Arvomuistio keskushallinnonuudistustyöryhmältä 14.1.2015: http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421145806731.html
Ei saa minua vakuuttuneeksi siten, että ainakaan kansalaisen oikeusturvaan tulisi mitään konkreettista korjausta. Virasto ja hallintoelin ei anna oikeusturvaan oleellista parannusta, jos ja ilmeisesti koska oikeusvalvonta jää entisiin huteriin käsiin.
Sana "oikeusturva" tuodaan esiin tekstissä lähinnä kansalaisten mielenrauhaa tyynnyttelemään lukuisten ikävän sävyisten lehtiartikkeileiden (tapausten) esille tuomassa luottamuspulassa.
Vaikka kyseessä on hallinnonuudistus, muistiossa viitataan toimenpiteisiin joilla oikeusturvaa parannetaan. Kuitenkaan pelkän hallinon kautta ei oikeusturva tule koskaan korjaantumaan ilman kuntoon laitettua oikeusvalvontaa. Se tulee korjata sellaiselle tasolle, jossa Suomea voitaisiin kutsua rehellisesti oikeusvaltioksi.
Miten oikeusturva nykyisellään toimii, on hyvin esillä yhteenkootuissa virheellisti tuomittujen oikeustapausten kuvauksissa oikeusministeriön palvelimella, Otakantaa Blogissani >
sekä Bloggerin blogissa "Lehikoiselle oikeutta " jonka oikeustapauksen dokumentit löytyvät osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/
Kommentteja muistion
oikeusturvaan viittaaviin ranskalaisiin:
– Korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, (periaatteessa hyvä
asia MUTTA miten järjestetään riippumattoman oikeusturvan toteutuminen, kun
riippuvuussuhteita on poliittisten vaikutteiden lisäksi, muitakin
runsaasti. En usko, että riippuvuuksia saadaan koskaan täysin karsittua ja miten suhteiden aiheuttamat vääristymät oikeudenhoidossa ja päätöksissa saadaan oikeistua?)– Edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista (periaatteessa hyvä asia)
– Vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. (tässä on kohta josta voisi ounastella, että päätösten lainmukaisuuden tasoa nostettaisiin jollain tavoin mutta eteenpäin tekstiä lukiessa tulee yhä enemmän vaikutelma, että asia jää kansalaisia tyynnyttelevän korulauseen luonteiseksi)
"Tuomioistuinvirasto olisi oikeusministeriön
hallinnonalalle sijoittuva toiminnallisesti riippumaton itsenäinen
virasto." (Mitä tulee tapahtumaan oikeasti? Tuskin sitä kukaan tietää
tässä vaiheessa)
Ja edelleen ranskalaisia:
"Tuomioistuinviraston tehtäväkenttä voidaan selvitysmiesten mukaan
tiivistää seuraavasti:"Ja edelleen ranskalaisia:
– Tuomioistuinten hallintopalvelut
– Talous- ja tulosohjaus sekä
– Kehittäminen ja koulutus (tämä on se ainut oikeusturvaa - mahdollisesti edistävä osuus)
Minne on unohtunut laillisuusvalvonta? Onko
laillisuusvalvonta säilytetty ennallaan? Sehän ei ole toiminut nykyisellään
asiallisesti ja jos sille ei tehdä mitään, on koko uudistus suuri pettymys ja
kupla. Ainoastaan tuomarit saavat entistä riippumattomammin huseerata, kuten
parhaiten katsovat ja poliittinen valvonta peittelee ja kuittaa virheet kuten
ennenkin. JOS siis toimimaton oikeusvalvonta jää ennalleen.
Luvattiin oikeuslaitoksen eriyttämistä politiikasta uuden, oikeuslaitoksen "riippumattoman" hallintomuodon kautta. Se ilmeisesti hallinnon puolella toteutuu MUTTA...
