Sote toimii siirtämällä terveyspalvelut yksityisille

Suomen kuvalehden tutkimus kertoo karua kieltä siitä, miten Sote-sopan keitto jatkuu. Sote-alueille halutaan ja ostetaan nyt yksityisiä hoito- ja lääkäripalveluita tukevia aluepoliitikkoja.
Attendo tuskin jää ainoaksi tukirahoittajaksi. Muut toimijat saattaavat olla vain nokkelampia "eduntarjoajia", tai eivät ylimalkaan tunnusta tukeaan missään muodossa.

Tämä ilmiö (terveyspalveluiden yksityistäminen) on näkynyt jo vuosia. Kaikki alkoi jo silloin, kun Sotea alettiin leipomaan Suomeen. Isot toimijan ostivat pienempiä (lue: minimoivat kilpailua) pois lihoavilta markkinoilta. Vauhti näyttää vain kiihtyvän ja terveuspalveluiden hinta nousee.
Jos oikein muistan Soten piti toimintaa tehostamalla laskea palvelujen hintaa? Myyntipuhe on aina eri kuin tuote, ainakin politiikassa. Saatiinhan taas muutamia polittisia suojatyöpaikkoja lisää sotehallintoon.

Pieniä vihreitä miehiä Kanervan vaalitilaisuudessa?

Venäjämieliset keskeyttivät Kanervan puheen Turussa - ”Harvinaisen aggressiivinen tilaisuus”

Lähialue|Turun Sanomat 16.4.2015 20:24 HS kommentoi kirjoitusta 17.4.

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/759186/Venajamieliset+keskeyttivat+Kanervan+puheen+Turussa++Harvinaisen+aggressiivinen+tilaisuus

  

"Kanervan mukaan paikalle tulleet häiriköt olivat suomalaisia."

Tämänkin uutisen tarkastelussa tarvitaan runsaasti medianlukutaitoa. Oliko tämä Kanervan vaalitemppu huomion saamiseksi? Politiikassa tuntuu kaikki olevan luvallista.

 

Ottamatta kantaa siihen, onko tilaisuus Kokoomuksen, vai jonkun muun puolueen, on Suomen kansalaisilta ala-arvoista moraalia osoittavaa, mennä Venäjän kelkkaan ulkopolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa, edes vaalitemppuna.

Muinoin Neuvostoliitto sai myös vetoapua Suomen Kommunisteilta, Suomen liittämiseksi itseensä. Onko tämä muutaman henkilön ryhmä yrittämässä nyt samaa? Onko Putinin Venäjä niin houkutteleva, vai erehtyykö Kanerva vain luulemaan pieniä vihreitä miehiä suomalaisiksi? Olivatko miehet hänelle tuttuja? Olivatko miehet poliisille tuttuja? Kuka muu kuin Kanerva, todensi oikeasti miesten kansalaisuuden?

 

Tosin, suomalaiset ovat tunnetusti olleet, kautta aikojen, oman pesänsä likaajia ja maansa myyjiä.

Tänä päivänäkin Venäjän rajan käytöstä poistuneita rajavartioiden rakennuksia on myyty venäläisille iloisesti. Niistä on helppo ponnistaa pelastamaan väärinkohdeltuja venäläislapsia tarpeen tullen (vapaaehtoisvoimin). Suomessa herätään hämäläisen hitaasti arkirealismiin Venäjän naapurina. Pelottelua ei tarvita mutta järjenkäyttökään ei ole kiellettyä.

"Epä-älyllinen keskustelu" Suomen vaalipaneeleissa

Annu Passoja YLE Ajantasan uutispuntari

http://areena.yle.fi/radio/2731777

Epä-älyllinen keskustelu (Aalto yliopiston Pertti Haaparanta)

http://www.hs.fi/talous/a1426913818570 ja siihen liittyvä jatkokeskustelu

 http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/talta-nayttaa-suomen-epa-alyllinen-keskustelu-ulkomailla/20153784/12?rss=4 (Taloussanomien osuuden leikkeet YLE:n alapuolella)

Suomalaiset poliitikot kunnostautuvat taloudenhoitolausumillaan vaalihuuman melskeessä.

