PERUSTEET PUOLUEEN MERKITYKSELLE VALINNASSASI

Ensimmäiseksi äänestäjän on tunnistettava kenen asialla mikin puolue on, koska kaikki merkittävät poliittiset päätökset äänestetään ryhmäkurin alaisina.  Päätökset tehdään henkilömielipiteestä riippumatta.

Ryhmäkuri on voimakas painostusväline. Joka ei noudata puolueen antamaa äänestysohjetta, joutuu puolueen epäsuosioon ja tuskin tulee enää pääsemään puolueen listoille ehdokkaaksi tai ainakaan ei saa puolueen tukea seuraavissa vaaleissa. Viisaimmat poliitikot muotoilevat lupauksensa hyvin pyöreiksi, jotta eivät joudu sittemmin niistä vastuuseen äänestäjilleen. Siksi kaikki nykypoliitikot vaikuttavat niin samanlaisilta vaalilupauksissaan.

Miten sitten erotan sen oikean, tästä samanlaisten poliitikkojen massasta?

Karkeasti luokiteltuina edelleen. Puolueet tunnustavat väriä poliittisella värikartalla. Sininen viittaa oikeistoon, omistaviin ja punainen vasemmistoon, työläisiin. Vihreät ovat ”keskustalaisia”, maanviljelijöitä ja toisessa ääripäässä luonnonsuojelijoita, noin karkeasti ottaen. Alla on tarkemmin selitetty merkittävien poliittisten puolueiden perinteiset ja osin päivitetyt perusluonteet (kokemusperusteella ja puolueen periaateohjelmiin vievillä linkeillä):

Sininen: Kokoomus. (KOK) On porvaripuolue. Ajaa suurten työnantajien ja omistavan luokan asiaa (pääoman puolue). Perinteinen tunnuslause oli ”Koti, uskonto ja isänmaa”. Kokoomus on eniten pyrkinyt sekoittamaan periaateohjelmallaan ja vaalipropagandallaan äänestäjiä. Tämä siksi, että he eivät voi sanoa tässä kappaleessa ensiksi mainittua asiaa ääneen, koska silloin heitä ei suuret työntekijämassat enää äänestäisi. Kokoomus vetoaa äänestäjiin myös ”henkilöillä”. Henkilö voi käytännöllisesti katsoen luvata mitä vain, toinen asia sitten on, onko henkilöllä mitään mahdollisuutta ohittaa puolueen ryhmäkuria tärkeissä poliittisissa päätöksissä. Kokoomus esittelee itseään periaateohjelmassaan ”kokokansan puolueena” ja joissakin vaalijulisteissa aikoinaan jopa ”työväenpuolueena”, Toivontalkoot-juliste mm. esitteli työkaluja ja rukkasetkin. Ja Kokoomuksen Sauli Niinistöhän on SE ”Työväenpresidentti”. Häntä taisi itseäänkin hävettää moinen vaalilause aikoinaan. Niinistö on muuten osoittautunut teoissaan erinomaiseksi ja puolueettomaksikin presidentiksi.

Sininen: (SFP, RKP) Ruotsalainen kansanpuolue ajaa kielivähemmistön ja ruotsalaisen pääoman asiaa. Sillä on perinteisesti ollut osansa hallituksissa ”vaa-ankielpuolueena”, eli sitä on eri äänestyksissä aina tarvittu jonkin asian ja puolueen mukaan äänestämään. Pääasiassa oikeistoryhmittymän asioita ajamaan. Poliittisen kaupanteon kautta, myös puolueen omia intressejä on saatu ajettua. Ruotsalainen kansanpuolue esittelee tavoitteitaan omassa puolueohjelmassaan laajasti.

Violetti: Kristillisdemokraatit (KD). Suomen evankelisluterilaisen kirkkoa edustava puolue. Oikeistolaismielinen puolue, vastoin kristinuskon perusajatusta. Ahdasmielinen ja kirkon enemmistön ajatuksia eteenpäin vievä. Muutosvastainen, konservatiivinen. Historiallisesti kirkko ja valtiovalta ovat olleet tiiviissä yhteistyössä kansan hallitsemiseksi. KD on myös ”vaa-ankielipuolue” hallituksen äänestyksissä. Kuten RKP, se liittoutuu mieluiten Kokoomuksen ja muun oikeistoryhmittymän kanssa. KD:n periaateohjelma kertoo puolueen arvoista siten, kun se haluaa äänestäjilleen itsensä esitellä.

Vihreä: (KEPU) Keskustapuolue on keskustaryhmittymän tukirankapuolue. Suurmaanomistajien ja maanviljelijöiden edun ajaja. Puolue unohtaa ajamissaan asioissa hyvin usein pienviljelijät, koska heidän tarpeensa ovat suurtilallisten tarpeista poikkeavat ja teettävät suhteettomasti työtä saatuun hyötyyn nähden. Keskustapuolueen kannatus on melko suuri myös kaupungeissa, maaltapaon tuoman jäsenistönsä turvin, sekä Keskustapuolueen roolia tunnistamattomien äänestäjien avulla. Kepun kuvaukseen omasta puolueohjelmasta näyttäisi olevan ainakin vuoden 2006 versio verkossa.

Huomaa sivun symboolikuva jossa vihreää maalia hiotaan sinisen ”pohjavärin” päältä. Tarkoittaisiko tämä, että Kepu on paljastamassa ”taustojaan” ja siirtymässä nyt avoimesti oikealle Kokoomuksen ja suurpääoman suuntaan. 

Vihreä: Vihreät (VIH). Puolue joka ajaa ympäristöasiaa ja ns. ”vihreitä arvoja”. Periaatteessa voisi toimia esim. luomuviljelijöiden edunajajana. Usein ajettavat asiat eivät kuitenkaan koske maataloutta vaan luonnonsäilyttämistä. Tehomaanviljely ja tehometsänhoito on vastoin Vihreitten aatteita. Vihreät esittelevät sivuillaan laajasti omia linjanäkemyksiään eri asioihin.
Vihreitä ajatuksia veisi eteenpäin myös ns. nollakasvun ajatus, jolloin talous ei perustu enää jatkuvaan kasvuun kuten nykyinen talousmalli Euroopassa. Siihen suuntaan saattaisi olla vihreiden teesi: ”Hyvinvoinnin on perustuttava kohtuutalouteen” mutta nollakasvua en suoraan sanottuna teeseistä löytänyt toistaiseksi. Perinteisesti Vihreitä on pidetty hyvinvoivien perheiden lasten harrastuspuolueena mutta tämä talouspoliittinen linjaus näyttäisi vievän askeleen jopa vasemmalle?

Punainen (usein myös ”vaaeanpunainen”): Sosialidemokraatit. Sos.Dem. Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) On työväenpuolue. Jos olet työssäkäyvä ja varsinkin, jos olet pienipalkkainen tai pienviljelijä, SDP ajaa sinun asiaasi. Se ajaa demokraattisesti toimivan Suomen asiaa. Hyvinvointiyhteiskunnan asiaa, jota on porvarisvoittoisten hallitusten aikoina ajettu alas. Demokratia toimii vain, jos kaikki poliittiset puolueet saavat vapaasti toimia valtiossa. Oleellista on, että kansalaiset tiedostavat myös tämän ja eri puolueiden rehellisen tarkoitusperän ja roolin yhteiskunnassa. Ruotsissa tämä toimii Suomessa puoluekenttää sekoitetaan tarkoituksellisesti median toimesta, sekä eri puolueitten vaalimainonnalla (rahalla). Sos.Dem puolueessa on oikeistolaisemmin ajattelevia ja vasemmistolaisittain ajattelevia henkilöitä, joten henkilövalinta saattaa joissakin tapauksissa olla puolueen sisällä olennaista. Taloudellista linjaustaan ja puolueohjelmaansa demarit avaavat verkkosivullaan.

Punainen: Vasemmistoliitto (VAS), Vasemmisto. Puolue pitää sisällään kaikki Sos.Dem- puolueesta vasemmalle olevat aatteet. Ovat perinteisesti radikaalimpia ja usein yhteistyökyvyttömiä juuri siitä syystä.

Kannattajat ovat yleensä tehdastyöläisiä ja rakennustyöläisiä. Liiton puolueohjelma on poistanut aikaisemmin esim. sitä edeltävän puolueen SKDL:n ajatuksen kansanvallasta (kommunismi).

Poliittisesti väritön tai musta: Perussuomalaiset (PerSu). Väritön siksi, että sen edustajien sekavasta kokoonpanosta ei ole paljon vielä muuttunut todelliseksi näytöksi joita voisi positioida poliittiselle värikartalle. PerSut ovat toimineet ns. protestipuolueena ja saaneet hallituksen toimiin kyllästyneet äänestäjät puolelleen. PerSut ajavat ainakin (toistaiseksi nähdyn näytön mukaan) populismin asiaa, eli ovat kaikessa ns. yleisen mielipiteen puolella, oli asia sitten mikä tahansa. Perus-Suomalaiset on leimautunut myös maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Homovastaisiksi ja osin myös jopa rasistiseksi (musta väri vivahde tulee kansainvälisiltä natsipuolueilta). Puolue on välttänyt hallitusvastuuta, koska hallitusvastuu syö kannatusta. Populismi joka näkyy myös selkeästi puolueohjelmassa, ei toimi demokraattisessa hallituksessa, se toimii ainoastaan vaalipuheissa. Hallitusvastuussa puolueen poliittinen valta hajoaa yli puoluekartan. PerSu:issa henkilöllä on merkitystä MUTTA henkilön todellinen moraalinen kanta yhteiskunnan asioihin on erittäin tärkeä tiedostaa henkilön toiminnan historiasta.