Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki kritisoi ministerisuojaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki / HS viikko 09/2021

Eläkkeellä oleva Kuusimäki kritisoi ministereiden korotettua syytesuojaa ja ehdottaa sitä poistettavaksi. Miksi perustuslain vastaisesti toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?

Kuusimäki nostaa esille GRECON vaatimukset Suomen lainsäädännön epäkohtien korjaamiseksi.  GRECO:ssa on ihmetelty, miksi Suomessa ministerillä, korruptiotyyppisten virkasyytejuttujen syytekynnys pidetään muita virkamiehiä korkeammalla? Muutenkin Suomen lainsäädäntöä koskevaista GRECO:n velvoitteista ainoastaan osa on toteutettu.  (Kommentti: eihän täällä ole edelleenkään sitä vallan väärinkäytön kriminalisoivaa lakia, jota on vaadittu GRECO:n toimesta vuodesta 2002 lähtien).
Euroopan unionissa Suomi on vaatimassa jäsenmailta kansalaisten tasavertaista, lainmukaista kohtelua mutta ei pysty itse säätämään lakejaan tasavertaisiksi.

Poliittinen päätäntä pitäisi myös erottaa oikeuslaitoksesta. Tällä hetkellä vallan kolmijako ei toteudu tai ainakin se on sekava Suomessa. Perustuslakivaliokunta on poliittisesti edustettu elin.
”Kuitenkin täällä edelleen pidetään empimättä hyväksyttävänä tilannetta, jossa jopa korruptiotyyppisten virkarikosasioiden syyteharkinta kuuluu riippumattoman syyttäjäkunnan sijasta poliitikkojen tehtäviin silloin, kun tekijäksi epäiltynä on ministeri.”

(Kommentti: käytännöllisesti katsoen, kaikki virkavirheitä käsittelevät elimet, on poliittisesti nimitetty. Se tarkoittaa, että poliittisten järjestöjen suojeluksessa tapahtuvat korruptiorikostapaukset, jäävät pääosin tuomitsematta, oli lakia taikka ei).

 

Seppo Tiitinen sanoo, kuka saa puuttua lainsäädäntään

Kuka saa puuttua lainvalmisteluun? (tiedustelulait ja Sote-valmistelun säädäntö oli kyseessä)
Eikö lakien valmistelu ole osa demokratiaa? Eikö kansalaisten ja asiantuntijoiden ääni saa kuulua jos lainvalmistelussa havaitaan huomauttamisen aihetta? Miksi ei?
"Eduskunnan entinen pääsihteeri, valtiosääntöasiantuntija Seppo Tiitinen jyrähtää valtiosääntöasiantuntijoista, joiden hän katsoo ”rönsyilleen yli äyräidensä”.

Tiitisen moite on julkaistu Suomen Demokraattisimmassa lehdessä:
https://demokraatti.fi/seppo-tiitinen-jyrahtaa-puhemiehenka…
Kansalaiset vaietkoon kun Kepun sedät säätää. No eihän Kepu koskaan ole kovin demokraattinen olllutkaan, Se on Kokoomuksen vastine maaseudulla, eikä suinkaa ihan aikuisten oikeasti, ole poliittisesti mikään "keskustapuolue". Tiitisen isännän asenne sen jo kertoo ja jonka Sipilänkin asenne maan asioiden hoitoon on osoittanut. Suomea hoidetaan kuin businesta (tai lihatuotantotilaa jossa karja kasvatetaan lahtiin).

Hänen sielunveljensä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (Kokoomus) on sitä mieltä, että kaupunki on tulevaisuuden tehdas. Molemmat näyttävät unohtaneen, että niin kaupungeissa, kuin koko Suomessa, asuu IHMISIÄ.

Tämän linkin artikkelista käy ilmi, miksi Seppo oli niin huolissaan, kun Sote-valmisteluun puututtin. Hyvä ansio on menossa kepulaisilta nyt sivusuun.
https://demokraatti.fi/uusia-paljastuksia-sotesopasta-hs-eduskunnalta-pimitettiin-olennaisia-tietoja-kyse-sadoista-miljoonista-euroista

Tutkimus tehtiin halutun vastauksen saavuttamiseksi

(3.6.2018) Lännen median kysely perustuslakituomioistuimen perustamisesta oli puhdasta sirkusta. Totta kai poliitikot sitä vastustavat. Kysely tuossa kansalaisryhmässä oli puhtaasti tarkoitushakuinen. Saatiin näyttävä kielteinen kanta joukossa, joka haluaa jatkaa rauhassa piilokorptoitunutta toimintaansa, kuten ennenkin. Poliittisesti riippumaton, virkamiesten toimien laillisuusvalvonta, on tuon porukan kauhistus.
https://www.ts.fi/…/LMkysely+Perustuslakituomioistuinta+ei+…