Edelleen jää kytemään suuri vaara, että oikeuslaitos käpertyy entistä enemmän itseriittoiseksi, kun oikeuslaitoksen oma sisäinen tai sen ulkopuolinenkaan oikeusvalvonta ei toimi edes nykyisellään. Tuomari ei tuomitse tuomaria (asiaa kärjistäen) ja poliittisestikin ohjailtu oikeusvalvonnan osuus pyrkii vain painamaan asiat villaisella, koska selkeitä intressejä asioissa on, mm. valtion korvausvelvoitteet (joita nykyisellään vältellään tai minimoidaan) ja persoonalliset poliittiset suhteet vaikuttavat edelleenkin tuomaristoon, kuten myös kollegiaalinen lojaalisuus. Myös lakeja valmisteltaessa, tuomarit itse ovat se asiantuntijajoukko, joka vaikuttaa ilmeisen suurella painoarvolla. Näin on ilmeisimmin mennyt aikoinaan läpi myös tuo surullisen kuuluisa "tuomarin harkintavalta" -pykälä, jolla kirjoitettu laki ohitetaan tarkoitushakuisissa tuomioissa. Tällaista säädöstä ei laissa tulisi olla, koska sitä käytetään väärin. Tuomarit ovat ihmisiä kaikkine hyveineen ja paheineen.
Tuomarit kirjoittavat oikeuslaitoksen epäkohdista vasta päästyään eläkkeelle, koska muuten heitä painostettaisiin aktiivitoimessaan. Myös oikeustieteiden professorit ovat varovaisia lausunnoissaan. Sellaisten professorien lausunnot "mitätöidään", jotka ovat "väärällä puolella" eli katsovat lakeja oikeuden ja asiakkaan, eikä tuomarin kantilta. Eihän oikeuden näin tule toimia.
Lainaus muistiosta edelleen:
"Viraston henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriöstä ja noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista."
(Jaahas. Samat miehet samoihin tehtäviin. Jos kyse on puhtaasti hallinnollisista tehtävistä, niin miksikäs ei JOS voidaan todentaa, että henkilöt eivät kuljeta mukanaan poliittisia riippuvuuksiaan. Elimen piti säilyä nimenomaan riippumattomana VAI kuitataanko asia "hallinnollisella riippumattomuudella", sehän ei poista nykyisiä epäkohtia. Tehtäviin ei tulisi siirtyä liian lemautuneita "poliitikkovirkamiehiä", eikä yhtään esimiesasemassa olevaa muuta vaikuttajayksilöä.)
"Viraston keskeinen tehtäväalue olisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskitetty ja tehokas hoitaminen. "
(Oikeusturvan parantamisesta viis, keskitytään hallinton saamiseen oikeuslaitoksen omiin hyppysiin.)
Sana "oikeusturva" esiintyy raportissa muutamassa kohdin mutta ei ymmärtämässäni tarkoituksessa. Sivu 17 teksti sanoo:
"Voidaan sanoa, että tuomioistuinlaitos toimii Suomessa lähtökohtaisesti ja keskimäärin hyvin ja vastaa ihmisten oikeusturvavaatimuksia. Tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ja ovat ulkoisista tahoista riippumattomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva."
(yhdyn tuohon kappaleeseen, varsinkin kohtaan "Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva" mutta en kohdan perusteluun, enkä siihen, etteikö tuomioistuinten henkilöt olisi uudistuksen jälkeenkin "ulkoisissa riippuvaisuussuhteissa". Henkilösuhteet ympäristöön vaikuttavat aina eikä niitä voida eliminoida. Se on tunnustettava rehellisesti. Siksi päätösten oikeudellisuuden valvontaa tulee parantaa.)
Sivulla 18 :
"Samalla halutaan turvata palvelujen saatavuus sekä kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus koko maassa."
Samalla sivulla 18 on kappale:
"Tuomioistuinlaitoksen osalta tavoitteena on jo pitkään ollut tuomioistuinten asiamäärien tasaaminen ja tätä kautta toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan saatavuuden varmistaminen."
(tämä vaikuttaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaan ja on positiivinen asia. Halu ja tavoite eivät ole konkretiaa. Oikeusturvan saatavuudesta Suomea on rökitetty EIS:n toimesta, että hyvä sinänsä, jos tätä ongelmaosuutta saadaan jollain keinolla vähäisemmäksi. Tarkoittaen pitkittyneitä ja viivästyneitä oikeusprosesseja.)
Sivulla 21 :
(Kannanotto nro 10 vuodelta 2007 Councils for the Judiciary)
"Kannanotossa korostetaan em. suositusta selkeämmin tällaisten toimielinten tärkeää roolia tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusturvan toteutumisen vahvistajana. Kannanotto sisältää niin ikään yksityiskohtaisia suosituksia toimielimen asemasta, organisaatiosta ja tehtävistä."