Keskustelu on malliesimerkki siitä, kuinka kansaa manipuloidaan "talouden puolitotuuksilla", eli puhe on tyypillistä vaalipropagandaa. Kuka uskaltaa luvata enemmän?

Mikäli aiheesta ei saada aikaiseksi yhteismitallista keskustelua, keskustelu on täysin turhaa ja kaikissa tapauksissa harhaanjohtavaa.
Tässä artikkelissa on koottuna muutaman asiantuntijan näkemys aiheesta.

Lauri Uotila ja Sari Lounasmeri kommentoivat Uutispuntarissa Haaparannan "Epä-älyllisyys" -lausumaa.

Alla lyhennelmä Sampo konsernin pääekonomisti Uotilan terveisistä poliittisille keskustelufoorumeille.

Uotila toteaa, että keskusteluissa on monia epämääräisyyksiä. Unohdetaan termejä, muistetaan numeroita väärin jne.

Vaalipaneeleissa sanotaan heittoina: "Meidän pitää kannustaa yrityksiä lisäämään vientiä". Kannustaminen on melko kevyt katteeton käsite jos sen taakse ei saada konkreettisia toimenpiteitä.

Entä ne "leikkaukset"? Mistä leikkausmiljardit lasketaan? Pitäisi olla yhteiset mittarit kaikilla.

"Suomi velkaantuu" sanotan. Suomi ei velkaannu, valtio sen sijaan velkaantuu. Entä yritykset ja kotitaloudet? Mikä on kansalaisten ostokyky tai yksityishenkilöiden ja yritysten pankki tai sijoitusvarallisuus?

Puhutaan bruttovelasta. Mitä on rahoitussaamisissa eli tulopuolella? Velkakorko on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen mutta saamispuolella korko on yleensä huomattavasti parempi. Ne tuottavat enemmän korkotuloja kun velka korkomenoja.

Valtion velalla pelotellaan kuluttajia (äänestäjiä) tarpeettomasti. "Sillä pelotellaan aivan liikaa ja sitä ei ymmärretä."

Nyt on pakko ottaa joka tapauksessa velkaa. Ei kerralla voida kuutta miljoonaa leikata mitenkään järkevästi (sanoivatpa puolueen edustajat vallipaneeleissaan mitä tahansa).

Uotila jatkaa. Miten "elvytetään"? Veron alennuksia, rakenneuudistuksia menoleikkauksia. Tarkemmin mitä? Ei mitään ylimalkaista voida edes luvata saati tehdä. Teiden ja rautateiden rakennusta, korjaustoimintaa kuten "homekoulut ja päiväkodit heti kuntoon".

Yksi Uotilan ehdotus on lapsilisien leikkaus. Ylempituloisilta lapsilisät pois kokonaan ja alimpaan tuloluokkaan lisiä voidaan vaikka lisätä ja keskituloisilta vähän leikataan.

Verotuspuolella työtulovähennystä, ja tasapuolisuuden vuoksi eläketulovähennystä voidaan korottaa, että pienituloisilla ostovoima nousee.

Puolustusmenoja on leikattava Venäjän tilanteesta huolimatta. Nyt ulkopoliittisella tilanteella on saatu aikaan (aivopesty) Puolustusvoimille uusia kalustohankintoja. Mm. Hornetteja on tulossa lisää.

Ovatko leikkaukset välttämättömiä vaiko vaarallisia, kuten kahta eri mieltä nyt ollaan?

Uotilan kanta on, että menetelmäerot syntyvät pessimismin ja optimismin kautta.

"Optimistit on oikeassa" toteaa Uotila.

Taloussanomien kommentteja "epä-ällyllisestä" keskustelusta Suomen ulkopuolisin voimin

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/talta-nayttaa-suomen-epa-alyllinen-keskustelu-ulkomailla/20153784/12?rss=4

Göran Hjelm Konjunkturinstitutetista Ruotsista, huomauttaa, että julkisilla investoinneilla voidaan parantaa työttömyyttä.

Työttömät saadaan töihin, kun rakennetaan uusia julkisia rakennuksia tai vaikkapa teitä. Suomessa työttömyysaste nousi helmikuussa yli 10 prosenttiin.

Silvana Tenreyro London School of Economics:ista kommentoi, ettei Suomen kannata noudattaa tiukkaa säästöpolitiikkaa.

– Investoinnit julkisiin hankkeisiin, kuten koulujen ja rautateiden rakentamiseen, hyödyttävät enimmäkseen kotimaan taloutta.

Elvytyksen hyötyjen valumista ulkomaille Tenreyro ei pelkää.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/26/huippuekonomisti-suomesta-velkaelvyttaminen-kuin-vahvaa-kahvia/20153786/12?pos=armpit

 

Hans-Werner Sinn taloustutkimuslaitos Ifo-insituutin johtaja (Saksa) muistuttaa myös "väestötieteellisistä ongelmista". Suuret ikäluokat vanhenevat ja siitä aiheutuu ongelmia huoltosuhteeseen. Tämän takia monen maan täytyisi nyt hartiavoimin yrittää vähentää julkista velkaansa.

Sinn ei usko, että keynesiläinen talouspolitiikka tehoaa Suomen ongelmiin, koska maa ei kärsi kysynnän puutteesta.

– Jos Suomessa olisi vain väliaikaista kysynnän puutetta, lainaaminen olisi oikea ratkaisu. Suomen talouden ongelmat ovat kuitenkin kestäneet jo niin pitkään, ettei ole uskottavaa ajatella ongelmien johtuvan kysynnän puutteesta.

– Suomesta löytyy erinomaisia insinöörejä ja luovaa ajattelua. Ainoastaan heistä ja tästä luovuudesta maa voi löytää tulevaisuutensa suunnan, ei lisäämällä julkista velkaansa ja elämällä tulevien sukupolvien kustannuksella.

Sinn rakentaisi uudet koulut ja rautatiet leikkaamalla julkista sektoria rasittavia kuluja.

Hän ei lämpene ajatukselle, että lainaa kannattaisi ottaa, koska Suomi saa sitä nyt erittäin matalalla korolla. 

– Tällaisessa tilanteessa tuntuu houkuttelevalta ottaa lisää lainaa, mutta vaikka korko on nollassa, julkinen velka on tulevien sukupolvien taakka.

Taloustieteen tohtori Tim Oliver Berg  (samoin Ifo-tutkimuslaitoksesta) muistuttaa, että lainan saanti edes halvoilla koroilla ei automaattisesti tuo paljon kaivattua talouskasvua.
– Bergin mukaan velkarahalla kannattaa investoida sellaisiin projekteihin, jotka tuottavat varmasti talouskasvua. Julkisia hankkeita ei kannata laittaa väkisin vireille.
– Silloin kannattaa vähentää valtionvelkaa veronkorotuksin tai säästöillä, hän kommentoi.
Berg ei osaa sanoa, valuisivatko investointeihin käytetyt rahat ja julkiset investoinnit lisääntyvän kulutuksen ja piristyvän kaupan kautta ulkomaisten yritysten tai sijoittajien käsiin.

(Oliko Pisararatahanke väkisin vireille puserrettu? Tuskinpa, koska sitä oli valmisteltu jo vuosikausia. Tosin, sen kannattavuuslaskelmat olivat aina erilaiset, riippuen laskijan tarkoitusperistä).

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa leikkauksista (loppukaneetti hänen laajasta kirjoituksestaan)
http://tuomioja.org/blogi/2015/03/mika-se-on-se-kestavyysvaje/
Kestävyysvajelaskelmat ovat kaiken kaikkiaan niin epävarmojen tulevaisuutta koskevien odotusten varassa, että niiden takia ei kannata ryhtyä heti suuriin nykyistä lamaa syventäviin ja talouskasvua leikkaaviin toimiin
Tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi edessä isoja ja välttämättömiä tuottavuutta, työntekomahdollisuuksia ja julkisen talouden rahoitusasemaa parantavia rakenneuudistuksia, mutta niiden todellisia onnistumisen mahdollisuuksia ei tule pilata  ylimitoitetuilla, huonosti valmistelluilla ja suorastaan paniikinomaisilla leikkauslistoilla.

(Tuomiojan artikkelissa annetaan selkeitä pohjatietoja ja selvitystä "kestävyysvajeeseen" liityvistä muuttujista ja taloudellisista perusseikoista, joilla keskustelua leikkauksista ja valtion velankestokyvystä voitaisiin yhteismitallistaa jos sellaiseen tahtoa poliittisissa keskusteluissa olisi)

PUOLUEIDEN ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN ON VIESTI

Jos haluaa uskottavaa taustaa, mitä asioita nykyinen hallitus ja sen poliittiset edustajat ovat ajaneet kuluneella vaalikaudella, kannattaa mennä tutustumaan eduskunnan äänestyskäyttäytymiseen.
Se vaatii jonkin verran paneutumista ja analysointiakin.



Äänestystuloksista on luettavissa ne poliittiset sopimukset, joita on tehty hallituspuolueiden kesken (jos autat tässä meidän asiassa, me autamme teitä tuossa teidän asiassa) ja opposition periaatteellinen vastustus miltei asiassa kuin asiassa. Ainoastaan poliittiseen itsemurhaan johtavissa (vasta) äänestyksissä on oppositiokin ollut mukana hallituspuolueiden kannalla.
Asioita käsitellään ennen äänestystä ja niihin tuodaan kantoja eri puolueilta. Äänestykseen mentäessä tehdään joko ryhmä äänestyspäätös (ryhmä äänestää samoin) tai sitten vapautetaan edustajat noudattamaan omaa mielipidettä (joka on erittäin harvinainen tilaisuus).


Äänestystuloksen lisäksi kannattaisi tutustua ainakin lyhyeen yhteenvetoon äänestetystä asiasta. Se on linkkinä samassa tilassa. missä äänestyksen aihe on kirjattuna. Tarmokkuutta vaatii mutta asiat valaistuvat, kenties. Vuosilukua vaihtamalla, voit tarkastella läpi koko vaalikauden ja tietysti sitä vanhemmatkin äänestykset.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/aax3000.sh?VAPAAHAKU=aanestysvpvuosi%3E=2014http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/aax3000.sh?VAPAAHAKU=aanestysvpvuosi%3E=2014

KETÄ ÄÄNESTÄISIN?

On tyypillinen, ytimekäs kysymys, jonka kuulee toistuvan varsinkin nuorison suusta.

Tuoreet äänioikeutetut eivät välttämättä tiedä mikä poliittinen puolue tai kuka henkilö, ajaa juuri heidän omaa asiaansa.

Tähän ei auta vaalikone, koska se perustuu poliitikkojen omiin vaalilupauksiin ja ”puhetason” asioihin ei todellisiin tekemisiin. Pitäisi tietää, mitä poliitikko ja mitä ennen kaikkea hänen edustamansa puolue on oikeasti tehnyt sinun hyvinvointisi hyväksi.

OHJEET EPÄVARMALLE ÄÄNESTÄJÄLLE:

1)      äänestä ennen kaikkea puoluetta, joka aja sinun etujasi

2)      äänestä valitsemasi puolueen sisällä, eniten sinun omia arvojasi vastaavaa ehdokasta

3)      jos haluat, että äänesi tulee varmasti oman asiasi hyödyksi, äänestä tunnetuinta (varminta, kokeneinta) ehdokasta sinun asiaasi ajavassa puolueessa

4)      ÄLÄ anna vaalilupausten tai julkkisehdokkaiden sumuttaa harkintakykyäsi