Kun kysymysasettelu tehdään, kuten tässä on tehty, ja kysely tehdään poliitikkojen keskuudessa, tulos on ollut ennalta arvattavissa, eli juuri se mikä siitä on nyt tullut:
"Kansanedustajista 85 prosenttia vastustaa sitä, että perustuslakituomioistuin korvaisi perustuslakivaliokunnan. Kyselyyn vastasi 29.5.–1.6. yhteensä 108 kansanedustajaa. Vastausprosentti oli 54."

Olen Li Anderssonin kanssa samaa mieltä, että perustuslakivaliokuntaa EI tule korvata perustuslakituomioistuimella. Niille säädetään täysin eri tehtävät. Perustuslakivaliokunta jatkaa nykyisessä lakien valmistelutehtävässään, paremmin koulutettuna, ja perustuslakituomioistuimen tulisi olla Suomen korkein ja sitoutumattomin (myös tuomarikollegioista) tuomioiden laillisuusvalvontataho ja virkamiesten ja tuomareiden päätösten ja toimien valvontataho. Se korvaisi oikeusvalvonnan joka ei nyt poliittisena elimenä toimi puolueelisine hyväveliverkostoineen.

Perustuslakivaliokunnan jäsenista "yksi, varajäsen Olli Immonen (ps.), lakkauttaisi perustuslakivaliokunnan. Muut 16 vastannutta säilyttäisivät."
Kukapa nyt omaa työpaikkaansa lakkauttaisi.

"– Tarvitsemme läpinäkyvää perustuslain valvontaa, erityisesti myös sen jälkivalvontaa, perustelee tuomioistuinta kannattanut kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.)."
Harvoin olen ollut samaa mieltä Kokoomuksen kansanedustajien kanssa mutta tässä asiassa olen, jos tuon lausunnon oikein tulkitsen. Pointti on juuri tuo "jälkivalvonta" eli päätösten, olipa ne sitten eduskunnan tai tuomareiden tai muiden virkamiesten päätöksiä, perustuslain mukaisuuden valvonta on puuttunut. Siltä ainakin päätösten läpimenoa katsellessa on vaikuttanut. Perustuslailla pyyhitään pöytiä, kauniisti ilmaistuna.
Eräs juristi on kertonut, tunnetun tuomarin tokaisseen Kokoomuksen saunaillassa, että hän pystyy tekemään vaikka perustuslain vastaisen päätöksen. Ja tämä on myös näytetty käytännössä toimivan, ilman seuraamuksia tai tuomion oikaisua.

Tuomioistuinvirasto: "keskushallinon uudistus" - hallinto irti poliittisesta päätöksenteosta

Arvomuistio keskushallinnonuudistustyöryhmältä 14.1.2015: http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421145806731.html

Ei saa minua vakuuttuneeksi siten, että ainakaan kansalaisen oikeusturvaan tulisi mitään konkreettista korjausta. Virasto ja hallintoelin ei anna oikeusturvaan oleellista parannusta, jos ja ilmeisesti koska oikeusvalvonta jää entisiin huteriin käsiin.
Sana "oikeusturva" tuodaan esiin tekstissä lähinnä kansalaisten mielenrauhaa tyynnyttelemään lukuisten ikävän sävyisten lehtiartikkeileiden (tapausten) esille tuomassa luottamuspulassa.
Vaikka kyseessä on hallinnonuudistus, muistiossa viitataan toimenpiteisiin joilla oikeusturvaa parannetaan. Kuitenkaan pelkän hallinon kautta ei oikeusturva tule koskaan korjaantumaan ilman kuntoon laitettua oikeusvalvontaa. Se tulee korjata sellaiselle tasolle, jossa Suomea voitaisiin kutsua rehellisesti oikeusvaltioksi. 

