toimii selityslinjalla ja joutuu
vastaanottamaan hallinto-oikeushaasteita, koska se ei halua muulla tavoin
muuttaa toimintatapojaan asiallisiksi)
Uudesta yleiskaavasta on tehty valituksia hallinto-oikeuteen ja voimakkaasti siihen pohjautuvia kaavaluonnoksia ei mielipiteen kirjoittajien mukaan tule tuoda poliittiseen hyväksymiskäsittelyyn valitusten käsittelyn ollessa kesken.
Lisäksi otettiin kantaa, että asemakaava ei
noudata voimassaolevia maakuntakaavoja eikä Helsingin yleiskaavaa 2002.
Vastine
KAUPUNKI: Yleis- ja maakuntakaavaa
koskeva mielipide on lähetetty ennen vuonna 2016 valmistellun yleiskaavan
lainvoimistumista. Maakuntakaava ohjaa ennen kaikkea yleiskaavoitusta ja
korkeimman hallinto-oikeuden valituspäätösten jälkeen alueella on voimassa
26.10.2016 hyväksytty yleiskaava.
ASUKASKOMMENTTI:(Voimassa
oleva yleiskaava on käyttökelvottomasti laadittu ”hehtaarikaava”. Sen rajoja ei
ole mahdollista hahmottaa mitenkään ilman tarkennusta. Tällaisia tarkennuksia
ei ole, vaan sen varjolla tehdään näitä aluevaltauksia ja väitetään, että ne
ovat kaavan mukaisia.)
KAUPUNKI: Hanke on yleiskaavan mukainen. Alueella on käynnissä useita kaavahankkeita Laajasalon kaupunkiuudistuksen ja raitiotien rakentamisen vuoksi. Raitiotie tullaan rakentamaan vaiheittain ja sen varmistamiseksi, että aiemmin tehtäväksi suunniteltujen katualueiden kaavat ovat lainvoimaisia, suunnittelualueita on jaettu eri kaavoihin. Kaava-alueissa on otettu huomioon myös kaavahankkeiden hallittavuus ja kiireellisyys…
ASUKASKOMMENTTI: (kerrotaan
ja kuunnellaan MUTTA viivaakaan ei muuteta. Asukkaiden eteen tuodaan valmiiksi rakennuttajien
kanssa sovittuja suunnitelmia.
On erittäin turhauttavaa keskustella kaavoittajan kanssa kaavoista, jotka toinen toisensa perään tähtäävät eri alueiden ylikaavoitukseen. Kun edelliseen kaavaversioon on saatu huojennus, seuraavassa versiossa rakennusoikeus ylitetään entistä rempseämmin.)
On erittäin turhauttavaa keskustella kaavoittajan kanssa kaavoista, jotka toinen toisensa perään tähtäävät eri alueiden ylikaavoitukseen. Kun edelliseen kaavaversioon on saatu huojennus, seuraavassa versiossa rakennusoikeus ylitetään entistä rempseämmin.)
OAS-tilaisuus Mielipiteissä otettiin kantaa osallistumis-
ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloon. OAS-tilaisuuteen oli kutsuttu vain
suunnittelualuetta rajaavien tonttien maanomistajat ja taloyhtiöt, vaikka alue
on koko Laajasalon asukkaiden käytössä ja hankkeen merkittävyyden vuoksi siitä
olisi pitänyt tiedottaa kaikille toimijoille ja asukkaille muutenkin kuin
internetsivujen ja lehti-ilmoituksen kautta. Tilaisuus olisi pitänyt myös
järjestää muulloin kuin lomakauden alussa.
Asukkaat haluavat, että kaavoittaja aloittaa avoimen ja
osallistavan keskustelun alueen suunnitelmista.
Maankäyttö- ja rakennuslain henki ei ole
toteutunut alueen suunnittelussa.
Alueiden käytön ja rakentamisen tulee turvata
kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa ja prosessissa
tulee turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen
monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.