(Councils for the Judiciary - Kannanotosta poimittuja hyviä kohtia:
V. EXTENSIVE POWERS IN ORDER TO GUARANTEE THE INDEPENDENCE AND THE EFFICIENCY OF JUSTICE, ja
VI. THE COUNCIL FOR THE JUDICIARY IN SERVICE OF ACCOUNTABILITY AND TRANSPARENCY OF THE JUDICIARY.
Luvattiin oikeuslaitoksen eriyttämistä politiikasta uuden, oikeuslaitoksen "riippumattoman" hallintomuodon kautta. Se ilmeisesti hallinnon puolella toteutuu MUTTA...
Edelleen jää kytemään suuri vaara, että oikeuslaitos käpertyy entistä enemmän itseriittoiseksi, kun oikeuslaitoksen oma sisäinen tai sen ulkopuolinenkaan oikeusvalvonta ei toimi edes nykyisellään. Tuomari ei tuomitse tuomaria (asiaa kärjistäen) ja poliittisestikin ohjailtu oikeusvalvonnan osuus pyrkii vain painamaan asiat villaisella, koska selkeitä intressejä asioissa on, mm. valtion korvausvelvoitteet (joita nykyisellään vältellään tai minimoidaan) ja persoonalliset poliittiset suhteet vaikuttavat edelleenkin tuomaristoon, kuten myös kollegiaalinen lojaalisuus. Myös lakeja valmisteltaessa, tuomarit itse ovat se asiantuntijajoukko, joka vaikuttaa ilmeisen suurella painoarvolla. Näin on ilmeisimmin mennyt aikoinaan läpi myös tuo surullisen kuuluisa "tuomarin harkintavalta" -pykälä, jolla kirjoitettu laki ohitetaan tarkoitushakuisissa tuomioissa. Tällaista säädöstä ei laissa tulisi olla, koska sitä käytetään väärin. Tuomarit ovat ihmisiä kaikkine hyveineen ja paheineen.
Tuomarit kirjoittavat oikeuslaitoksen epäkohdista vasta päästyään eläkkeelle, koska muuten heitä painostettaisiin aktiivitoimessaan. Myös oikeustieteiden professorit ovat varovaisia lausunnoissaan. Sellaisten professorien lausunnot "mitätöidään", jotka ovat "väärällä puolella" eli katsovat lakeja oikeuden ja asiakkaan, eikä tuomarin kantilta. Eihän oikeuden näin tule toimia.
Lainaus muistiosta edelleen:
"Viraston henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriöstä ja noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista."
(Jaahas. Samat miehet samoihin tehtäviin. Jos kyse on puhtaasti hallinnollisista tehtävistä, niin miksikäs ei JOS voidaan todentaa, että henkilöt eivät kuljeta mukanaan poliittisia riippuvuuksiaan. Elimen piti säilyä nimenomaan riippumattomana VAI kuitataanko asia "hallinnollisella riippumattomuudella", sehän ei poista nykyisiä epäkohtia. Tehtäviin ei tulisi siirtyä liian lemautuneita "poliitikkovirkamiehiä", eikä yhtään esimiesasemassa olevaa muuta vaikuttajayksilöä.)
"Viraston keskeinen tehtäväalue olisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskitetty ja tehokas hoitaminen. "
(Oikeusturvan parantamisesta viis, keskitytään hallinton saamiseen oikeuslaitoksen omiin hyppysiin.)
Sana "oikeusturva" esiintyy raportissa muutamassa kohdin mutta ei ymmärtämässäni tarkoituksessa. Sivu 17 teksti sanoo:
"Voidaan sanoa, että tuomioistuinlaitos toimii Suomessa lähtökohtaisesti ja keskimäärin hyvin ja vastaa ihmisten oikeusturvavaatimuksia. Tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ja ovat ulkoisista tahoista riippumattomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva."
(yhdyn tuohon kappaleeseen, varsinkin kohtaan "Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva" mutta en kohdan perusteluun, enkä siihen, etteikö tuomioistuinten henkilöt olisi uudistuksen jälkeenkin "ulkoisissa riippuvaisuussuhteissa". Henkilösuhteet ympäristöön vaikuttavat aina eikä niitä voida eliminoida. Se on tunnustettava rehellisesti. Siksi päätösten oikeudellisuuden valvontaa tulee parantaa.)
Sivulla 18 :
"Samalla halutaan turvata palvelujen saatavuus sekä kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus koko maassa."
Samalla sivulla 18 on kappale:
"Tuomioistuinlaitoksen osalta tavoitteena on jo pitkään ollut tuomioistuinten asiamäärien tasaaminen ja tätä kautta toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan saatavuuden varmistaminen."
(tämä vaikuttaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaan ja on positiivinen asia. Halu ja tavoite eivät ole konkretiaa. Oikeusturvan saatavuudesta Suomea on rökitetty EIS:n toimesta, että hyvä sinänsä, jos tätä ongelmaosuutta saadaan jollain keinolla vähäisemmäksi. Tarkoittaen pitkittyneitä ja viivästyneitä oikeusprosesseja.)
Sivulla 21 :
(Kannanotto nro 10 vuodelta 2007 Councils for the Judiciary)
"Kannanotossa korostetaan em. suositusta selkeämmin tällaisten toimielinten tärkeää roolia tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusturvan toteutumisen vahvistajana. Kannanotto sisältää niin ikään yksityiskohtaisia suosituksia toimielimen asemasta, organisaatiosta ja tehtävistä."
(Councils for the Judiciary - Kannanotosta poimittuja hyviä kohtia:
V. EXTENSIVE POWERS IN ORDER TO GUARANTEE THE INDEPENDENCE AND THE EFFICIENCY OF JUSTICE, ja
VI. THE COUNCIL FOR THE JUDICIARY IN SERVICE OF ACCOUNTABILITY AND TRANSPARENCY OF THE JUDICIARY.
Toivottavasti nämä kohdat tulevat oikeasti huomioiduiksi
käytännön tasolla myös Suomessa. Tuota transparenssia eli läpinäkyvyyttä kaipaisin eritoten)
Edellen sivulla 21:
"Euroopan neuvoston korruption vastainen komitea (Group of States against Corruption, GRECO) viittaa Suomea koskevassa arviointiraportissaan vuodelta 2013 (Kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estäminen) Euroopan neuvoston em. suositukseen ja kiinnittää huomiota kansainvälisiin vaatimuksiin tuomioistuinneuvoston tai vastaavan sellaisen riippumattoman viranomaisen perustamisesta, jolla on laaja toimivalta oikeudellisten instituutioiden organisaatiota ja toimintaa koskevissa kysymyksissä."
(korruption estäminen sen KAIKISSA muodoissa tulisi olla mahdollistettavissa. Mukaan luettuna sosiaalinen korruptio, myös poliittiset vaikuttimet ja kollegiaalinen korruptio - siis ne Suomessa vaikuttavat korruption muodot, joita ei esimerkiksi kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa ole otettu mittaristoon. Näissä tutkimuksissa Suomi pärjää hyvin pääasiassa juuri siksi http://www.transparency.org/cpi2014/results)
Sivulla 32:
"Säädösvalmistelu kuuluisi edelleen oikeusministeriölle, mutta tuomioistuinvirasto olisi yksi keskeinen kuultava asiantuntijataho ja aloitteentekijä valmistelussa. Lainkäyttötyön sisällön kehittäminen kuuluisi edelleen riippumattomille tuomioistuimille ja tuomareille itselleen, ..."
(Tässä mainitaan alussa tuo säädösvalmistelu ja säilytettävä oikeuslaitoksen asiantuntijarooli joka on vienyt harhaan Suomen lainsäädäntöä, sekä suositellaan lain käytön (kuinka laki luetaan = harkintavalta) edelleen pysyvän tiukasti tuomareiden hyppysissä. Tämä on entisen tuomarivallan ylläpitämistä, ei kansalaisen oikeusturvan lisäämistä. Kun heikosti itsetuntoiselle ihmiselle antaa valtaa, hän käyttää sitä väärin. Tämä ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan tuomareiden joukossa on aina tämän tyyppisiä henkilöitä, joille tuomarinvala on merkityksetön)
MITEN ihmeessä asiat saadaan näillä listatuilla keinoin oikeille raiteilleen, kansalaisten oikeusturvan kannalta?
Pelkkä hallinnollisen työn irrottaminen poliittisesta ohjauksesta EI ole SE ratkaisu jolla nyt puutteellisen oikeusturvan muutos saadaan aikaan.
Uudistukseen olisi sisällytettävä ehdottomasti ratkaisu oikeusvalvonnan uudistamisesta.