Miten oikeusturva nykyisellään toimii, on hyvin esillä yhteenkootuissa virheellisti tuomittujen oikeustapausten kuvauksissa oikeusministeriön palvelimella, Otakantaa Blogissani > 
sekä Bloggerin blogissa "Lehikoiselle oikeutta " jonka oikeustapauksen dokumentit löytyvät osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/ 

Kommentteja muistion oikeusturvaan viittaaviin ranskalaisiin:

–  Korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, (periaatteessa hyvä asia MUTTA miten järjestetään riippumattoman oikeusturvan toteutuminen, kun riippuvuussuhteita on poliittisten vaikutteiden lisäksi,  muitakin runsaasti. En usko, että riippuvuuksia saadaan koskaan täysin karsittua ja miten suhteiden aiheuttamat vääristymät oikeudenhoidossa ja päätöksissa saadaan oikeistua?)
–  Edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista  (periaatteessa hyvä asia)
–  Vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. (tässä on kohta josta voisi ounastella, että päätösten lainmukaisuuden tasoa nostettaisiin jollain tavoin mutta eteenpäin tekstiä lukiessa tulee yhä enemmän vaikutelma, että asia jää kansalaisia tyynnyttelevän korulauseen luonteiseksi)

"Tuomioistuinvirasto olisi oikeusministeriön hallinnonalalle sijoittuva toiminnallisesti riippumaton itsenäinen virasto." (Mitä tulee tapahtumaan oikeasti? Tuskin sitä kukaan tietää tässä vaiheessa)

Ja edelleen ranskalaisia:

"Tuomioistuinviraston tehtäväkenttä voidaan selvitysmiesten mukaan tiivistää seuraavasti:"
–  Tuomioistuinten hallintopalvelut
–  Talous- ja tulosohjaus sekä
–  Kehittäminen ja koulutus (tämä on se ainut oikeusturvaa - mahdollisesti edistävä osuus)

Minne on unohtunut laillisuusvalvonta? Onko laillisuusvalvonta säilytetty ennallaan? Sehän ei ole toiminut nykyisellään asiallisesti ja jos sille ei tehdä mitään, on koko uudistus suuri pettymys ja kupla. Ainoastaan tuomarit saavat entistä riippumattomammin huseerata, kuten parhaiten katsovat ja poliittinen valvonta peittelee ja kuittaa virheet kuten ennenkin. JOS siis toimimaton oikeusvalvonta jää ennalleen.

Luvattiin oikeuslaitoksen eriyttämistä politiikasta uuden, oikeuslaitoksen "riippumattoman" hallintomuodon kautta. Se ilmeisesti hallinnon puolella toteutuu MUTTA...
Edelleen jää kytemään suuri vaara, että oikeuslaitos käpertyy entistä enemmän itseriittoiseksi, kun oikeuslaitoksen oma sisäinen tai sen ulkopuolinenkaan oikeusvalvonta ei toimi edes nykyisellään. Tuomari ei tuomitse tuomaria (asiaa kärjistäen) ja poliittisestikin ohjailtu oikeusvalvonnan osuus pyrkii vain painamaan asiat villaisella, koska selkeitä intressejä asioissa on, mm. valtion korvausvelvoitteet (joita nykyisellään vältellään tai minimoidaan) ja persoonalliset poliittiset suhteet vaikuttavat edelleenkin tuomaristoon, kuten myös kollegiaalinen lojaalisuus. Myös lakeja valmisteltaessa, tuomarit itse ovat se asiantuntijajoukko, joka vaikuttaa ilmeisen suurella painoarvolla. Näin on ilmeisimmin mennyt aikoinaan läpi myös tuo surullisen kuuluisa  "tuomarin harkintavalta" -pykälä, jolla kirjoitettu laki ohitetaan tarkoitushakuisissa tuomioissa. Tällaista säädöstä ei laissa tulisi olla, koska sitä käytetään väärin. Tuomarit ovat ihmisiä kaikkine hyveineen ja paheineen.
Tuomarit kirjoittavat oikeuslaitoksen epäkohdista vasta päästyään eläkkeelle, koska muuten heitä painostettaisiin aktiivitoimessaan. Myös oikeustieteiden professorit ovat varovaisia lausunnoissaan. Sellaisten professorien lausunnot "mitätöidään", jotka ovat "väärällä puolella" eli katsovat lakeja oikeuden ja asiakkaan, eikä tuomarin kantilta. Eihän oikeuden näin tule toimia.

Lainaus muistiosta edelleen:
"Viraston henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriöstä ja noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista."
(Jaahas. Samat miehet samoihin tehtäviin. Jos kyse on puhtaasti hallinnollisista tehtävistä, niin miksikäs ei JOS voidaan todentaa, että henkilöt eivät kuljeta mukanaan poliittisia riippuvuuksiaan. Elimen piti säilyä nimenomaan riippumattomana VAI kuitataanko asia "hallinnollisella riippumattomuudella", sehän ei poista nykyisiä epäkohtia. Tehtäviin ei tulisi siirtyä liian lemautuneita "poliitikkovirkamiehiä", eikä yhtään esimiesasemassa olevaa muuta vaikuttajayksilöä.)