Mielipiteissä esitettiin myös, että OAS-tilaisuus ei
toiminut asukkaiden mielestä. Kaupungin edustajia ei esitelty asukkaille ja
havaintomateriaali oli heikkoa. Laajasalolaiset kokevat, että heillä ei ole
ollut mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristönsä suunnitteluun. Yleiskaavan
laadintavaiheessa on kerrottu, että asemakaavavaiheessa on mahdollisuus
vaikuttaa.
OAS-tilaisuudessa on kuitenkin todettu, ettei
rakentamisen määrään ja laajuuteen voi enää vaikuttaa. Asukkaat kokevat
tulleensa harhaanjohdetuiksi.
Vastine (Maankäyttö ja rakennuslain mukaan)
KAUPUNKI: Maankäyttö ja
rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa
laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma
osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten
arvioinnista. Asemakaavan valmistelu päätettiin aloittaa tuolloin vielä
vahvistamattoman yleiskaavan ja Kruunusillat hankepäätöksen pohjalta siten,
että kaava-alueelle sijoittuu raitiovaunuvarikko ja asumista. Tuolloin
valmisteilla olleessa yleiskaavassa alue on merkitty asuinalueeksi, jonka
korttelitehokkuus on vähintään 1 ja enintään 2.
ASUKASKOMMENTTI:(Yleiskaavan
”hehtaari” -ruudukko ei kerro oikeasti rakennettavia alueita. Todellisuus tulee
esiin vasta lopullisessa kaavassa, yllätyksinä = vasta kilpailun
käynnistyttyä, joten asukasmielipiteet eivät enää tavoittaneet suunnittelijoita.
Näin se on tarkoitettukin, koska asukasmielipiteillä ei ole merkitystä. Niillä
täytetään, nimellisesti, ainoastaan yksi rakennuslain kohta mutta ei sitäkään
lain hengen mukaisesti, koska mielipiteillä ei voida enää jälkikäteen
vaikuttaa. Mitään merkityksellisiä muutoksia ei tehdä.)
KAUPUNKI: Uusi yleiskaava sai lainvoiman suunnittelualueen osalta 5.12.2018. Samanaikaisesti asemakaavan vireille tulemisen kanssa käynnistettiin varikon ja siihen liittyvän asumisen suunnittelukilpailu. Suunnittelukilpailu oli HKL:n hankinta, jota oli valmisteltu yhdessä kaupungin eri toimijoiden (HKL, kaupunkisuunnittelu, kaupunginkanslia, rakennusvalvonta, kiinteistötoimi) kanssa. Hankinta- ja kilpailuasiakirjat tulivat julkisiksi heti kilpailun käynnistyttyä.
ASUKASKOMMENTTI: (ennen
kilpailun käynnistymistä, ei ollut tiedossa mitä alueelle suunniteltaisiin.
Kilpailuun osallistuneille ei ole saatettu asukasmielipiteitä tiedoksi koska
OAS on tullut jälkijunassa.)
KAUPUNKI: Kilpailuun ja sen hankintaan kohdistuva sisällöllinen tiedottaminen kanavoitiin HKL:n kautta kilpailun alkuvaiheessa, kun kilpailutuloksia ei ollut vielä luonnollisestikaan käytettävissä. Nämä menettelyt kerrottiin ja hankinnan sallimissa puitteissa kuvattiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa.
ASUKASKOMMENTTI: (siis
jälkijunassa)
KAUPUNKI: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
esittelytilaisuudessa kerrottiin ja esiteltiin kaavamuutoksen
vuorovaikutusmahdollisuuksia, kaavahankkeen etenemisprosessia ja suunnittelun
lähtökohtia, kuten uuden yleiskaavan osoittamia rakentamisaluerajauksia, jolta
pohjalta myös suunnittelualueen rajaus oli tehty. Lisäksi esiteltiin sitä,
millaisia toimintoja varten varikkoa suunnitellaan. Myös asumiseen osoitettavan
rakentamisen määrästä esitettiin yleiskaavaan pohjautuvia arvioita.