JOS tuo uusi oikeuslaitoksen hallintomuoto saadaan rakenteellisesti - ei sisäänlämpiäväksi - ja sen sisältämään korkeimpaan oikeusvalvontaan saadaan, esimerkiksi oikeustieteen professoreita mukaan ja käytännössä oikeamielisiksi todettuja tuomareita (mielellään valtaosin niitä eläköityneitä ja rehellisiä ja sellaisia, joita ei voida enää painostaa käytännön tuomarin työssä), kenties myös maallikko juryn (lautamies) jäseniä, lautamiehiin joku osa poliittisia henkilöitä tuomaan valtion intressiä esiin päätöksiin. Sen jälkeen voitaisiin poliittisesti nimetty ja poliittisin intressein toimiva ja siten tehtävässään toimimaton oikeusvalvonta, lakkauttaa tarpeettomana (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri). Nämä instanssit ovat jo nykyisellään täysin tarpeettomia ainakin kansallisten oikeusturvan kannalta katsottuna. Koska useampiosaista oikeusvalvontaa edelleen tarvitaan, jäljellä on tuo EIS:iin johtava elin. Se toimii nykyään yhden tuomarin periaatteella (mikäli olen kartalla) ja sikäli se on aina liian subjektiivinen ja liian herkkä vaikuttamiselle. Siinä voisi olla suodattamassa EIS:iin lähteviä päätöksiä, vaihtuva, laajapohjaisesti valittu asiantuntijaryhmä lautamiehin vahvistettuna, kuten kuvaamassani oikeusturvaelimessä. Kaikki esi-filtrauksen päätökset tulisi julkistaa perusteluineen ja päättäjänimineen netissä. Tuomarin nimen julkinen esilletuominen pistää tuomarin harkitsemaan tuomionsa laillista kestävyyttä.
Transparessia siis lisää. Olen saanut hovioikeudenpöytäkirjoja joista tuomioon osallistuneiden tuomareiden nimet oli poistettu. Hävettikö?
Edellen sivulla 21:
"Euroopan neuvoston korruption vastainen komitea (Group of States against Corruption, GRECO) viittaa Suomea koskevassa arviointiraportissaan vuodelta 2013 (Kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estäminen) Euroopan neuvoston em. suositukseen ja kiinnittää huomiota kansainvälisiin vaatimuksiin tuomioistuinneuvoston tai vastaavan sellaisen riippumattoman viranomaisen perustamisesta, jolla on laaja toimivalta oikeudellisten instituutioiden organisaatiota ja toimintaa koskevissa kysymyksissä."
(korruption estäminen sen KAIKISSA muodoissa tulisi olla mahdollistettavissa. Mukaan luettuna sosiaalinen korruptio, myös poliittiset vaikuttimet ja kollegiaalinen korruptio - siis ne Suomessa vaikuttavat korruption muodot, joita ei esimerkiksi kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa ole otettu mittaristoon. Näissä tutkimuksissa Suomi pärjää hyvin pääasiassa juuri siksi http://www.transparency.org/cpi2014/results)
Sivulla 32:
"Säädösvalmistelu kuuluisi edelleen oikeusministeriölle, mutta tuomioistuinvirasto olisi yksi keskeinen kuultava asiantuntijataho ja aloitteentekijä valmistelussa. Lainkäyttötyön sisällön kehittäminen kuuluisi edelleen riippumattomille tuomioistuimille ja tuomareille itselleen, ..."
(Tässä mainitaan alussa tuo säädösvalmistelu ja säilytettävä oikeuslaitoksen asiantuntijarooli joka on vienyt harhaan Suomen lainsäädäntöä, sekä suositellaan lain käytön (kuinka laki luetaan = harkintavalta) edelleen pysyvän tiukasti tuomareiden hyppysissä. Tämä on entisen tuomarivallan ylläpitämistä, ei kansalaisen oikeusturvan lisäämistä. Kun heikosti itsetuntoiselle ihmiselle antaa valtaa, hän käyttää sitä väärin. Tämä ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan tuomareiden joukossa on aina tämän tyyppisiä henkilöitä, joille tuomarinvala on merkityksetön)
MITEN ihmeessä asiat saadaan näillä listatuilla keinoin oikeille raiteilleen, kansalaisten oikeusturvan kannalta?
Pelkkä hallinnollisen työn irrottaminen poliittisesta ohjauksesta EI ole SE ratkaisu jolla nyt puutteellisen oikeusturvan muutos saadaan aikaan.
Uudistukseen olisi sisällytettävä ehdottomasti ratkaisu oikeusvalvonnan uudistamisesta.
JOS tuo uusi oikeuslaitoksen hallintomuoto saadaan rakenteellisesti - ei sisäänlämpiäväksi - ja sen sisältämään korkeimpaan oikeusvalvontaan saadaan, esimerkiksi oikeustieteen professoreita mukaan ja käytännössä oikeamielisiksi todettuja tuomareita (mielellään valtaosin niitä eläköityneitä ja rehellisiä ja sellaisia, joita ei voida enää painostaa käytännön tuomarin työssä), kenties myös maallikko juryn (lautamies) jäseniä, lautamiehiin joku osa poliittisia henkilöitä tuomaan valtion intressiä esiin päätöksiin. Sen jälkeen voitaisiin poliittisesti nimetty ja poliittisin intressein toimiva ja siten tehtävässään toimimaton oikeusvalvonta, lakkauttaa tarpeettomana (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri). Nämä instanssit ovat jo nykyisellään täysin tarpeettomia ainakin kansallisten oikeusturvan kannalta katsottuna. Koska useampiosaista oikeusvalvontaa edelleen tarvitaan, jäljellä on tuo EIS:iin johtava elin. Se toimii nykyään yhden tuomarin periaatteella (mikäli olen kartalla) ja sikäli se on aina liian subjektiivinen ja liian herkkä vaikuttamiselle. Siinä voisi olla suodattamassa EIS:iin lähteviä päätöksiä, vaihtuva, laajapohjaisesti valittu asiantuntijaryhmä lautamiehin vahvistettuna, kuten kuvaamassani oikeusturvaelimessä. Kaikki esi-filtrauksen päätökset tulisi julkistaa perusteluineen ja päättäjänimineen netissä. Tuomarin nimen julkinen esilletuominen pistää tuomarin harkitsemaan tuomionsa laillista kestävyyttä.
Transparessia siis lisää. Olen saanut hovioikeudenpöytäkirjoja joista tuomioon osallistuneiden tuomareiden nimet oli poistettu. Hävettikö?
EHDOTETTU ON
KKO:n presidentti Olavi Heinonen on esittänyt aikanaan että alioikeudet voisivat toimia kolmen tuomarin voimin riita-asioissa.
Hän ehdotti, että tehtäisi alioikeudet vahvoiksi kolmen tuomarin kokoonpanoiksi, täydennettynä kahdella lautamiehellä. Näin saataisiin nopeutettua prosesseja eikä kansalainen joutuisi odottamaan tuomiota eri oikeusportaissa vuosikausia.
Olen nähnyt päätksiä, joissa allekirjoittaneita tuomatreita on ollut juuri tuo kolme. ELI ilmeisesti tämä asia on otettu käytäntöön.
Siihen voisi lisätä edelleen toimiva kevyt (vastaava mutta eri paikkakunnalta valitun tuomioistuimen) ensi vaiheen laillisuusvalvonta. Olisi tehtävä mahdolliseksi palauttaa nopeasti, epäselvästi tai selkeästi "lainvastaisen harkinnan" mukaan kirjoitetut tuomiot takaisin käsiteltäväksi tuomioistuimeen ensisijaisena oikaisutoimenpiteenä. Toissijaisesti ne vasta käsiteltäisiin oikeusturvaelimessä. Nykymuotoiset hovi-ja korkeinoikeus voitaisiin korvata näillä kevyemmillä, muuttuvilla organisatioilla, eikä olisi enää kiinteää tuomariryhmää joihin yritetään vaikuttaa, koska he kuuluvat ”korkeimpaan oikeuteen” tai ”hovioikeuteen”. Näin asiattomat vaikutuskanavat näyttävät nykyisellään toimivan.
Oikeuslaitoksen tehoton ja sisäänlämpiävä valvonta muuttuisi ainakin kevyemmäksi ja tuomaristo voisi keskittyä oleelliseen, eli itse oikeustapauksiin, joiden hoitoon he kertovat olevan liian vähän resursseja. Tämä parantaisi oikeasti tuomioiden laatua, kuten muistiossa on luvattu.
Korkein hallinto-oikeus on pahoissa puheissa todettu olevan pelkkä valtion kumileimasin, sen päätöksiin ei luoteta.
Mitä sille tulisi sitten tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti