Näytetään tekstit, joissa on tunniste puolueet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puolueet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

VAALIRAHAKORRUPTIOTA?

On sopiva aika tuoda julki poliittisten puolueitten rahoitusvirtoja. Vanhoja ja uusia. 

Jarno Liski Iltalehti lauantai 10.9.2022 "Petteri Orpon kampanjan rahoitus kerättiin ilman rahankeräyslupaa. Piirijärjestön mukaan lupaa ei tarvittu, koska kyseessä ei ollut rahankeräys. Muun muassa Harry Harkimo on kuitenkin itse kertonut keränneensä rahaa Orpolle.
Ainoa julkisesti tiedossa oleva kampanjan rahoittaja on Nuorisosäätiön johtajien lahjomisesta epäilty liikemies."
Orpon mahdollisina tukijoina mainitaan haastattelussa myös : Salpausselän Rakentajien ja SSR Group. Suuria rakennusfirmoja molemmat. Ehkä Orpo vaikuttaa, "hyviin" päätöksiin tonttijaossa ja urakoissa?

Eerik Heijari Kokoomus, moitti SDP:tä Koljamon yhteyksistä 2020. Hyvä, että piilokorruptiosta puhutaan. Pitäisi muistaa, että on syytä kaivella hieman laajemminkin aihetta, jotta rahavirrat ymmärretään piilokorruptioksi. Yritysmaailma ei jaa tukeaan ilman vastavuorosta palvelusta. Rakennuttajille se tarkoittaa rakennusliikkeille edullista kaavoitusta ja/tai rakennusoikeuksia ja urakoita.
https://www.libera.fi/2020/03/05/maan-tapa-on-laillistettua-korruptiota/
Eerik unohtaa kertoa, että Kokoomus on ihan samassa rahoitusveneessä omine suhmurointeineen.

Jarno Liski Iltalehti, 24.8.2021
"Turun toriparkin taustalla olevat kiinteistösijoittajat ovat olleet kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin merkittävin puolueen ulkopuolinen tukija. Tukirahaa on virrannut ainakin vuodesta 2018 alkaen." "Piirijärjestön 2021 tilinpäätöksen mukaan piirijärjestön varainhankinnan tuotot olivat hieman alle 44 000 euroa vuonna 2020." "15 000 euroa tuli kolmelta toriparkkimieheltä: Salmelalta, Vaisteelta ja Puolimatkan Rausannelta."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ff95d9e0-00ae-4ea0-8f0c-3ffb8ffae286

Jarno Liski Iltalehti lauantai 10.9.2022
"Elokuussa 2022 Keskustapuolueen tunnetun tukijan Nuorisosäätiön entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen tunnusti ottaneensa miljoonalahjukset Wileniukselta. Nousiainen oli tunnustuksensa mukaan ottanut lahjuksia vuodesta 2013 syksyyn 2016."




torstai 4. huhtikuuta 2019

Puolueiden värikartta ja sen tarkoituksellinen sekoittaminen

Politiikkaa tuntemattomia, eli varsinkin nuoria äänestäjiä pyritään sekoittamaan vaalijulisteissa poikkeavilla puolueväreillä. Tolpissa näyttäisi roikkuvan ainakin punaisella lisävärillä (vasemmisto) ja keltaisella lisävärillä (Liberaalit) varustettuja Kokoomuksen julisteita.
Miksi Kokoomus ei uskalla tunnustaa väriään? Juuri siksi, että nuo politiikkaa ymmärtämättömät äänestäisivät ilmesen väärää puoluetta. JOS siis edes tuo poliittinen värikartta on tiedostettu.
Punaisella lisävärillä varustetut Kokoomuksen julisteet haluaisivat kerätä sattumaääniä vasemmistopuolueilta jne. Kokoomuksella näyttää olevan käytössä myös sini-musta yhdistelmä joka on oletikin perua lakkautetulta IKL-oikeistoradikaalilta puolueelta joka vastusti voimakkaasti vasemmistopuolueita ja demokratiaa. Väri on voimakas symbooli ja kantaa siihen yhdistettyä "viestiä".

Viralliset puoluekartan tunnusvärit ovat:
Sininen = oikeistopuolueet eli Kokoomus ja Sininen tulevaisuus, Persut kirjaisin aatteensa puolesta oikeistoon, vaikka heidän tunnusvärinsä lienee kelta-sininen, RKP (Suomen Ruotsalainen Kansan Puolue) käyttää myös kelta-sinistä tunnusväriä.
Punainen = vasemmistopuolueet, SDP, Vasemmistoliitto ja Kommunistit
Vihreä= Keskustapuolueet, Kepu ja Vihreät. Vihreät on sijoitettu tuossa eduskunnan istuntokartassa vasemmiston kylkeen mutta ainakin Helsingin vihreät ovat osoittautuneet oivaksi liittolaiseksi kokoomuslaisessa grynderipolitiikassa, eli erinomaiseksi rakennusmaan kaavoittajaksi ja oikeiston poliittisena käsikassarana.
Keltainen= Liberaalit ja yleensä jossain poliittisen keskustan liepeillä aatteeltaan sijaitsevat. Sini-keltaista on käyttänyt RKP sekä myös Perustuslailliset tunnusvärinään.
Violetti= ei osoita todellisuudessa puolueen sijoittumista poliittisella värikartalla. Sitä tunnusvärinään käyttää sekalainen seurakunta pienpuolueita.

Wikipediassa on lisätietoa poliittisen värikartan ulottuvuukksista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmisto%E2%80%93oikeisto-ulottuvuus

Kuva on poimittu kyseiseltä Wikipediasivulta.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Ja vaalipropagandaa selitettynä


Puolueiden iskulauseita aukikirjoitettuina.
Itse vaaliteemoja ei kannata avata, koska puolueet lupaavat kaikki samoja asioita, joita eivät kuitenkaan hallitukseen päästyään enää aja. Koulutuksen leikkaukset ovat jo niin tapissa, että onhan niitä pakko löysätä jos meinaa, että tuleva sukupolvi osaisi edes lukea. Vanhustenhoito on myöskin  jo, laittoman puolelle asti, retuperällä. Jos näihin ei luvata puuttua, se olisi jo poliittisen itsemurhan politiikkaa.

Keskusta: Suomen arvoisia tekoja” onko Suomen arvoisia ja ”Suomen puolesta” tekoja esim. Isojen sähköverkkoinfratoimijoiden myyminen ulkomaisille yrityksille ja verottajan ulottumattomiin? Raideverkko on menossa Kepun vauhdittamana samaa rataa. Terveyspalvelujen tuottajien markkinat menivät uusjakoon ja palvelu sakkasi Sote-sekoilun aikana. Myös alan keskittymisen seurauksena ulkomaille menetetään verotuloja ylikansallisten yritysten verokikkailtuina voittoina. Juha SIpilällä on  vankka tazzi "taseiden työllistämisessä" ja yritystuilla ansaitsemisessa (niiden, joita ei voi leikata hänen mielestään). Hänen tukimiljoonahistoriaansa on koonnut Seura-lehti.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/

Kokoomus:Luotamme Suomeen”,  no hyvä. Tuohan ei lupaa mitään joten Kokoomus sitten kai lepäilisi vain luottamukseensa nojaillen uudessa hallituksessa jos sinne pääsee. Vahinko ei voi olla tyhjää suurempi. Menneiden tulosten perusteella näin on hyvä. Köyhiä ei kyykytetä tämän enempää ja viheralueita ei tuhlata gryndereiden rahatahkokivitalojen alle. Kepu ja Vihreät tekivätikin jo edellisessä hallituksessa ison joukon Kokkareiden likaisesta duunista, "pomojen puolueen" delegoimana. Teflonpuolueen oma takki säilyi puhtaana. Onhan tää rehellisempää, kuin väittää olevansa työväen asialla, vaalijulisteissa esiteltävien työkalujen tahdittamina (entisissä vaaleissa). Muualla Kokkarit eivät sitten työkaluja ole koskaan nähneetkään. Keinottelu voittaa aina fyysisen työn mennen tullen. Kokoomus voi ottaa oppia Juha Sipilältä.

Kristillisdemokraatit:Suomi johon voit luottaa” eli ovat Kokoomuksen kanssa rehellisesti samaa mieltä, kuten historia on kautta aikojen käytännön todistanut. Tässä on ehkä hitusen verran Kokoomusta enemmän meininkiä mutta siinä kaikki. Suomalaisen Karikin piirsi aikoinaan Kokoomuksen hahmon kypäräpäiseksi papiksi lipereineen.

Liike Nyt:Ole se muutos, jonka haluat nähdä” eli suomeksi. Menkää äänestämään ja nostakaa perseenne sieltä sohviltanne. Ei niin väliä ketä äänestätte, kunhan äänestätte. Jos äänestätte hallituksessa nyt istuvia puolueita, niin ”muutos ei muutu”. Hjallis on nettimainoksessaan luvannut puuttua myös rakenteelliseen korruptioon. Ainakin ammattiyhdistysliikkeen osalta, koska ammattuyhdistysliike haittaa Hjalliksen bisneksiä ja pudottaa liikevoittoja. Harkimo kuuluu ehdottomasti Kokkareihin mutta, koska hän ei päässyt mukaan siihen mainitsemaansa päättäjien tila-autoon, hän tietenkin erosi puolueesta.

RKP:Nära dig – Lähellä sinua” eli ovat lähellä ruotsinkielistä vähemmistöämme, ihan rehellisesti ja peittelemättä. Osa osaa pelkkää ruotsia ja osa vähän suomeakin. Pakko kirjoittaa kahdella kielellä sloganikin, että kaikki ymmärtävät.

Siniset:Turvaa vapaa Suomi” muukalaiset ulos ja Putini pysyköön omalla puolellaan vihreine miehineen. Militaristien militanttiselta kuulostava iskulause, ihan käskymuoto ilman huutomerkkiä.
Toivottavasti kukot eivät laula, edelleenkään, käskemällä.

SDP:Meillä taitaa olla sama suunta” yhtä matkaa mennään, minne sitten lienee. Suunnalla ei niin väliä. Tää kuulostaa käytetyltä iskurepliikiltä. Varmaan onkin.

Tähtiliike: ei lupaa mitään ainakaan iskulausetasolla, muuten kyllä, ainakin kaikkea samaa mitä muutkin. Paavo pelaa varman päälle.

Vasemmistoliitto: ”Oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille” Tässä on tekemisen meininki. Saataisko nyt Vassareiden avulla Suomeen yhtäläinen "hyväveli" laki ja oikeus kaikille? Tarkoittavat tietenkin vain tulonjakoa. Hyvä niinkin.

Vihreät:Näytä luontos” Vihreät ovat esitelleet luontoaan jo runsaasti kaavoittamalla kaikki mahdolliset viheralueet Helsingissä - kiltisti Kokoomuksen työrukkasena. Miten ympäristöliike on pystynyt tällaiseen likaiseen työhön valkokauluspuolueen puolesta ja ansioksi? Vastaus on Sinnemäen palkkiopalli Helsingin apulaispormestarina. Kantavat sitten Kokkareiden puolesta vastuun pääkaupungin umpeenrakentamisesta pahoivointikaupungiksi.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Vaalipropagandan aikaan

NYT se on alkanut. Maisema täyttyy vaalilupauksista jotka pyrkivät ylittämään toinen toisensa.

Kokoomus on tietenkin voimakkaimmin liikkeellä. Massia näyttää massipuolueella olevan. 15.1.2019 näimme Hesarin etusivun kokoisen Orpon. HS etusivu maksaa ison auton hinnan 54.227€. Korskeata meininkiä. Bussien kyljet on teipattu Kokkareiden julisteilla. Kadunvarret tikutettu jullareilla. Ei olla köyhiä. MUTTA muistetaanko puolueessa niitä jotka ovat? Tuskimpa muulloin kuin vaalien alla.

Olen jo useamman kerran kehottanut äänestäjiä tutustumaan
a) puolueiden poliittisiin ohjelmajulistuksiin (vaikka nekin tietysti ovat propagandaaa), mutta vähintäänkin rivienvälistä paljastavat jo enemmän kuin vaalilupaukset.

b) erityisesti siihen mitä puolueet ovat edellisellä hallituskaudellaan tehneet ja mitä asioita edistäneet.
Kokoomus ei ainakaan tekojen sektorilla ole ansainnut ääniään Suomen kansalaisilta, sitä rikkainta kymmenesosaa laajemmin.
Edellisten vaalien lupaukset nieltiin sujuvasti. Koulutuksesta leikattaiin, heti kärkeen, Kokoomuksen/Kepun hallituksessa vastoin vaalilupauksia.

Virolainen on poiminut blogiinsa 15.1.2019: http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2019/01/1153-vaalisloganien-aikaa.html
HS:n toimittaja Marko Junkkari muisteli tänään miten kokoomuksen Petteri Orpo halusi uransa alkuvaiheissa, että "kokoomuslaiset luottavat kokoomukseen". Sitten hän halusi, että "kokoomus luottaa ihmiseen" ja patisteli, että "ihmisten pitää luotaa itseensä". Nyt sitten on vuorossa  iskulause, jonka mukaan "kokoomus luottaa Suomeen".

Näillä näkymin minä en ainakaan luottaisi Kokoomukseen.

Kepuunhan (Keskustapuolue) ei ole voinut koskaan luottaa "Kepu pettää aina" on jo käytössä kulunut ja useampaan kertaan todeksi muuttunut slogani. Ihan viime hallituskaudella viimeksi. Montakohan vaalilupausta Kepu rikkoikaan hallituskautensa asikana?
Kepulainen Anne Berner on vaikuttanut olevan kävelevä katastrofi valtion omaisuutta kaupatessaan. Toivon mukaan kansalaiset ottaisivat valtakirjan pois, ennenkuin on liian myöhäistä.
Sote laukaisi mm. tuon vanhustenhoidon katastrofin, lupauksellaan "valinnanvapaudesta" joka oli tosin Kokoomuksen ajama osuus hankkeessa. Onneksi hanke kaatui.

Vihreät möivät (olivat päättävässä asemassa) puolestaan osan Suomelle tärkeää energiansiirto-infraa Carunalle (ulkomaiseen omistukseen). Caruna hilasi heti siirtohinnat pilviin. Joutui toki sitten hieman jaottelemeen hinnankorotuksia useammalle vuodelle mutta nosti koko maan siirtohinnat mukanaan järjettömiin lukemiin. Vedottiin "toimitusvarmuuteen" MUTTA kohtuus pitäisi olla raosvoillakin.
Vihreät toimivat myös kunnallispäättäjinä vastuuttomasti Kokoomuksen työrukkasena Helsingin viheralueita kivitaloslummeiksi kaavoittaessaan.

Persujen jakautumapuolueet Siniset ja Perustuslaillisten jäänteet hoitavat maahanmuuttoasioita kriittisesti. Mitään muuta ei minulle ole heidän toiminnastaan jäänyt mieleen, lukuunottamatta pöyristyttäviä Some-lausuntoja.

Liberaalit näyttävät olevan jälleen tulossa. Nähtäväksi jää, kenen etua he ajavat. Aikaisemmin Liberaalit olivat enemmänkin pineyrittysten puolue mutta nykytilanteesta ei ole päässyt syntymään vielä minkäänlaista kuvaa.

NYT puolue lupaa kaikkea mahdollista. Nähtäväksi jää, monenko henkilön voimin tämä "kaikki" sitten saadaan hallituksessa läpi?


Vasemmistopuolueet ovat uskottavammin vähempiosaisen enemmistön asialla. Mm. ammattiyhdistysliikkeen kautta, jota vastaan Harkimo Some-videossaan mm. hyökkää piilokorruption merkeissä. Vasemmisto nosti aikoinaan Suomen, Ruotsin kaltaiseksi  "hyvinvointivaltioksi".  Toivottavasti seuraavalla hallituskaudella vetovastuu vaihtuu ja nähdään, minne vasemmiston nykykursiilla mennään. EI ainakaan kansalaisten enemmistön kannalta huonompaan suuntaan, kuin edellisen, "parempiosaisten" vetämän hallituksen aikana.




keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Poliittisten puolueiden roolit lyhyesti

Kaiketi olette huomanneet, että jokainen poliitikko on ottanut vaaliteemakseen "ikääntyvien hoivapalvelujen ongelmat". Puhe on nyt suulla suuremmalla ja vaikenee, kunhan on päästy eduskuntaan, suojatyöpaikkaan, neljäksi vuodeksi.
Vaalikoneessa on ihan samat lupaukset, tai lähes samat lupaukset, kuin vaali-ilmoituksissa, ei ne kerro mitä mieltä poliitikko oikeasti on ja miten hän aikoo ja pystyy asioita eduskunnassa hoitamaan.

Oikeammat vastaukset löytyvät puolueohjelmista ja poliitikkojen aikaisemmasta tavasta toimia maamme ja kansalaistemme etuja ajamassa. Muistaa sopii, että Suomessa on eduskunnan äänestyksissä vallalla ns. puoluekuri. Ei se salli sooloilua.

LYHYESTI POLIITTISTEN PUOLUEIDEN ROOLIT:
(korjatkaa ja perustelkaa korjauksenne, jos olen väärässä)

Kokoomus ajaa suurpääoman, suuryritysten, sijoittajien, rahalaitosten ja hyvätuloisten asiaa, Kepu ajaa suurtuloisten, metsänomistajien ja suurtilallisten ja maakuntapomojen asioita, Sote on ollut molempien lempilapsi mutta molempien omiin intressisuuntiin. Siksi sitä ei saatu läpi. Kokoomus on halunnut ulkoistaa terveyspalvelut mm. Suomeen veroa maksamattomille monikansallisille terveysalan toimijoille, joiden vastuuton toiminta on nyt kyseessä olevaien hoivaskandaalien syvintä ydintä ja Kepu haluaa perustaa mahdollisimman monta maakuntaa joissa sillä olisi sanavalta. Vihreät toimivat molempien edellisten työrukkasena ja sen lisäksi, se ajaa polkupyöräilijöiden asiaa, heti kun ehtii Helsingin viheralueiden kaavoitusvimmaltaan, Siniset ja Persut lupaavat populistipuolueina jokaiselle kaiken ja ajavat lähinnä omia ja maahanmuuttovastaisia asioita, koska niillä saa ääniä. Valtaa ei näillä pienpuolueilla oikeasti enää ole ja edellisen PerSu valtansa he myös hukkasivat hallituksessa.

Demareista ja Vasemmistoliitosta löytyvät lähinnä sosiaalihuoltoa ELI tuota vanhustenhoitoa todellisuudessa ajavat kansanedustajat. Ainakin heidän näin tulisi, omien periaatteittensa mukaan, toimia. 

Lue SOTE:n anatomiasta lisää: https://kuluttajansuojasta.blogspot.com/2019/01/soten-miljoonatuotot-maksaa.html

Vanhustenhoidon skandaalista löytyy lisätaustaa: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/02/jos-vanhusskandaali-paisuu-rahat-pois.html 

perjantai 29. toukokuuta 2015

Uusi hallitus ja sen mukanaan tuoma kurjuus



Sitä nimitetään Sipilän suulla ”talkoiksi” tai ”sopeutukseksi” tai ”säästöiksi” tai ihan oikeasti ”kipeiksi leikkauksiksi”.
Yhtäkaikki, kipeetä tekee. Varsinkin vähätuloisia, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja opiskelijoita kuritetaan ja heidän elämäänsä kurjistetaan.  Missä luuraavat loput talkoolaiset?

Aikoinaan talkoisiin osallistuivat kaikki. Kun rakennettiin rintamamiestaloja, rakennustöihin osallistuivat kaikki lähiseudun naapurit taitojensa ja kykyjensä mukaan, pyytettömästi. Kun maalla tehtiin esim. heinätalkoita, koko naapurusto tai pieni kylä oli mukana auttamassa. Talkoolaiset myös palkittiin ainakin tarjoamalla ruokaa ja kahvia  (joskus toki myös väkevämpiä juomia).
Oleellista kuitenkin on tuo sana ”kaikki”. Kokoomuksen, Kepun ja Persujen talkoisiin näyttää osallistuvan vain vähäväkisempi kansan osuus. Kokoomus on lyönyt ”talkoorukkasensa” naulaan heti vaalien jälkeen. Nykyisin ei heidän julisteissaan ole enää työkaluja ja rukkasia, edes kehdattu näyttää. Hyvä niin, sillä näin on paljon rehdimpää.

Koulutuksen menojen leikkaamisen kieltämisen varjolla ratsasti kolme puoluetta aallon harjalla komeasti hallitukseen. Jokainen niistä on nyt osallistunut koulutuksen ja opiskelijoiden tuen määrärahojen leikkauksiin. Koulutuksen leikkauksia Sipilä nimittää nyt ”uudistukseksi”. Onko sillä väliä mikä leikkauksen nimi on jos se vaikuttaa samalla tavoin ja tekee nimestä huolimatta yhtä kipeää ja aiheuttaa tulevaisuudessa osaamisen tason laskua.

Mitä Persujen äänestäjät ajattelevat sanansa syöneestä puolueesta? Menikö ääni vääriin tarkoituksiin ja Soinin kuningastien kiveyksiin? Soini pääsi tyhjillä lupauksilla ministeriksi. Onneksi olkoon. Nukutko yösi edelleen hyvin? Suuri ”jytky” olisi voitu näin jälkiviisaasti nimetä Sipilän nimiuudistuksia mukaillen, suureksi ”jymäytykseksi”. Mitä muuta populistipuolueelta voisi odottaakaan? Heidän piti ajaa vähäväkisten etuja mutta toisin kävi.

Toinen ikävä piirre on tuo, paljon jo julkisuudessa esiin tuotu, ”uhkailu” tai ”painostus” työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, se pyritään saamaan pakotteiden avulla voimaan.
Jos ammattijärjestöt = työläiset = työntekijät, eivät suostu työaikojen pidentämiseen (100 tuntia vuodessa samalla palkalla), tehdään lisää kipeitä leikkauksia vähempiosaisten elämän kurjistamiseksi.  Katsotaan miten ammattijärjestöt = työläiset = työntekijät, suhtautuvat painostukseen näissä oudoissa, puoliksi yhteisissä talkoissamme.

Ei ole ollut pitkään aikaan epäselvää, etteikö valtion talouden suunnan kääntämiseksi tule tehdä kipeitäkin menoleikkauksia tai rakennemuutoksia MUTTA ne tulee tehdä talkooperiaatteen mukaan, kaikille yhtä kipeinä, kullekin varallisuutensa suhteessa.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Tuomioistuinvirasto: "keskushallinon uudistus" - hallinto irti poliittisesta päätöksenteosta


Arvomuistio keskushallinnonuudistustyöryhmältä 14.1.2015: http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421145806731.html

Ei saa
minua vakuuttuneeksi siten, että ainakaan kansalaisen oikeusturvaan tulisi mitään konkreettista korjausta. Virasto ja hallintoelin ei anna oikeusturvaan oleellista parannusta, jos ja ilmeisesti koska oikeusvalvonta jää entisiin huteriin käsiin.
Sana "oikeusturva" tuodaan esiin tekstissä lähinnä kansalaisten mielenrauhaa tyynnyttelemään lukuisten ikävän sävyisten lehtiartikkeileiden (tapausten) esille tuomassa luottamuspulassa.
Vaikka kyseessä on hallinnonuudistus, muistiossa viitataan toimenpiteisiin joilla oikeusturvaa parannetaan. Kuitenkaan pelkän hallinon kautta ei oikeusturva tule koskaan korjaantumaan ilman kuntoon laitettua oikeusvalvontaa. Se tulee korjata sellaiselle tasolle, jossa Suomea voitaisiin kutsua rehellisesti oikeusvaltioksi. 


Miten oikeusturva nykyisellään toimii, on hyvin esillä yhteenkootuissa virheellisti tuomittujen oikeustapausten kuvauksissa oikeusministeriön palvelimella, Otakantaa Blogissani > 
sekä Bloggerin blogissa "Lehikoiselle oikeutta " jonka oikeustapauksen dokumentit löytyvät osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/ 


Kommentteja muistion oikeusturvaan viittaaviin ranskalaisiin:
–  Korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, (periaatteessa hyvä asia MUTTA miten järjestetään riippumattoman oikeusturvan toteutuminen, kun riippuvuussuhteita on poliittisten vaikutteiden lisäksi,  muitakin runsaasti. En usko, että riippuvuuksia saadaan koskaan täysin karsittua ja miten suhteiden aiheuttamat vääristymät oikeudenhoidossa ja päätöksissa saadaan oikeistua?)
–  Edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista  (periaatteessa hyvä asia)
–  Vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. (tässä on kohta josta voisi ounastella, että päätösten lainmukaisuuden tasoa nostettaisiin jollain tavoin mutta eteenpäin tekstiä lukiessa tulee yhä enemmän vaikutelma, että asia jää kansalaisia tyynnyttelevän korulauseen luonteiseksi)
"Tuomioistuinvirasto olisi oikeusministeriön hallinnonalalle sijoittuva toiminnallisesti riippumaton itsenäinen virasto." (Mitä tulee tapahtumaan oikeasti? Tuskin sitä kukaan tietää tässä vaiheessa)

Ja edelleen ranskalaisia:
"Tuomioistuinviraston tehtäväkenttä voidaan selvitysmiesten mukaan tiivistää seuraavasti:"
–  Tuomioistuinten hallintopalvelut
–  Talous- ja tulosohjaus sekä
–  Kehittäminen ja koulutus (tämä on se ainut oikeusturvaa - mahdollisesti edistävä osuus)
Minne on unohtunut laillisuusvalvonta? Onko laillisuusvalvonta säilytetty ennallaan? Sehän ei ole toiminut nykyisellään asiallisesti ja jos sille ei tehdä mitään, on koko uudistus suuri pettymys ja kupla. Ainoastaan tuomarit saavat entistä riippumattomammin huseerata, kuten parhaiten katsovat ja poliittinen valvonta peittelee ja kuittaa virheet kuten ennenkin. JOS siis toimimaton oikeusvalvonta jää ennalleen.

Luvattiin oikeuslaitoksen eriyttämistä politiikasta uuden, oikeuslaitoksen "riippumattoman" hallintomuodon kautta. Se ilmeisesti hallinnon puolella toteutuu MUTTA...
Edelleen jää kytemään suuri vaara, että oikeuslaitos käpertyy entistä enemmän itseriittoiseksi, kun oikeuslaitoksen oma sisäinen tai sen ulkopuolinenkaan oikeusvalvonta ei toimi edes nykyisellään. Tuomari ei tuomitse tuomaria (asiaa kärjistäen) ja poliittisestikin ohjailtu oikeusvalvonnan osuus pyrkii vain painamaan asiat villaisella, koska selkeitä intressejä asioissa on, mm. valtion korvausvelvoitteet (joita nykyisellään vältellään tai minimoidaan) ja persoonalliset poliittiset suhteet vaikuttavat edelleenkin tuomaristoon, kuten myös kollegiaalinen lojaalisuus. Myös lakeja valmisteltaessa, tuomarit itse ovat se asiantuntijajoukko, joka vaikuttaa ilmeisen suurella painoarvolla. Näin on ilmeisimmin mennyt aikoinaan läpi myös tuo surullisen kuuluisa  "tuomarin harkintavalta" -pykälä, jolla kirjoitettu laki ohitetaan tarkoitushakuisissa tuomioissa. Tällaista säädöstä ei laissa tulisi olla, koska sitä käytetään väärin. Tuomarit ovat ihmisiä kaikkine hyveineen ja paheineen.
Tuomarit kirjoittavat oikeuslaitoksen epäkohdista vasta päästyään eläkkeelle, koska muuten heitä painostettaisiin aktiivitoimessaan. Myös oikeustieteiden professorit ovat varovaisia lausunnoissaan. Sellaisten professorien lausunnot "mitätöidään", jotka ovat "väärällä puolella" eli katsovat lakeja oikeuden ja asiakkaan, eikä tuomarin kantilta. Eihän oikeuden näin tule toimia.

Lainaus muistiosta edelleen:
"Viraston henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriöstä ja noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista."
(Jaahas. Samat miehet samoihin tehtäviin. Jos kyse on puhtaasti hallinnollisista tehtävistä, niin miksikäs ei JOS voidaan todentaa, että henkilöt eivät kuljeta mukanaan poliittisia riippuvuuksiaan. Elimen piti säilyä nimenomaan riippumattomana VAI kuitataanko asia "hallinnollisella riippumattomuudella", sehän ei poista nykyisiä epäkohtia. Tehtäviin ei tulisi siirtyä liian lemautuneita "poliitikkovirkamiehiä", eikä yhtään esimiesasemassa olevaa muuta vaikuttajayksilöä.)

"Viraston keskeinen tehtäväalue olisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskitetty ja tehokas hoitaminen. "
(Oikeusturvan parantamisesta viis, keskitytään hallinton saamiseen oikeuslaitoksen omiin hyppysiin.)

Sana "oikeusturva" esiintyy raportissa muutamassa kohdin mutta ei ymmärtämässäni tarkoituksessa. Sivu 17 teksti sanoo:
"Voidaan sanoa, että tuomioistuinlaitos toimii Suomessa lähtökohtaisesti ja keskimäärin hyvin ja vastaa ihmisten oikeusturvavaatimuksia. Tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ja ovat ulkoisista tahoista riippumattomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva."
(yhdyn tuohon kappaleeseen, varsinkin kohtaan "Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva" mutta en kohdan perusteluun, enkä siihen, etteikö tuomioistuinten henkilöt olisi uudistuksen jälkeenkin "ulkoisissa riippuvaisuussuhteissa". Henkilösuhteet ympäristöön vaikuttavat aina eikä niitä voida eliminoida. Se on tunnustettava rehellisesti. Siksi päätösten oikeudellisuuden valvontaa tulee parantaa.)

Sivulla 18 :
"Samalla halutaan turvata palvelujen saatavuus sekä kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus koko maassa."
Samalla sivulla 18 on kappale:
"Tuomioistuinlaitoksen osalta tavoitteena on jo pitkään ollut tuomioistuinten asiamäärien tasaaminen ja tätä kautta toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan saatavuuden varmistaminen."
(tämä vaikuttaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaan ja on positiivinen asia. Halu ja tavoite eivät ole konkretiaa. Oikeusturvan saatavuudesta Suomea on rökitetty EIS:n toimesta, että hyvä sinänsä, jos tätä ongelmaosuutta saadaan jollain keinolla vähäisemmäksi. Tarkoittaen pitkittyneitä ja viivästyneitä oikeusprosesseja.)

Sivulla 21 :
(Kannanotto nro 10 vuodelta 2007 Councils for the Judiciary)
"Kannanotossa korostetaan em. suositusta selkeämmin tällaisten toimielinten tärkeää roolia tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusturvan toteutumisen vahvistajana. Kannanotto sisältää niin ikään yksityiskohtaisia suosituksia toimielimen asemasta, organisaatiosta ja tehtävistä."
(Councils for the Judiciary - Kannanotosta poimittuja hyviä kohtia:
V. EXTENSIVE POWERS IN ORDER TO GUARANTEE THE INDEPENDENCE AND THE EFFICIENCY OF JUSTICE, ja
VI. THE COUNCIL FOR THE JUDICIARY IN SERVICE OF ACCOUNTABILITY AND TRANSPARENCY OF THE JUDICIARY.
Toivottavasti nämä kohdat tulevat oikeasti huomioiduiksi käytännön tasolla myös Suomessa. Tuota transparenssia eli läpinäkyvyyttä kaipaisin eritoten)

Edellen sivulla 21:
"Euroopan neuvoston korruption vastainen komitea (Group of States against Corruption, GRECO) viittaa Suomea koskevassa arviointiraportissaan vuodelta 2013 (Kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estäminen) Euroopan neuvoston em. suositukseen ja kiinnittää huomiota kansainvälisiin vaatimuksiin tuomioistuinneuvoston tai vastaavan sellaisen riippumattoman viranomaisen perustamisesta, jolla on laaja toimivalta oikeudellisten instituutioiden organisaatiota ja toimintaa koskevissa kysymyksissä."
(korruption estäminen sen KAIKISSA muodoissa tulisi olla mahdollistettavissa. Mukaan luettuna sosiaalinen korruptio, myös poliittiset vaikuttimet ja kollegiaalinen korruptio - siis ne Suomessa vaikuttavat korruption muodot, joita ei esimerkiksi kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa ole otettu mittaristoon. Näissä tutkimuksissa Suomi pärjää hyvin pääasiassa juuri siksi http://www.transparency.org/cpi2014/results)

Sivulla 32:
"Säädösvalmistelu kuuluisi edelleen oikeusministeriölle, mutta tuomioistuinvirasto olisi yksi keskeinen kuultava asiantuntijataho ja aloitteentekijä valmistelussa. Lainkäyttötyön sisällön kehittäminen kuuluisi edelleen riippumattomille tuomioistuimille ja tuomareille itselleen, ..."
(Tässä mainitaan alussa tuo säädösvalmistelu ja säilytettävä oikeuslaitoksen asiantuntijarooli joka on vienyt harhaan Suomen lainsäädäntöä, sekä suositellaan lain käytön (kuinka laki luetaan = harkintavalta) edelleen pysyvän tiukasti tuomareiden hyppysissä. Tämä on entisen tuomarivallan ylläpitämistä, ei kansalaisen oikeusturvan lisäämistä. Kun heikosti itsetuntoiselle ihmiselle antaa valtaa, hän käyttää sitä väärin. Tämä ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan tuomareiden joukossa on aina tämän tyyppisiä henkilöitä, joille tuomarinvala on merkityksetön)


MITEN ihmeessä asiat saadaan näillä listatuilla keinoin oikeille raiteilleen, kansalaisten oikeusturvan kannalta?
Pelkkä hallinnollisen työn irrottaminen poliittisesta ohjauksesta EI ole SE ratkaisu jolla nyt puutteellisen oikeusturvan muutos saadaan aikaan.
Uudistukseen olisi sisällytettävä ehdottomasti ratkaisu oikeusvalvonnan uudistamisesta.

JOS tuo uusi oikeuslaitoksen hallintomuoto saadaan rakenteellisesti - ei sisäänlämpiäväksi - ja sen sisältämään korkeimpaan oikeusvalvontaan saadaan, esimerkiksi oikeustieteen professoreita mukaan ja käytännössä oikeamielisiksi todettuja tuomareita (mielellään valtaosin niitä eläköityneitä ja rehellisiä ja sellaisia, joita ei voida enää painostaa käytännön tuomarin työssä), kenties myös maallikko juryn (lautamies) jäseniä, lautamiehiin joku osa poliittisia henkilöitä tuomaan valtion intressiä esiin päätöksiin. Sen jälkeen voitaisiin poliittisesti nimetty ja poliittisin intressein toimiva ja siten tehtävässään toimimaton oikeusvalvonta, lakkauttaa tarpeettomana (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri).  Nämä instanssit ovat jo nykyisellään täysin tarpeettomia ainakin kansallisten oikeusturvan kannalta katsottuna. Koska useampiosaista oikeusvalvontaa edelleen tarvitaan, jäljellä on tuo EIS:iin johtava elin. Se toimii nykyään yhden tuomarin periaatteella (mikäli olen kartalla) ja sikäli se on aina liian subjektiivinen ja liian herkkä vaikuttamiselle. Siinä voisi olla suodattamassa EIS:iin lähteviä päätöksiä, vaihtuva, laajapohjaisesti valittu asiantuntijaryhmä lautamiehin vahvistettuna, kuten kuvaamassani oikeusturvaelimessä. Kaikki esi-filtrauksen päätökset tulisi julkistaa perusteluineen ja päättäjänimineen netissä. Tuomarin nimen julkinen esilletuominen pistää tuomarin harkitsemaan tuomionsa laillista kestävyyttä.
Transparessia siis lisää. Olen saanut hovioikeudenpöytäkirjoja joista tuomioon osallistuneiden tuomareiden nimet oli poistettu. Hävettikö?

Myös tuomareiden ehdoton koskemattomuus vaatisi uudelleen harkintaa. Nykyisessä muodossaan se suojelee myös "kunnottomia" tuomareita. Vaikka lainvastaisista tuomioista löytyisi näyttöä, ei niitä saada oikaistua, eikä asianosaista tuomaria saada merkittävään edesvastuuseen teostaan.

EHDOTETTU ON
KKO:n presidentti Olavi Heinonen on esittänyt aikanaan että alioikeudet voisivat toimia kolmen tuomarin voimin riita-asioissa.
Hän ehdotti, että tehtäisi alioikeudet vahvoiksi kolmen tuomarin kokoonpanoiksi, täydennettynä kahdella lautamiehellä. Näin saataisiin nopeutettua prosesseja eikä kansalainen joutuisi odottamaan tuomiota eri oikeusportaissa vuosikausia. 

Olen nähnyt päätksiä, joissa allekirjoittaneita tuomatreita on ollut juuri tuo kolme. ELI ilmeisesti tämä asia on otettu käytäntöön.

Siihen voisi lisätä edelleen toimiva kevyt (vastaava mutta eri paikkakunnalta valitun tuomioistuimen) ensi vaiheen laillisuusvalvonta. Olisi tehtävä mahdolliseksi palauttaa nopeasti, epäselvästi tai selkeästi "lainvastaisen harkinnan" mukaan kirjoitetut tuomiot takaisin käsiteltäväksi tuomioistuimeen ensisijaisena oikaisutoimenpiteenä. Toissijaisesti ne vasta käsiteltäisiin oikeusturvaelimessä. Nykymuotoiset hovi-ja korkeinoikeus voitaisiin korvata näillä kevyemmillä, muuttuvilla organisatioilla, eikä olisi enää kiinteää tuomariryhmää joihin yritetään vaikuttaa, koska he kuuluvat ”korkeimpaan oikeuteen” tai ”hovioikeuteen”. Näin asiattomat vaikutuskanavat näyttävät nykyisellään toimivan.

Oikeuslaitoksen tehoton ja sisäänlämpiävä valvonta muuttuisi ainakin kevyemmäksi ja tuomaristo voisi keskittyä oleelliseen, eli itse oikeustapauksiin, joiden hoitoon he kertovat olevan liian vähän resursseja. Tämä parantaisi oikeasti tuomioiden laatua, kuten muistiossa on luvattu.

Korkein hallinto-oikeus on pahoissa puheissa todettu olevan pelkkä valtion kumileimasin, sen päätöksiin ei luoteta.
Mitä sille tulisi sitten tehdä?

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Suomen menetetty maine


Jos Suomen kuvalehden artikkelit (17.4.) lukee, on edelleen hyvin epäselvää miten Suomen maine on menetetty ja varsinkin, kenen toimesta?

SK kirjoitti 17.4.2015 pääkirjoituksessaan Suomen ulkopolitiikasta mm.
  1. Kokoomus, Alexander Stubbin johdolla, epäili keskustapoliitikkoja suomettumisesta
  2. Keskustalaiset syyttivät Stubbiin henkilöitynyttä EU-joukkoa Suomen-Venäjä-suhteitten haittaamisesta.
  3. On saatu uutta tietoa. Erkki Tuomiojan linja on nähty poikkeavan Kokoomuksen mielestä Suomen EU-linjasta, siinä määrin, että se alkoi olla vastoin Suomen etua. Tässä nyt tarkoitetaan Tuomiojan eriävän mielipiteen kirjaamista muistioon, joka ei ollut tarkoitettu julkaistavaksi missään. ELI ei siis ollut sellaisenaan vahingoksi. Jos vahinkoa syntyi, sen synnytti vasta eriävän mielipiteen vuotaminen julkisuuteen. Jokaisessa median käänteessä tämä seikka unohdetaan mainita.
    Syntyi kokoomuksen mielestä kuva Suomesta EU:n Venäjäpolitiikan heikkona lenkkinä.
    Suomessa vuodettiin tällaista kuvaa julkisuuteen tarkoituksellisesti. Miksi ja kenen toimesta? Eikö tämä ole nimenomaan sitä Suomen heikkoutta? Ulkopoliitteiseti ”arka” tieto vuodetaan ehdoin tahdoin maailmalle.
Samassa lehdessä asiaa avataan sepposen selälleen sivulla 10.
”Toimi vastoin Suomen etua” huutaa otsikko.

Mutta kuka toimi vastoin Suomen etua? Vuotoporukka tietenkin vaikka tekstissä annetaan ymmärtää, että Tuomioja. Suomen mainetta lokasivat: Juho Roimakkaniemi (kok), joka lähetti e-mailin Tuomiojan kirjauksesta ja toiminnasta mm. pääministeri Kataiselle (kok), Stubbille (kok) ja usealle muulle EU-vaikuttajalle.
Lähettikö Roimakkaniemi kirjeensä myös lehdistölle vapaasti julkaistavaksi Suomen edun nimissä, vaiko Kokoomuksen kyseenalaisen edun nimissä? Mitä Kokoomus hyötyi tästä Tuomiojan kannan julkisesta moittimisesta muuta kuin todellista haittaa koko Suomelle ja sen EU-politiikalle? Roimakkaniemi on nyt Kataisen kabinetin päällikkö, aikaisemmin hän oli Olli Rehnin kabinetin jäsen. Hän ainakin hyötyi. Mies sai reippaasta maansa myynti-toiminnastaan palkinnoksi uuden korkeamman viran EU:ssa. Hyvä Suomi.

Kokoomus luultavasti aikoo vastaisuudessakin noudattaa transparenttia ulkopolitiikkaa. Muiden valtioiden vakoilu ja agenttiporukat voidaan vapauttaa muihin järkevämpiin tehtäviin ainakin Suomen osalta. Suomi hoitaa kaiken ulkopoliittisesti merkittävän tiedon, hyvässä ja pahassa, lehdistön kautta kaikille ilman vaivaa ja vakoilua. Voi pyhä Kokoomuksen yksinkertaisuus.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

"Epä-älyllinen keskustelu" Suomen vaalipaneeleissa



Annu Passoja YLE Ajantasan uutispuntari
http://areena.yle.fi/radio/2731777

Epä-älyllinen keskustelu (Aalto yliopiston Pertti Haaparanta)
http://www.hs.fi/talous/a1426913818570 ja siihen liittyvä jatkokeskustelu
Suomalaiset poliitikot kunnostautuvat taloudenhoitolausumillaan vaalihuuman melskeessä.
Keskustelu on malliesimerkki siitä, kuinka kansaa manipuloidaan "talouden puolitotuuksilla", eli puhe on tyypillistä vaalipropagandaa. Kuka uskaltaa luvata enemmän?
Mikäli aiheesta ei saada aikaiseksi yhteismitallista keskustelua, keskustelu on täysin turhaa ja kaikissa tapauksissa harhaanjohtavaa.
Tässä artikkelissa on koottuna muutaman asiantuntijan näkemys aiheesta.

Lauri Uotila ja Sari Lounasmeri kommentoivat Uutispuntarissa Haaparannan "Epä-älyllisyys" -lausumaa.
Alla lyhennelmä Sampo konsernin pääekonomisti Uotilan terveisistä poliittisille keskustelufoorumeille.

Uotila toteaa, että keskusteluissa on monia epämääräisyyksiä. Unohdetaan termejä, muistetaan numeroita väärin jne.
Vaalipaneeleissa sanotaan heittoina: "Meidän pitää kannustaa yrityksiä lisäämään vientiä". Kannustaminen on melko kevyt katteeton käsite jos sen taakse ei saada konkreettisia toimenpiteitä.
Entä ne "leikkaukset"? Mistä leikkausmiljardit lasketaan? Pitäisi olla yhteiset mittarit kaikilla.
"Suomi velkaantuu" sanotan. Suomi ei velkaannu, valtio sen sijaan velkaantuu. Entä yritykset ja kotitaloudet? Mikä on kansalaisten ostokyky tai yksityishenkilöiden ja yritysten pankki tai sijoitusvarallisuus?
Puhutaan bruttovelasta. Mitä on rahoitussaamisissa eli tulopuolella? Velkakorko on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen mutta saamispuolella korko on yleensä huomattavasti parempi. Ne tuottavat enemmän korkotuloja kun velka korkomenoja.
Valtion velalla pelotellaan kuluttajia (äänestäjiä) tarpeettomasti. "Sillä pelotellaan aivan liikaa ja sitä ei ymmärretä."
Nyt on pakko ottaa joka tapauksessa velkaa. Ei kerralla voida kuutta miljoonaa leikata mitenkään järkevästi (sanoivatpa puolueen edustajat vallipaneeleissaan mitä tahansa).

Uotila jatkaa. Miten "elvytetään"? Veron alennuksia, rakenneuudistuksia menoleikkauksia. Tarkemmin mitä? Ei mitään ylimalkaista voida edes luvata saati tehdä. Teiden ja rautateiden rakennusta, korjaustoimintaa kuten "homekoulut ja päiväkodit heti kuntoon".
Yksi Uotilan ehdotus on lapsilisien leikkaus. Ylempituloisilta lapsilisät pois kokonaan ja alimpaan tuloluokkaan lisiä voidaan vaikka lisätä ja keskituloisilta vähän leikataan.
Verotuspuolella työtulovähennystä, ja tasapuolisuuden vuoksi eläketulovähennystä voidaan korottaa, että pienituloisilla ostovoima nousee.
Puolustusmenoja on leikattava Venäjän tilanteesta huolimatta. Nyt ulkopoliittisella tilanteella on saatu aikaan (aivopesty) Puolustusvoimille uusia kalustohankintoja. Mm. Hornetteja on tulossa lisää.

Ovatko leikkaukset välttämättömiä vaiko vaarallisia, kuten kahta eri mieltä nyt ollaan?
Uotilan kanta on, että menetelmäerot syntyvät pessimismin ja optimismin kautta.
"Optimistit on oikeassa" toteaa Uotila.

Taloussanomien kommentteja "epä-ällyllisestä" keskustelusta Suomen ulkopuolisin voimin

Göran Hjelm Konjunkturinstitutetista Ruotsista, huomauttaa, että julkisilla investoinneilla voidaan parantaa työttömyyttä.
Työttömät saadaan töihin, kun rakennetaan uusia julkisia rakennuksia tai vaikkapa teitä. Suomessa työttömyysaste nousi helmikuussa yli 10 prosenttiin.

Silvana Tenreyro London School of Economics:ista kommentoi, ettei Suomen kannata noudattaa tiukkaa säästöpolitiikkaa.
– Investoinnit julkisiin hankkeisiin, kuten koulujen ja rautateiden rakentamiseen, hyödyttävät enimmäkseen kotimaan taloutta.
Elvytyksen hyötyjen valumista ulkomaille Tenreyro ei pelkää.

 
Hans-Werner Sinn taloustutkimuslaitos Ifo-insituutin johtaja (Saksa) muistuttaa myös "väestötieteellisistä ongelmista". Suuret ikäluokat vanhenevat ja siitä aiheutuu ongelmia huoltosuhteeseen. Tämän takia monen maan täytyisi nyt hartiavoimin yrittää vähentää julkista velkaansa.
Sinn ei usko, että keynesiläinen talouspolitiikka tehoaa Suomen ongelmiin, koska maa ei kärsi kysynnän puutteesta.

– Jos Suomessa olisi vain väliaikaista kysynnän puutetta, lainaaminen olisi oikea ratkaisu. Suomen talouden ongelmat ovat kuitenkin kestäneet jo niin pitkään, ettei ole uskottavaa ajatella ongelmien johtuvan kysynnän puutteesta.
– Suomesta löytyy erinomaisia insinöörejä ja luovaa ajattelua. Ainoastaan heistä ja tästä luovuudesta maa voi löytää tulevaisuutensa suunnan, ei lisäämällä julkista velkaansa ja elämällä tulevien sukupolvien kustannuksella.
Sinn rakentaisi uudet koulut ja rautatiet leikkaamalla julkista sektoria rasittavia kuluja.
Hän ei lämpene ajatukselle, että lainaa kannattaisi ottaa, koska Suomi saa sitä nyt erittäin matalalla korolla. 
– Tällaisessa tilanteessa tuntuu houkuttelevalta ottaa lisää lainaa, mutta vaikka korko on nollassa, julkinen velka on tulevien sukupolvien taakka.

Taloustieteen tohtori Tim Oliver Berg  (samoin Ifo-tutkimuslaitoksesta) muistuttaa, että lainan saanti edes halvoilla koroilla ei automaattisesti tuo paljon kaivattua talouskasvua.
– Bergin mukaan velkarahalla kannattaa investoida sellaisiin projekteihin, jotka tuottavat varmasti talouskasvua. Julkisia hankkeita ei kannata laittaa väkisin vireille.
– Silloin kannattaa vähentää valtionvelkaa veronkorotuksin tai säästöillä, hän kommentoi.
Berg ei osaa sanoa, valuisivatko investointeihin käytetyt rahat ja julkiset investoinnit lisääntyvän kulutuksen ja piristyvän kaupan kautta ulkomaisten yritysten tai sijoittajien käsiin.

(Oliko Pisararatahanke väkisin vireille puserrettu? Tuskinpa, koska sitä oli valmisteltu jo vuosikausia. Tosin, sen kannattavuuslaskelmat olivat aina erilaiset, riippuen laskijan tarkoitusperistä).

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa leikkauksista (loppukaneetti hänen laajasta kirjoituksestaan)
http://tuomioja.org/blogi/2015/03/mika-se-on-se-kestavyysvaje/
Kestävyysvajelaskelmat ovat kaiken kaikkiaan niin epävarmojen tulevaisuutta koskevien odotusten varassa, että niiden takia ei kannata ryhtyä heti suuriin nykyistä lamaa syventäviin ja talouskasvua leikkaaviin toimiin
Tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi edessä isoja ja välttämättömiä tuottavuutta, työntekomahdollisuuksia ja julkisen talouden rahoitusasemaa parantavia rakenneuudistuksia, mutta niiden todellisia onnistumisen mahdollisuuksia ei tule pilata  ylimitoitetuilla, huonosti valmistelluilla ja suorastaan paniikinomaisilla leikkauslistoilla.

(Tuomiojan artikkelissa annetaan selkeitä pohjatietoja ja selvitystä "kestävyysvajeeseen" liityvistä muuttujista ja taloudellisista perusseikoista, joilla keskustelua leikkauksista ja valtion velankestokyvystä voitaisiin yhteismitallistaa jos sellaiseen tahtoa poliittisissa keskusteluissa olisi)

torstai 19. maaliskuuta 2015

Ryhmäkuri on perustuslain vastaista


Hesarin Mielipidepalstalla todettiin näin ja viitattiin perustuslain kohtaan joka toteaa kansanedustajien olevan riippumaattomia henkilöitä.
Aivan. Ja kuitenkin ryhmäkurin olemassaolo on helposti todistettavissa. Ei tarvitse kuin katsoa kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä (vuodesta vuoteen), se noudattaa pääosin siististi puoluerajoja, ei siis yksilön vapautta. Kuka haastaisi eduskunnassa istuvien kansanedustajien puolueet perustuslain rikkomisesta?

Tosin tuskinpa siitä tuomioistuimessakaan oikeudenmukaista päätöstä saisi. Kun katsoo kuinka moneen kertaan oikeuslaitos itse kävelee perustuslain yli, voi vai todeta, että Suomi ei ole oikeusvaltio.
Kun vielä tietää, että oikeusvalvontaa suorittaa oikeusministeriön alaiset instanssit (jonka johtaja oikeusministeri, on poliittisin perustein nimitetty) voidaan vain todeta, että pukit on laitettu kaalimaata vartioimaan.
EIT (ECHR) valitusten mukaan olemme Venäjän kanssa samalla viivalla eli en ihmettele, että Venäjän radikaalinationalistit (ja Putin) haikailevat Suomenkin liittämistä itseensä, niin sokeriserkkuja, ainakin lain kirjaimen toteuttamisessa ollaan.

Niin kauvan kunnes puolueet on haastettu käräjille ja kansanedustajien sananvapaus on taattu, kanntaa siis edelleenkin äänestää vain puoluetta:
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2015/03/perusteet-puolueen-merkitykselle.html

Lue perustelut väittämälleni:
Eduskunnan äänestyskäyttäytyminen noudattaa yleisimmin puoluerajoja - osoittaa "ryhmäkurin" joka on siis vastoin perustuslakia

Tässä Blogissa asiasta sanottua

Oikeuden toteutuminen Suomessa mm. oikeustieteen professorien ja entisten oikeusneuvosten lausumana. Lue ja herää.

Ja tässä linkki artikkeliin, joka kertoo miten tilastojen valossa EIT tuomioita on Suomelle sadellut suhteessa pohjoismaihin ja Venäjään.
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2009/02/kadotettu-oikeudenmukaisuus.html

Alla perustuslain kohdat joihin kansanedustajan äänestysvapaus perustuu:
Lähde:http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.42/1426831662_251765&${TRIPPIFE}=PDF.pdf



Suomen perustuslaki 11.6.1999/73  
3. Luku Eduskuntaja kansanedustajat
29 §
Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän
on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.


1. Luku  Valtiojärjestyksen perusteet
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elin ympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on
noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten
tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.





tiistai 10. maaliskuuta 2015

PUOLUEIDEN ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN ON VIESTI

Jos haluaa uskottavaa taustaa, mitä asioita nykyinen hallitus ja sen poliittiset edustajat ovat ajaneet kuluneella vaalikaudella, kannattaa mennä tutustumaan eduskunnan äänestyskäyttäytymiseen.
Se vaatii jonkin verran paneutumista ja analysointiakin.



Äänestystuloksista on luettavissa ne poliittiset sopimukset, joita on tehty hallituspuolueiden kesken (jos autat tässä meidän asiassa, me autamme teitä tuossa teidän asiassa) ja opposition periaatteellinen vastustus miltei asiassa kuin asiassa. Ainoastaan poliittiseen itsemurhaan johtavissa (vasta) äänestyksissä on oppositiokin ollut mukana hallituspuolueiden kannalla.
Asioita käsitellään ennen äänestystä ja niihin tuodaan kantoja eri puolueilta. Äänestykseen mentäessä tehdään joko ryhmä äänestyspäätös (ryhmä äänestää samoin) tai sitten vapautetaan edustajat noudattamaan omaa mielipidettä (joka on erittäin harvinainen tilaisuus).


Äänestystuloksen lisäksi kannattaisi tutustua ainakin lyhyeen yhteenvetoon äänestetystä asiasta. Se on linkkinä samassa tilassa. missä äänestyksen aihe on kirjattuna. Tarmokkuutta vaatii mutta asiat valaistuvat, kenties. Vuosilukua vaihtamalla, voit tarkastella läpi koko vaalikauden ja tietysti sitä vanhemmatkin äänestykset.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/aax3000.sh?VAPAAHAKU=aanestysvpvuosi%3E=2014http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/aax3000.sh?VAPAAHAKU=aanestysvpvuosi%3E=2014

maanantai 9. maaliskuuta 2015

PERUSTEET PUOLUEEN MERKITYKSELLE VALINNASSASI



Ensimmäiseksi äänestäjän on tunnistettava kenen asialla mikin puolue on, koska kaikki merkittävät poliittiset päätökset äänestetään ryhmäkurin alaisina.  Päätökset tehdään henkilömielipiteestä riippumatta.
Ryhmäkuri on voimakas painostusväline. Joka ei noudata puolueen antamaa äänestysohjetta, joutuu puolueen epäsuosioon ja tuskin tulee enää pääsemään puolueen listoille ehdokkaaksi tai ainakaan ei saa puolueen tukea seuraavissa vaaleissa. Viisaimmat poliitikot muotoilevat lupauksensa hyvin pyöreiksi, jotta eivät joudu sittemmin niistä vastuuseen äänestäjilleen. Siksi kaikki nykypoliitikot vaikuttavat niin samanlaisilta vaalilupauksissaan.

Miten sitten erotan sen oikean, tästä samanlaisten poliitikkojen massasta?
Karkeasti luokiteltuina edelleen. Puolueet tunnustavat väriä poliittisella värikartalla. Sininen viittaa oikeistoon, omistaviin ja punainen vasemmistoon, työläisiin. Vihreät ovat ”keskustalaisia”, maanviljelijöitä ja toisessa ääripäässä luonnonsuojelijoita, noin karkeasti ottaen. Alla on tarkemmin selitetty merkittävien poliittisten puolueiden perinteiset ja osin päivitetyt perusluonteet (kokemusperusteella ja puolueen periaateohjelmiin vievillä linkeillä):

Sininen: Kokoomus. (KOK) On porvaripuolue. Ajaa suurten työnantajien ja omistavan luokan asiaa (pääoman puolue). Perinteinen tunnuslause oli ”Koti, uskonto ja isänmaa”. Kokoomus on eniten pyrkinyt sekoittamaan periaateohjelmallaan ja vaalipropagandallaan äänestäjiä. Tämä siksi, että he eivät voi sanoa tässä kappaleessa ensiksi mainittua asiaa ääneen, koska silloin heitä ei suuret työntekijämassat enää äänestäisi. Kokoomus vetoaa äänestäjiin myös ”henkilöillä”. Henkilö voi käytännöllisesti katsoen luvata mitä vain, toinen asia sitten on, onko henkilöllä mitään mahdollisuutta ohittaa puolueen ryhmäkuria tärkeissä poliittisissa päätöksissä. Kokoomus esittelee itseään periaateohjelmassaan ”kokokansan puolueena” ja joissakin vaalijulisteissa aikoinaan jopa ”työväenpuolueena”, Toivontalkoot-juliste mm. esitteli työkaluja ja rukkasetkin. Ja Kokoomuksen Sauli Niinistöhän on SE ”Työväenpresidentti”. Häntä taisi itseäänkin hävettää moinen vaalilause aikoinaan. Niinistö on muuten osoittautunut teoissaan erinomaiseksi ja puolueettomaksikin presidentiksi.

Sininen: (SFP, RKP) Ruotsalainen kansanpuolue ajaa kielivähemmistön ja ruotsalaisen pääoman asiaa. Sillä on perinteisesti ollut osansa hallituksissa ”vaa-ankielpuolueena”, eli sitä on eri äänestyksissä aina tarvittu jonkin asian ja puolueen mukaan äänestämään. Pääasiassa oikeistoryhmittymän asioita ajamaan. Poliittisen kaupanteon kautta, myös puolueen omia intressejä on saatu ajettua. Ruotsalainen kansanpuolue esittelee tavoitteitaan omassa puolueohjelmassaan laajasti.

Violetti: Kristillisdemokraatit (KD). Suomen evankelisluterilaisen kirkkoa edustava puolue. Oikeistolaismielinen puolue, vastoin kristinuskon perusajatusta. Ahdasmielinen ja kirkon enemmistön ajatuksia eteenpäin vievä. Muutosvastainen, konservatiivinen. Historiallisesti kirkko ja valtiovalta ovat olleet tiiviissä yhteistyössä kansan hallitsemiseksi. KD on myös ”vaa-ankielipuolue” hallituksen äänestyksissä. Kuten RKP, se liittoutuu mieluiten Kokoomuksen ja muun oikeistoryhmittymän kanssa. KD:n periaateohjelma kertoo puolueen arvoista siten, kun se haluaa äänestäjilleen itsensä esitellä.

Vihreä: (KEPU) Keskustapuolue on keskustaryhmittymän tukirankapuolue. Suurmaanomistajien ja maanviljelijöiden edun ajaja. Puolue unohtaa ajamissaan asioissa hyvin usein pienviljelijät, koska heidän tarpeensa ovat suurtilallisten tarpeista poikkeavat ja teettävät suhteettomasti työtä saatuun hyötyyn nähden. Keskustapuolueen kannatus on melko suuri myös kaupungeissa, maaltapaon tuoman jäsenistönsä turvin, sekä Keskustapuolueen roolia tunnistamattomien äänestäjien avulla. Kepun kuvaukseen omasta puolueohjelmasta näyttäisi olevan ainakin vuoden 2006 versio verkossa.
Huomaa sivun symboolikuva jossa vihreää maalia hiotaan sinisen ”pohjavärin” päältä. Tarkoittaisiko tämä, että Kepu on paljastamassa ”taustojaan” ja siirtymässä nyt avoimesti oikealle Kokoomuksen ja suurpääoman suuntaan. 

Vihreä: Vihreät (VIH). Puolue joka ajaa ympäristöasiaa ja ns. ”vihreitä arvoja”. Periaatteessa voisi toimia esim. luomuviljelijöiden edunajajana. Usein ajettavat asiat eivät kuitenkaan koske maataloutta vaan luonnonsäilyttämistä. Tehomaanviljely ja tehometsänhoito on vastoin Vihreitten aatteita. Vihreät esittelevät sivuillaan laajasti omia linjanäkemyksiään eri asioihin.
Vihreitä ajatuksia veisi eteenpäin myös ns. nollakasvun ajatus, jolloin talous ei perustu enää jatkuvaan kasvuun kuten nykyinen talousmalli Euroopassa. Siihen suuntaan saattaisi olla vihreiden teesi: ”Hyvinvoinnin on perustuttava kohtuutalouteen” mutta nollakasvua en suoraan sanottuna teeseistä löytänyt toistaiseksi. Perinteisesti Vihreitä on pidetty hyvinvoivien perheiden lasten harrastuspuolueena mutta tämä talouspoliittinen linjaus näyttäisi vievän askeleen jopa vasemmalle?

Punainen (usein myös ”vaaeanpunainen”): Sosialidemokraatit. Sos.Dem. Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) On työväenpuolue. Jos olet työssäkäyvä ja varsinkin, jos olet pienipalkkainen tai pienviljelijä, SDP ajaa sinun asiaasi. Se ajaa demokraattisesti toimivan Suomen asiaa. Hyvinvointiyhteiskunnan asiaa, jota on porvarisvoittoisten hallitusten aikoina ajettu alas. Demokratia toimii vain, jos kaikki poliittiset puolueet saavat vapaasti toimia valtiossa. Oleellista on, että kansalaiset tiedostavat myös tämän ja eri puolueiden rehellisen tarkoitusperän ja roolin yhteiskunnassa. Ruotsissa tämä toimii Suomessa puoluekenttää sekoitetaan tarkoituksellisesti median toimesta, sekä eri puolueitten vaalimainonnalla (rahalla). Sos.Dem puolueessa on oikeistolaisemmin ajattelevia ja vasemmistolaisittain ajattelevia henkilöitä, joten henkilövalinta saattaa joissakin tapauksissa olla puolueen sisällä olennaista. Taloudellista linjaustaan ja puolueohjelmaansa demarit avaavat verkkosivullaan.

Punainen: Vasemmistoliitto (VAS), Vasemmisto. Puolue pitää sisällään kaikki Sos.Dem- puolueesta vasemmalle olevat aatteet. Ovat perinteisesti radikaalimpia ja usein yhteistyökyvyttömiä juuri siitä syystä.
Kannattajat ovat yleensä tehdastyöläisiä ja rakennustyöläisiä. Liiton puolueohjelma on poistanut aikaisemmin esim. sitä edeltävän puolueen SKDL:n ajatuksen kansanvallasta (kommunismi).

Poliittisesti väritön tai musta: Perussuomalaiset (PerSu). Väritön siksi, että sen edustajien sekavasta kokoonpanosta ei ole paljon vielä muuttunut todelliseksi näytöksi joita voisi positioida poliittiselle värikartalle. PerSut ovat toimineet ns. protestipuolueena ja saaneet hallituksen toimiin kyllästyneet äänestäjät puolelleen. PerSut ajavat ainakin (toistaiseksi nähdyn näytön mukaan) populismin asiaa, eli ovat kaikessa ns. yleisen mielipiteen puolella, oli asia sitten mikä tahansa. Perus-Suomalaiset on leimautunut myös maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Homovastaisiksi ja osin myös jopa rasistiseksi (musta väri vivahde tulee kansainvälisiltä natsipuolueilta). Puolue on välttänyt hallitusvastuuta, koska hallitusvastuu syö kannatusta. Populismi joka näkyy myös selkeästi puolueohjelmassa, ei toimi demokraattisessa hallituksessa, se toimii ainoastaan vaalipuheissa. Hallitusvastuussa puolueen poliittinen valta hajoaa yli puoluekartan. PerSu:issa henkilöllä on merkitystä MUTTA henkilön todellinen moraalinen kanta yhteiskunnan asioihin on erittäin tärkeä tiedostaa henkilön toiminnan historiasta.

KETÄ ÄÄNESTÄISIN?



On tyypillinen, ytimekäs kysymys, jonka kuulee toistuvan varsinkin nuorison suusta.
Tuoreet äänioikeutetut eivät välttämättä tiedä mikä poliittinen puolue tai kuka henkilö, ajaa juuri heidän omaa asiaansa.

Tähän ei auta vaalikone, koska se perustuu poliitikkojen omiin vaalilupauksiin ja ”puhetason” asioihin ei todellisiin tekemisiin. Pitäisi tietää, mitä poliitikko ja mitä ennen kaikkea hänen edustamansa puolue on oikeasti tehnyt sinun hyvinvointisi hyväksi.

OHJEET EPÄVARMALLE ÄÄNESTÄJÄLLE:

1)      äänestä ennen kaikkea puoluetta, joka aja sinun etujasi
2)      äänestä valitsemasi puolueen sisällä, eniten sinun omia arvojasi vastaavaa ehdokasta
3)      jos haluat, että äänesi tulee varmasti oman asiasi hyödyksi, äänestä tunnetuinta (varminta, kokeneinta) ehdokasta sinun asiaasi ajavassa puolueessa
4)      ÄLÄ anna vaalilupausten tai julkkisehdokkaiden sumuttaa harkintakykyäsi