Tilaisuuteen saapui huomattavasti odotettua enemmän yleisöä. Tilaisuuden
järjestäminen pohjautui alueella aiemmin järjestettyjen yleisötilaisuuksien
pohjalta tehtyyn arvioon odotettavista kävijämääristä. Tilaisuus järjestettiin
Laajasalon kirkon aulatilassa siten, että kaava-aluetta, Kruunusillat-hanketta,
yleistietoa varikoista ja osallistumis- ja arviointisuunnitemaa sekä
kaavaprosessia koskevaa materiaalia oli esillä ja niitä esiteltiin ja pyrittiin
käymään teemoittain keskustelua, joka aiemmissa alueen tilaisuuksissa oli myös
yleisön kommenttien perusteella todettu hyväksi toimintatavaksi.
Alueen historia Mielipiteissä on tuotu esille huoli
Reposalmentien alueen luonnosta, kulttuurihistoriallisesta perinnöstä ja alueen
omaleimaisuudesta. Nämä arvot on tunnistettu vuoden 2002 yleiskaavassa ja
merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin
kannalta merkittäväksi alueeksi. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä
maisema-alue. Reposalmentien eteläpuolisen alueen arvoa nostaa liittyminen
Degerön kartanoalueeseen. Nämä arvot tulisi huomioida myös alueen tulevaa
käyttöä suunnitellessa.
Vastine
KAUPUNKI: Reposalmentien alue on
vanhaa kulttuurimaisemaa Degerön ja Yliskylän kartanoiden välimaastossa.
Aluetta leimasi aikoinaan viljelykulttuuri, vielä 1950-luvun ilmakuvissa alue
oli pääosin maanviljelysmaata, rannassa oli laajempi metsäalue. Alueen
kaupunkirakenteen voimallinen muutos alkoi 1960-luvun loppupuolella, jolloin
käynnistyi Laajasalon lähiörakentaminen. Nykyään entinen, viljelyalueiden
muodostama, huomattavan avoin maisemakuva on miltei kadonnut alueelta
metsittymisen ja rakentamisen seurauksena. Reposalmentien alue ei ole
valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Asemakaava-alueen ulkopuolella
oleva Degerön kartano on nykyään osa Helsingin höyrylaivareittien
kesähuvila-asutus nimistä RKY-aluetta eli valtakunnallisesti merkittävää
rakennettua kulttuuriympäristöä.
ASUKASKOMMENTTI: (KUN
ja koska alue on suojeltu kulttuurihistoriallisesti tärkeänä maisema-alueena,
sitä EI tule turmella rahanahneilla tornitalosuunnitelmilla millään verukkeella.
Maisema ei pääty kaavoittajan piirtämään viivaan. Maisema on kokonaisuus, jota
dominoimaan ja pilaamaan tulee seitsemän, korkeimmillaan 11 kerroksisen, tornitalon
betonikolossi. Jos talorypäs urheilukentälle rakennetaan, se tulee olemaan
kaupunkimme häpeäpilkku ja toivottavasti muistutus, millainen kaupunkimme poliittinen
kaavoitusjohto sen on sinne rakennuttanut ahneuksissaan, vihreiden vetovastuussa
ja millainen kaupunginvaltuusto on sen sallinut)
Asemakaavamuutos ei koske tätä aluetta.
KAUPUNKI: Reposalmentien eteläpuolinen alue on
maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö nimeltään Helsingin
höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Degerön kartano. Laajasalon
ratikkakorttelin kaavan tavoitteena on sekä mahdollistaa pikaraitiotien varikon
rakentaminen Reposalmentielle, että täydennysrakentaminen Helsingin strategian
mukaisesti. Kaupungin omistaman maaomaisuuden osalta on tehty analyysiä
rakentamisen mahdollisuuksista ja tätä analyysiä ja kaavoitusta ovat ohjanneet
mm. Helsingin strategia, uusi yleiskaava ja vaikutusten arviointi.