"Viraston keskeinen tehtäväalue olisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskitetty ja tehokas hoitaminen. "
(Oikeusturvan parantamisesta viis, keskitytään hallinton saamiseen oikeuslaitoksen omiin hyppysiin.)

Sana "oikeusturva" esiintyy raportissa muutamassa kohdin mutta ei ymmärtämässäni tarkoituksessa. Sivu 17 teksti sanoo:
"Voidaan sanoa, että tuomioistuinlaitos toimii Suomessa lähtökohtaisesti ja keskimäärin hyvin ja vastaa ihmisten oikeusturvavaatimuksia. Tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ja ovat ulkoisista tahoista riippumattomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva."
(yhdyn tuohon kappaleeseen, varsinkin kohtaan "Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva" mutta en kohdan perusteluun, enkä siihen, etteikö tuomioistuinten henkilöt olisi uudistuksen jälkeenkin "ulkoisissa riippuvaisuussuhteissa". Henkilösuhteet ympäristöön vaikuttavat aina eikä niitä voida eliminoida. Se on tunnustettava rehellisesti. Siksi päätösten oikeudellisuuden valvontaa tulee parantaa.)

Sivulla 18 :
"Samalla halutaan turvata palvelujen saatavuus sekä kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus koko maassa."
Samalla sivulla 18 on kappale:
"Tuomioistuinlaitoksen osalta tavoitteena on jo pitkään ollut tuomioistuinten asiamäärien tasaaminen ja tätä kautta toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan saatavuuden varmistaminen."
(tämä vaikuttaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaan ja on positiivinen asia. Halu ja tavoite eivät ole konkretiaa. Oikeusturvan saatavuudesta Suomea on rökitetty EIS:n toimesta, että hyvä sinänsä, jos tätä ongelmaosuutta saadaan jollain keinolla vähäisemmäksi. Tarkoittaen pitkittyneitä ja viivästyneitä oikeusprosesseja.)

Sivulla 21 :
(Kannanotto nro 10 vuodelta 2007 Councils for the Judiciary)
"Kannanotossa korostetaan em. suositusta selkeämmin tällaisten toimielinten tärkeää roolia tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusturvan toteutumisen vahvistajana. Kannanotto sisältää niin ikään yksityiskohtaisia suosituksia toimielimen asemasta, organisaatiosta ja tehtävistä."
(Councils for the Judiciary - Kannanotosta poimittuja hyviä kohtia:
V. EXTENSIVE POWERS IN ORDER TO GUARANTEE THE INDEPENDENCE AND THE EFFICIENCY OF JUSTICE, ja
VI. THE COUNCIL FOR THE JUDICIARY IN SERVICE OF ACCOUNTABILITY AND TRANSPARENCY OF THE JUDICIARY.

Toivottavasti nämä kohdat tulevat oikeasti huomioiduiksi käytännön tasolla myös Suomessa. Tuota transparenssia eli läpinäkyvyyttä kaipaisin eritoten)

Edellen sivulla 21:
"Euroopan neuvoston korruption vastainen komitea (Group of States against Corruption, GRECO) viittaa Suomea koskevassa arviointiraportissaan vuodelta 2013 (Kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estäminen) Euroopan neuvoston em. suositukseen ja kiinnittää huomiota kansainvälisiin vaatimuksiin tuomioistuinneuvoston tai vastaavan sellaisen riippumattoman viranomaisen perustamisesta, jolla on laaja toimivalta oikeudellisten instituutioiden organisaatiota ja toimintaa koskevissa kysymyksissä."
(korruption estäminen sen KAIKISSA muodoissa tulisi olla mahdollistettavissa. Mukaan luettuna sosiaalinen korruptio, myös poliittiset vaikuttimet ja kollegiaalinen korruptio - siis ne Suomessa vaikuttavat korruption muodot, joita ei esimerkiksi kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa ole otettu mittaristoon. Näissä tutkimuksissa Suomi pärjää hyvin pääasiassa juuri siksi http://www.transparency.org/cpi2014/results)

Sivulla 32:
"Säädösvalmistelu kuuluisi edelleen oikeusministeriölle, mutta tuomioistuinvirasto olisi yksi keskeinen kuultava asiantuntijataho ja aloitteentekijä valmistelussa. Lainkäyttötyön sisällön kehittäminen kuuluisi edelleen riippumattomille tuomioistuimille ja tuomareille itselleen, ..."
(Tässä mainitaan alussa tuo säädösvalmistelu ja säilytettävä oikeuslaitoksen asiantuntijarooli joka on vienyt harhaan Suomen lainsäädäntöä, sekä suositellaan lain käytön (kuinka laki luetaan = harkintavalta) edelleen pysyvän tiukasti tuomareiden hyppysissä. Tämä on entisen tuomarivallan ylläpitämistä, ei kansalaisen oikeusturvan lisäämistä. Kun heikosti itsetuntoiselle ihmiselle antaa valtaa, hän käyttää sitä väärin. Tämä ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan tuomareiden joukossa on aina tämän tyyppisiä henkilöitä, joille tuomarinvala on merkityksetön)


MITEN ihmeessä asiat saadaan näillä listatuilla keinoin oikeille raiteilleen, kansalaisten oikeusturvan kannalta?
Pelkkä hallinnollisen työn irrottaminen poliittisesta ohjauksesta EI ole SE ratkaisu jolla nyt puutteellisen oikeusturvan muutos saadaan aikaan.
Uudistukseen olisi sisällytettävä ehdottomasti ratkaisu oikeusvalvonnan uudistamisesta.

JOS tuo uusi oikeuslaitoksen hallintomuoto saadaan rakenteellisesti - ei sisäänlämpiäväksi - ja sen sisältämään korkeimpaan oikeusvalvontaan saadaan, esimerkiksi oikeustieteen professoreita mukaan ja käytännössä oikeamielisiksi todettuja tuomareita (mielellään valtaosin niitä eläköityneitä ja rehellisiä ja sellaisia, joita ei voida enää painostaa käytännön tuomarin työssä), kenties myös maallikko juryn (lautamies) jäseniä, lautamiehiin joku osa poliittisia henkilöitä tuomaan valtion intressiä esiin päätöksiin. Sen jälkeen voitaisiin poliittisesti nimetty ja poliittisin intressein toimiva ja siten tehtävässään toimimaton oikeusvalvonta, lakkauttaa tarpeettomana (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri).  Nämä instanssit ovat jo nykyisellään täysin tarpeettomia ainakin kansallisten oikeusturvan kannalta katsottuna. Koska useampiosaista oikeusvalvontaa edelleen tarvitaan, jäljellä on tuo EIS:iin johtava elin. Se toimii nykyään yhden tuomarin periaatteella (mikäli olen kartalla) ja sikäli se on aina liian subjektiivinen ja liian herkkä vaikuttamiselle. Siinä voisi olla suodattamassa EIS:iin lähteviä päätöksiä, vaihtuva, laajapohjaisesti valittu asiantuntijaryhmä lautamiehin vahvistettuna, kuten kuvaamassani oikeusturvaelimessä. Kaikki esi-filtrauksen päätökset tulisi julkistaa perusteluineen ja päättäjänimineen netissä. Tuomarin nimen julkinen esilletuominen pistää tuomarin harkitsemaan tuomionsa laillista kestävyyttä.
Transparessia siis lisää. Olen saanut hovioikeudenpöytäkirjoja joista tuomioon osallistuneiden tuomareiden nimet oli poistettu. Hävettikö?

Myös tuomareiden ehdoton koskemattomuus vaatisi uudelleen harkintaa. Nykyisessä muodossaan se suojelee myös "kunnottomia" tuomareita. Vaikka lainvastaisista tuomioista löytyisi näyttöä, ei niitä saada oikaistua, eikä asianosaista tuomaria saada merkittävään edesvastuuseen teostaan.

EHDOTETTU ON
KKO:n presidentti Olavi Heinonen on esittänyt aikanaan että alioikeudet voisivat toimia kolmen tuomarin voimin riita-asioissa.
Hän ehdotti, että tehtäisi alioikeudet vahvoiksi kolmen tuomarin kokoonpanoiksi, täydennettynä kahdella lautamiehellä. Näin saataisiin nopeutettua prosesseja eikä kansalainen joutuisi odottamaan tuomiota eri oikeusportaissa vuosikausia. 
Olen nähnyt päätksiä, joissa allekirjoittaneita tuomatreita on ollut juuri tuo kolme. ELI ilmeisesti tämä asia on otettu käytäntöön.

Siihen voisi lisätä edelleen toimiva kevyt (vastaava mutta eri paikkakunnalta valitun tuomioistuimen) ensi vaiheen laillisuusvalvonta. Olisi tehtävä mahdolliseksi palauttaa nopeasti, epäselvästi tai selkeästi "lainvastaisen harkinnan" mukaan kirjoitetut tuomiot takaisin käsiteltäväksi tuomioistuimeen ensisijaisena oikaisutoimenpiteenä. Toissijaisesti ne vasta käsiteltäisiin oikeusturvaelimessä. Nykymuotoiset hovi-ja korkeinoikeus voitaisiin korvata näillä kevyemmillä, muuttuvilla organisatioilla, eikä olisi enää kiinteää tuomariryhmää joihin yritetään vaikuttaa, koska he kuuluvat ”korkeimpaan oikeuteen” tai ”hovioikeuteen”. Näin asiattomat vaikutuskanavat näyttävät nykyisellään toimivan.

Oikeuslaitoksen tehoton ja sisäänlämpiävä valvonta muuttuisi ainakin kevyemmäksi ja tuomaristo voisi keskittyä oleelliseen, eli itse oikeustapauksiin, joiden hoitoon he kertovat olevan liian vähän resursseja. Tämä parantaisi oikeasti tuomioiden laatua, kuten muistiossa on luvattu.

Korkein hallinto-oikeus on pahoissa puheissa todettu olevan pelkkä valtion kumileimasin, sen päätöksiin ei luoteta.
Mitä sille tulisi sitten tehdä?

Ryhmäkuri on perustuslain vastaista

Hesarin Mielipidepalstalla todettiin näin ja viitattiin perustuslain kohtaan joka toteaa kansanedustajien olevan riippumaattomia henkilöitä.

Aivan. Ja kuitenkin ryhmäkurin olemassaolo on helposti todistettavissa. Ei tarvitse kuin katsoa kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä (vuodesta vuoteen), se noudattaa pääosin siististi puoluerajoja, ei siis yksilön vapautta. Kuka haastaisi eduskunnassa istuvien kansanedustajien puolueet perustuslain rikkomisesta?

Tosin tuskinpa siitä tuomioistuimessakaan oikeudenmukaista päätöstä saisi. Kun katsoo kuinka moneen kertaan oikeuslaitos itse kävelee perustuslain yli, voi vai todeta, että Suomi ei ole oikeusvaltio.
Kun vielä tietää, että oikeusvalvontaa suorittaa oikeusministeriön alaiset instanssit (jonka johtaja oikeusministeri, on poliittisin perustein nimitetty) voidaan vain todeta, että pukit on laitettu kaalimaata vartioimaan.

EIT (ECHR) valitusten mukaan olemme Venäjän kanssa samalla viivalla eli en ihmettele, että Venäjän radikaalinationalistit (ja Putin) haikailevat Suomenkin liittämistä itseensä, niin sokeriserkkuja, ainakin lain kirjaimen toteuttamisessa ollaan.

Niin kauvan kunnes puolueet on haastettu käräjille ja kansanedustajien sananvapaus on taattu, kanntaa siis edelleenkin äänestää vain puoluetta:
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2015/03/perusteet-puolueen-merkitykselle.html

Lue perustelut väittämälleni:

Eduskunnan äänestyskäyttäytyminen noudattaa yleisimmin puoluerajoja - osoittaa "ryhmäkurin" joka on siis vastoin perustuslakia

 http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/aax3000.sh?VAPAAHAKU=aanestysvpvuosi%3E=2014

Tässä Blogissa asiasta sanottua

http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2015/03/puolueiden-aanestyskayttaytyminen-on.html

Oikeuden toteutuminen Suomessa mm. oikeustieteen professorien ja entisten oikeusneuvosten lausumana. Lue ja herää.

 https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Suomi_oikeusvaltioiden_joukkoon

Ja tässä linkki artikkeliin, joka kertoo miten tilastojen valossa EIT tuomioita on Suomelle sadellut suhteessa pohjoismaihin ja Venäjään.
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2009/02/kadotettu-oikeudenmukaisuus.html

Alla perustuslain kohdat joihin kansanedustajan äänestysvapaus perustuu:
Lähde:http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.42/1426831662_251765&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Suomen perustuslaki 11.6.1999/73  

3. Luku Eduskuntaja kansanedustajat

29 §

Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän

on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

1. Luku  Valtiojärjestyksen perusteet

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elin ympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on

noudatettava tarkoin lakia.

3 §

Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten

tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.