"Epä-älyllinen keskustelu" Suomen vaalipaneeleissa

Annu Passoja YLE Ajantasan uutispuntari

http://areena.yle.fi/radio/2731777

Epä-älyllinen keskustelu (Aalto yliopiston Pertti Haaparanta)

http://www.hs.fi/talous/a1426913818570 ja siihen liittyvä jatkokeskustelu

 http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/talta-nayttaa-suomen-epa-alyllinen-keskustelu-ulkomailla/20153784/12?rss=4 (Taloussanomien osuuden leikkeet YLE:n alapuolella)

Suomalaiset poliitikot kunnostautuvat taloudenhoitolausumillaan vaalihuuman melskeessä.

Keskustelu on malliesimerkki siitä, kuinka kansaa manipuloidaan "talouden puolitotuuksilla", eli puhe on tyypillistä vaalipropagandaa. Kuka uskaltaa luvata enemmän?

Mikäli aiheesta ei saada aikaiseksi yhteismitallista keskustelua, keskustelu on täysin turhaa ja kaikissa tapauksissa harhaanjohtavaa.
Tässä artikkelissa on koottuna muutaman asiantuntijan näkemys aiheesta.

Lauri Uotila ja Sari Lounasmeri kommentoivat Uutispuntarissa Haaparannan "Epä-älyllisyys" -lausumaa.

Alla lyhennelmä Sampo konsernin pääekonomisti Uotilan terveisistä poliittisille keskustelufoorumeille.

Uotila toteaa, että keskusteluissa on monia epämääräisyyksiä. Unohdetaan termejä, muistetaan numeroita väärin jne.

Vaalipaneeleissa sanotaan heittoina: "Meidän pitää kannustaa yrityksiä lisäämään vientiä". Kannustaminen on melko kevyt katteeton käsite jos sen taakse ei saada konkreettisia toimenpiteitä.

Entä ne "leikkaukset"? Mistä leikkausmiljardit lasketaan? Pitäisi olla yhteiset mittarit kaikilla.

"Suomi velkaantuu" sanotan. Suomi ei velkaannu, valtio sen sijaan velkaantuu. Entä yritykset ja kotitaloudet? Mikä on kansalaisten ostokyky tai yksityishenkilöiden ja yritysten pankki tai sijoitusvarallisuus?

Puhutaan bruttovelasta. Mitä on rahoitussaamisissa eli tulopuolella? Velkakorko on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen mutta saamispuolella korko on yleensä huomattavasti parempi. Ne tuottavat enemmän korkotuloja kun velka korkomenoja.

Valtion velalla pelotellaan kuluttajia (äänestäjiä) tarpeettomasti. "Sillä pelotellaan aivan liikaa ja sitä ei ymmärretä."

Nyt on pakko ottaa joka tapauksessa velkaa. Ei kerralla voida kuutta miljoonaa leikata mitenkään järkevästi (sanoivatpa puolueen edustajat vallipaneeleissaan mitä tahansa).

Uotila jatkaa. Miten "elvytetään"? Veron alennuksia, rakenneuudistuksia menoleikkauksia. Tarkemmin mitä? Ei mitään ylimalkaista voida edes luvata saati tehdä. Teiden ja rautateiden rakennusta, korjaustoimintaa kuten "homekoulut ja päiväkodit heti kuntoon".

Yksi Uotilan ehdotus on lapsilisien leikkaus. Ylempituloisilta lapsilisät pois kokonaan ja alimpaan tuloluokkaan lisiä voidaan vaikka lisätä ja keskituloisilta vähän leikataan.

Verotuspuolella työtulovähennystä, ja tasapuolisuuden vuoksi eläketulovähennystä voidaan korottaa, että pienituloisilla ostovoima nousee.

Puolustusmenoja on leikattava Venäjän tilanteesta huolimatta. Nyt ulkopoliittisella tilanteella on saatu aikaan (aivopesty) Puolustusvoimille uusia kalustohankintoja. Mm. Hornetteja on tulossa lisää.

Ovatko leikkaukset välttämättömiä vaiko vaarallisia, kuten kahta eri mieltä nyt ollaan?

Uotilan kanta on, että menetelmäerot syntyvät pessimismin ja optimismin kautta.

"Optimistit on oikeassa" toteaa Uotila.

Taloussanomien kommentteja "epä-ällyllisestä" keskustelusta Suomen ulkopuolisin voimin

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/talta-nayttaa-suomen-epa-alyllinen-keskustelu-ulkomailla/20153784/12?rss=4

Göran Hjelm Konjunkturinstitutetista Ruotsista, huomauttaa, että julkisilla investoinneilla voidaan parantaa työttömyyttä.

Työttömät saadaan töihin, kun rakennetaan uusia julkisia rakennuksia tai vaikkapa teitä. Suomessa työttömyysaste nousi helmikuussa yli 10 prosenttiin.

Silvana Tenreyro London School of Economics:ista kommentoi, ettei Suomen kannata noudattaa tiukkaa säästöpolitiikkaa.

– Investoinnit julkisiin hankkeisiin, kuten koulujen ja rautateiden rakentamiseen, hyödyttävät enimmäkseen kotimaan taloutta.

Elvytyksen hyötyjen valumista ulkomaille Tenreyro ei pelkää.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/huippuekonomisti-suomesta-velkaelvyttaminen-kuin-vahvaa-kahvia/20153786/12?pos=armpit

 

Hans-Werner Sinn taloustutkimuslaitos Ifo-insituutin johtaja (Saksa) muistuttaa myös "väestötieteellisistä ongelmista". Suuret ikäluokat vanhenevat ja siitä aiheutuu ongelmia huoltosuhteeseen. Tämän takia monen maan täytyisi nyt hartiavoimin yrittää vähentää julkista velkaansa.

Sinn ei usko, että keynesiläinen talouspolitiikka tehoaa Suomen ongelmiin, koska maa ei kärsi kysynnän puutteesta.

– Jos Suomessa olisi vain väliaikaista kysynnän puutetta, lainaaminen olisi oikea ratkaisu. Suomen talouden ongelmat ovat kuitenkin kestäneet jo niin pitkään, ettei ole uskottavaa ajatella ongelmien johtuvan kysynnän puutteesta.

– Suomesta löytyy erinomaisia insinöörejä ja luovaa ajattelua. Ainoastaan heistä ja tästä luovuudesta maa voi löytää tulevaisuutensa suunnan, ei lisäämällä julkista velkaansa ja elämällä tulevien sukupolvien kustannuksella.

Sinn rakentaisi uudet koulut ja rautatiet leikkaamalla julkista sektoria rasittavia kuluja.

Hän ei lämpene ajatukselle, että lainaa kannattaisi ottaa, koska Suomi saa sitä nyt erittäin matalalla korolla. 

– Tällaisessa tilanteessa tuntuu houkuttelevalta ottaa lisää lainaa, mutta vaikka korko on nollassa, julkinen velka on tulevien sukupolvien taakka.

Taloustieteen tohtori Tim Oliver Berg  (samoin Ifo-tutkimuslaitoksesta) muistuttaa, että lainan saanti edes halvoilla koroilla ei automaattisesti tuo paljon kaivattua talouskasvua.
– Bergin mukaan velkarahalla kannattaa investoida sellaisiin projekteihin, jotka tuottavat varmasti talouskasvua. Julkisia hankkeita ei kannata laittaa väkisin vireille.
– Silloin kannattaa vähentää valtionvelkaa veronkorotuksin tai säästöillä, hän kommentoi.
Berg ei osaa sanoa, valuisivatko investointeihin käytetyt rahat ja julkiset investoinnit lisääntyvän kulutuksen ja piristyvän kaupan kautta ulkomaisten yritysten tai sijoittajien käsiin.

(Oliko Pisararatahanke väkisin vireille puserrettu? Tuskinpa, koska sitä oli valmisteltu jo vuosikausia. Tosin, sen kannattavuuslaskelmat olivat aina erilaiset, riippuen laskijan tarkoitusperistä).

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa leikkauksista (loppukaneetti hänen laajasta kirjoituksestaan)
http://tuomioja.org/blogi/2015/03/mika-se-on-se-kestavyysvaje/
Kestävyysvajelaskelmat ovat kaiken kaikkiaan niin epävarmojen tulevaisuutta koskevien odotusten varassa, että niiden takia ei kannata ryhtyä heti suuriin nykyistä lamaa syventäviin ja talouskasvua leikkaaviin toimiin
Tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi edessä isoja ja välttämättömiä tuottavuutta, työntekomahdollisuuksia ja julkisen talouden rahoitusasemaa parantavia rakenneuudistuksia, mutta niiden todellisia onnistumisen mahdollisuuksia ei tule pilata  ylimitoitetuilla, huonosti valmistelluilla ja suorastaan paniikinomaisilla leikkauslistoilla.

(Tuomiojan artikkelissa annetaan selkeitä pohjatietoja ja selvitystä "kestävyysvajeeseen" liityvistä muuttujista ja taloudellisista perusseikoista, joilla keskustelua leikkauksista ja valtion velankestokyvystä voitaisiin yhteismitallistaa jos sellaiseen tahtoa poliittisissa keskusteluissa olisi)