ASUKASKOMMENTTI: (pelkillä merkinnöillä ei kulttuurialuetta
suojella. Kaikki konkretia viittaa enemmänkin kulttuurimaiseman tuhoamiseen. Asukkaiden
alueellinen viihtyvyys ja kulttuuriarvot vaikuttavat olevan Helsingin strategialle
täysin vieras käsite. Kaavan tavoitteet ovat jääneet niiltä osin todella
kaukaisiksi)
KAUPUNKI: Ulkoilu- ja virkistysalueet Mielipiteissä ja adressissa oltiin yleisesti sitä mieltä, että yleiskaavan 2002 luontoon ja virkistykseen liittyvät merkinnät on otettava voimakkaammin huomioon suunnittelussa. Laajasalon luontoa ja toimivia ulkoilu- ja virkistysalueita ei saa vaarantaa ympäristön asemakaavasuunnittelussa. Alueen täydennysrakentaminen vähentää ulkoilu- ja virkistysalueiden pinta-alaa merkittävästi. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia tulisi ennemminkin lisätä kuin vähentää. Reposalmentien ja uimarannan välinen alue on saaren keskeisin virkistysalue Tullisaaren puiston rinnalla.
Tarvittava suunnittelu tulisi kohdistaa sellaisille
luontoalueille, missä ihmiset eivät aktiivisesti liiku ja vietä vapaa-aikaa.
Mielipiteessä esitettiin, että kaavoitussuunnitelmat
Laajasalon keskuksessa, Reposalmentien alueella ja Ilomäentien Marunakujan
alueella sekä Laajasalontien bulevardin alueella vievät loputkin jäljellä
olevat avoimet alueet ja luonnontilaiset pienemmät metsäalueet. Asukkaille jää
vain puistokatuja ja pieniä hajasijoitettuja puistoalueita.
Vastine (Ulkoilu- ja virkistysalueet Mielipiteissä ja adressissa...)
KAUPUNKI: Laajasalo on yksi
Helsingin vehreimmistä kaupunginosista. Laajasalossa on viheralueita yhteensä
423 hehtaaria. Laajasalon viheralueista virkistysmetsää on 361 ha ja puistoa 62
ha. Helsingissä on keskimäärin kaupungin hallinnoimaa viheraluetta 111 m2
asukasta kohden, kun Laajasalossa tämä luku on ollut 249 m2 asukasta kohden
vuoden 2013 tietojen mukaan.
ASUKASKOMMENTTI: (Laajasalo on saari, se kannattaisi huomioida
kaikessa suunnittelussa. Täällä on rajalliset mahdollisuudet liikkua ja
liikenneyhteydet eivät ole keskusta-alueiden tai edes muiden Helsingin
taajamien kaltaiset, eikä tule olemaankaan. Toistan: tämä on saari.)
KAUPUNKI: Laajasalon täydennysrakentaminen sijoittuu pääosin entisen öljysataman alueelle (Kruunuvuorenranta) sekä nykyisten liikennealueiden alueille ja välittömään läheisyyteen (Laajasalon kaupunkibulevardi). Täten täydennysrakentaminen ei sijoitu pääosin virkistysalueille. Täydennysrakentaminen lisää saaren asukasmäärää, mutta ottaen huomioon Laajasalon muuhun kaupunkiin verrattuna huomattavasti laajemmat viheralueet, tulee viheraluemäärä tulevaisuudessakin ylittämään kaupungin keskiarvon.
ASUKASKOMMENTTI: (Otetaanko tässä edelleenkään lainkaan
huomioon, että Laajasalo on kahden tai mahdollisesti joskus kolmen
siltayhteyden saari, ei kaupungin keskustaa, aivan toisenlaisine
liikennemahdollisuuksineen. Vapaavuoren antamien haastattelujen mukaan tänne
ollaan tunkemassa sama väestötiheys, kuin keskusta-alueille. Se ei ole aivan
elävänä syntynyt ajatusmalli.)
KAUPUNKI: Asemakaavamuutos koskee yhtä Laajasalon keskeisistä viheralueista. Raitiovaunuvarikon tulee sijaita raitiovaunureitin varrella. Varikon tilantarve on huomattava ja monien vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimisesta huolimatta tämä paikka osoittautui kokonaisuutena parhaaksi.
Varikon rakentamisesta huolimatta Laajasalon uimaranta ja
Laajasalon liikuntapuisto tulevat säilymään nykyisellään ja alueelle jää laaja
virkistysalue. Varikonrakentamisen vuoksi menetettävät virkistyspalvelut
(leikkipaikka, koirapuisto, 4 rantalentopallokenttää, osa kilometrin
mittaisesta kuntopolusta) voidaan sijoittaa välittömään läheisyyteen. Varikon
päälle tulevasta kansipihasta lähes 40 % osoitetaan yleiseksi alueeksi, jonne
tullaan sijoittamaan mm. poistuva leikkipaikka. Täydennysrakentamisen
yhteydessä on mahdollista myös parantaa nykyistä viheralueverkostoa sekä
tarjota uusia virkistyspalveluja.
ASUKASKOMMENTTI: (Kaavoittaja puhuu nyt ratikkahallista,
ei tuosta asuinrakennuskolossista, jota halli ei toimiakseen tarvitse.
Kaavoittajan "leikkipuisto" = piha korttelialueen keskellä, tarkoittaa lasten siirtämistä omalta korttelipihalta naapurikorttelipihalle - ei leikkipuistoon. Miettikää nyt oikeasti lapsia, ei sitä rahantuloa, jota uudet pienasunnot sijoituskohteina taskuihinne tuottaa. Virkistysalueiden uusrakentaminen annetaan muiden kaupungin osaostojen ja budjettien huoleksi "määrärahojen puitteissa", kuten tuolla myöhemmin ilmaisette asian. Ei siis minkäänlaisia ajallisia takeita tai takeita yleensäkään, uusien virkistysalueiden käyttöön saamiseksi. NYT ne viher- ja virkistysalueet ovat siinä oikealla paikallaan jo valmiiksi.)
Kaavoittajan "leikkipuisto" = piha korttelialueen keskellä, tarkoittaa lasten siirtämistä omalta korttelipihalta naapurikorttelipihalle - ei leikkipuistoon. Miettikää nyt oikeasti lapsia, ei sitä rahantuloa, jota uudet pienasunnot sijoituskohteina taskuihinne tuottaa. Virkistysalueiden uusrakentaminen annetaan muiden kaupungin osaostojen ja budjettien huoleksi "määrärahojen puitteissa", kuten tuolla myöhemmin ilmaisette asian. Ei siis minkäänlaisia ajallisia takeita tai takeita yleensäkään, uusien virkistysalueiden käyttöön saamiseksi. NYT ne viher- ja virkistysalueet ovat siinä oikealla paikallaan jo valmiiksi.)
KAUPUNKI: Vaikka Laajasalossa on
paljon viheraluetta, niin paikoin yhteydet viheralueidenvälillä ovat heikot, sekä
pääsy ranta-alueille on usein rajoitettua. Uuden Laajasalon rantareitin avulla
pyritään parantamaan viheralueiden toiminnallista kytkeytyneisyyttä sekä
rantojen saavutettavuutta. Liikunta-alueet Mielipiteissä oltiin kiinnostuneita
tietämään, miten alueen liikuntapalvelut taataan samanlaisina ja
luonnonläheisinä? Alue on helposti saavutettavissa kaikilla liikennevälineillä
ja tarjoaa mahdollisuuden esteettömään liikkumiseen myös ikääntyneille ja
erityisryhmille.
Urheilu- ja liikuntapuitteet tulee harkita yhdessä
toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kasvavan kaupunginosan asukkaat tarvitsevat
liikuntapuiston monine harrastusmahdollisuuksineen.
Lisäksi mielipiteessä esitettiin seuraavat kysymykset
kaupungille: Kuinka tärkeänä kaupunki pitää lasten, nuorten, aikuisten ja
vanhusten liikuntaa ja ulkoilua? Mikä on käsityksenne niin kansanterveyden kuin
kansantalouden kannalta? Kuinka paljon Laajasalossa on liikuntapuitteita
lajeittain tällä hetkellä? Mitkä liikuntapuitteista ovat kaupungin, mitkä
yksityisiä ja mitkä kolmannen sektorin investoimia ja/tai operoimia? Kuinka
paljon kaupungin järjestämillä liikuntavälineillä on käyttöä nykyisellä asukas-
ja demografiakannalla? Mikä on kaupungin järjestämien liikuntavälineiden määrä,
taso ja käyttö Laajasalossa verrattuna muihin lähiöihin? Entä yksityisten ja
kolmannen sektorin? Miten tämä on suunniteltu Laajasaloon tulevaisuudessa
huomioiden lasten ja nuorten kasvavan määrän? Mitkä ovat suunnittelun ajurit?
Miksi suunniteltu muutos on uhaksi nykyiselle liikuntapuistolle?
Vastine (Vaikka Laajasalossa on paljon
viheraluetta...)
KAUPUNKI: Laajasalon
ratikkakorttelin kaavarajaus koskee aluetta Reposalmentieltä Laajasalon
peruskoulun alakoulun tontilta liikuntapuiston pohjoisosaan ja uimarannan
metsikön länsiosaan. Liikuntapuiston osalta ratikkakortteli sijoittuu
metsäiselle kummulle, missä on pururata sekä talvisin sen paikalle tehty
hiihtolatu sekä kummun vieressä olevalle alueelle, jossa on rantapallokenttä.
Näille toiminnoille tullaan esittämään korvaavat sijainnit
Laajasalon Itärannan alueiden kaavoituksen myötä. Ratikkakorttelin
eteläpuolella oleva vajaamittainen urheilukenttä ja urheilutoiminnot
(juoksusuora, lajisuorituspaikat) voidaan ajanmukaistaa ja siirtää
Holmanmoisionpolun lännen puoleiselle alueelle, joka sijaitsee nykyisen
liikuntapuiston ja koulun välissä. Kaavaluonnosvaiheessa ei vielä tarkemmin
määrätä alueen käyttötarkoitusta. Alue osoitetaan joka koulu- tai
liikuntapalvelukäyttöön. Kummassakin tapauksessa alueelle tullaan sijoittamaan
liikuntaa palvelevia toimintoja, joko koulun välituntipihan liikuntavälineitä
tai liikuntakenttiä. Koulujen piha-alueet ovat koulupäivien ulkopuolella myös
yleisessä käytössä. Muilta osin liikuntapuisto jää ennalleen.
Kaavoituksella luodaan edellytykset liikuntapalveluille ja
niiden kehittämiselle Laajasalossa. Liikuntapalveluiden sijoittamisesta ja
sisällöstä päättää tarkemmin liikuntapalvelut määrärahojensa puitteissa.
ASUKASKOMMENTTI: (Tämä
viimeinen kappale tarkoittaa, että tämän alueen kaavoittajilla ei ole
minkäänlaisia katteita visioilleen säilyvistä liikuntamahdollisuuksista.
"määrärahojensa puitteissa" voidaan tulkita, että tuskin on koskaan
tulossakaan.)
Koirapuisto, pururata, leikkipuisto ja
rantalentopallokenttä
Mielipiteissä oltiin huolestuneita tulevan varikon paikalla
olevien koirapuiston, pururadan ja rantalentopallokentän kohtalosta ja
mahdollisesta uudesta sijainnista.
Koirapuisto on koko Yliskylän asukkaiden käytössä oleva
kohtaamispaikka koiranomistajille. Juuri kunnostettu läheinen parkkialue
palvelee koiranomistajia hyvin. Huolta aiheuttaa myös seudun ainoan
hiihtoreitiksikin soveltuvan ja paljon käytetyn pururadan kohtalo. Sellaista ei
voisi toteuttaa mihinkään yhtä saavutettavaan, talvellakin mahdollisesti lumiseen
paikkaan. Pururataa käyttävät ahkerasti myös koululaiset. Pururata on useina
talvina ollut ainoa hiihtoreitti merenjään ollessa heikkoa. Pururadalle
suuntautunut liikunta- ja virkistyskäyttö on suojannut myös ympäröivää metsää
liialliselta kulumiselta.
Leikkipuisto on saarelaisille tärkeä. Puistoa ei tulisi
hävittää, vaan kehittää suuremmalle asukaskunnalle sopivaksi.
Vastine (Koirapuisto, pururata, leikkipuisto ja
rantalentopallokenttä)
KAUPUNKI: Laajasalon
ratikkakortteli tulee sijoittumaan Laajasalon liikuntapuiston pohjoispuolella
olevalle metsäiselle kummulle sekä nykyisen leikkipuiston, koirapuiston ja
rantalentopallokentän päälle. Metsäisellä kummulla sijaitsee pururata, joka
talvisin toimii myös hiihtolatuna. Lisäksi metsäistä kumpua on käytetty
koulujen suunnistusmaastona.
ASUKASKOMMENTTI: (Kumpu
voisi jäädä virkistystarkoituksiin edelleenkin kummuksi ratikkahallien päälle.
Ei siellä niitä virkistysalueen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän
maisemaa pilaavia kortteleita tarvita)
Kaupunki esittää pururadan, koirapuiston ja
rantalentopallokenttien toiminnoille korvaavat sijainnit tässä asemakaavassa
tai Laajasalon Itärannan alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä, jonka
suunnitteluperiaatteet ovat nähtävillä keväällä 2019 ja asemakaavan
muutosehdotus on menossa lautakuntaan 2020.
Laajasalon itärannan alueen asemakaavan muutos ulottuu
Reposalmentieltä Jollaksen Puuskaniemeen pitkin merenrannan virkistysalueita ja
niiden tuntumassa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueita
yhdistävän pitkän merenrantareitin toteutuminen, kehittää
liikunta-aluekokonaisuutta sekä sijoittaa alueelle sopivia virkistystoimintoja
luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden.
ASUKASKOMMENTTI: (Nämä
suunnitelmat laahaavat kaukana hallisuunnitelmien perässä, eli tuskinpa
korvaavia alueita on luvassa uusien asukkaiden muuttaessa ratikkakortteliin?
Toisaalta, ratikkakorttelin asunnot ovat pääasiassa pienasuntoja, ja
tarkoitettu lähinnä sinkuille ja sijoittajille. Sijoittajien asunnot pidetään
tyhjinä, joten niillä ei ole asuntotarkoituksellista merkitystä. Niillä
odotellaan ratikan tuomia voittokertoimia ja näin estetään edullisemman
ensiasunnon hankinta. Tämä sotii jälleen kerran kaupungin asuntopoliittisia
tavoitteita, ”strategiaa”, vastaan.)
Leikkipuisto on suunniteltu ratikkakorttelin kansipihalle
ASUKASKOMMENTTI: (Siis
tornitalojen piha-alueelle joka ei ole suinkaan puistomainen, kuten aikaisemmin
luonnon ympäröimänä. Jos ajatellaan leikkipuiston funktiota, se on nyt ollut
osa luontoa. Uusi ratkaisu kertoo ratkaisijoiden lapsiepäystävällisyydestä.
Lapset siirretään omalta korttelipihalta naapurikorttelipihalle. Ajatusmalli on
pöyristyttävä ja kertoo suunnittelijan välinpitämättömyydestä tulevia
sukupolvia kohtaan. Ei ihme, että uusia veronmaksajia ei tänne synnytetä.
On syytä myös vankasti epäillä, että lehtevät puut eivät tule menestymään ohuessa, kuivassa maassa hallin kannella. Piirros ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Leikkipuistossa kyse on puhtaasti asukkaiden tyynnyttelystä ja harhautuksesta.)
On syytä myös vankasti epäillä, että lehtevät puut eivät tule menestymään ohuessa, kuivassa maassa hallin kannella. Piirros ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Leikkipuistossa kyse on puhtaasti asukkaiden tyynnyttelystä ja harhautuksesta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti