Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi 2002 - 2024

Tämä aihe ansaitsee aina silloin tällöin nostaa päivänvaloon.

LAINAUS: oikeusministerio.fi - sivuilta 

"Hyväksyessään vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen Suomi teki varauman yleissopimuksen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan kriminalisointivelvoitteen osalta. Varauma on tämän jälkeen uudistettu. Esityksessä ehdotetaan rikoslain täydentämistä vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla säännöksellä. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ehdotetaan ulotettavaksi vaikutusvallan kauppaamisrikokseen. Vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla sääntelyllä tehostettaisiin korruption torjuntaa. Esityksessä ehdotetaan myös, että eduskunta hyväksyisi vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman peruuttamisen.

Yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen on tarkoitettu tulevan voimaan, kun eduskunnan hyväksymästä peruuttamisesta ilmoitetaan yleissopimuksen tallettajalle.

Laki rikoslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian."

(Huomaa viimeinen lause ja sanat: "mahdollisimman pian" joka tarkoittaa Suomen mittakaavassa ainakin 22 vuotta. Luultavasti enemmänkin, jollei hommaa sitten peruuteta ja haudata, lopullisesti)

LAINAUS: OM021:00/2022 Säädösvalmistelu

"Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla täydennettäisiin rikosoikeudellista suojaa korruptiota vastaan.

Lausuntokierros 13.10. – 25.11.2022 

https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM021:00/2022"

LUONNOS
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/db5f4a77-eacc-4b88-b9a0-7bcaa087cce0/482de8ba-0406-44a3-8a5e-76e150ca82b6/KIRJE_20221214091547.PDF

Asia on liikahtanut vuonna 2022 ja lausunto on jo lausuttuna 2023, Sanna Marinin pääministerikaudella mutta vaikuttaa jälleen haudatulta. Todennäköisesti sille käy kuten Halosen kauden lausunnolle, eli ei katsota aiheelliseksi tuottaa kiusallista lakia, hyvävelikäytäntöjen hillotolpalle.

Esitysluonnoksessa on ehdotettu useampia kohtia muutettaviksi lainsäädännössä MUTTA mitä on mennyt läpi, vai onko mitään?
Kun nyt katsotaan, ketkä ovat lainvalmistelua vartioimassa, tuo edellisen lausuntokierroksen kaltainen kohtalo näyttäisi sinetöidyltä. Silloin lakihankkeen kaatoi vähemmistö lausujista.

LAUSUNTOTIIVISTELMÄ
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-651-4

ESITYSLUONNOS
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164802/OM_2023_8_ML.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Asiasta tietää oikeusministeriössä:

Yhteyshenkilö
Leena Mäkipää, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 150 082
etunimi.sukunimi@gov.fi

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?

 

STT 24.02.2016
OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän mukaan kuuden vuoden takaisista 19 suosituksesta vain 6 on pantu toimeen kokonaisuudessaan.

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?
(OECD:n seurantaraportista Google käännös)
"… Näiden havaintojen perusteella työryhmä päättelee, että suositusten 1 (c) ja 4 kohdan a alakohta on pantu täysimääräisesti täytäntöön; suositukset 1 (a), 2 (a), 2 (c), 3 (b), 5 (a), 5 (b) ja 6 on toteutettu osittain; ja suositukset 1 (b), 2 (b), 3 (a), 4 (b), 4 (c) ja 7 ei ole pantu täytäntöön."

VAIN kaksi kohtaa on toteutettu kokonaan OECD:n vaatimuslistasta.
Tällaisella raportilla, Suomen oikeuslaitoksen ja eduskunnan, ei kannata paukutella henkseleitään muiden valtioiden heikosta korruptionvalvonnasta tai oikeusvaltiotilanteesta.

 

20/10/2020

http://www.oecd.org/corruption/anti-bribery/oecd-recognises-finland-s-commitment-to-combat-corruption-but-is-concerned-about-lack-of-foreign-bribery-enforcement.htm

20/10/2020 - "OECD: n lahjontaa käsittelevä työryhmä on edelleen vakavasti huolissaan ulkomaisen lahjonnan täytäntöönpanon puutteesta Suomessa vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana tehtyjen vapauttamisten jälkeen, ja kuten maan vuoden 2017 vaiheen 4 arviointiraportissa keskustellaan. Vaiheen 4 raportin jälkeen ei ole havaittu, tutkittu tai asetettu syytteeseen ulkomaisia lahjustapauksia. Erityisesti työryhmä on huolestunut siitä, että Suomen korkea syyttömyysaste ulkomaisissa lahjonta-asioissa on saattanut estää lainvalvontaviranomaisia ja syyttäjiä jatkamasta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tämän rikoksen havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseenpanemiseksi. Siksi työryhmä kehottaa Suomea tehostamaan ponnistelujaan pikaisesti. Osana näitä ponnisteluja Suomen olisi kiireellisesti tarjottava tutkijoille, syyttäjille ja tuomareille kiireellisiä yksityiskohtaisia lisätietoja ja koulutusta OECD: n lahjonnan vastaiseen yleissopimukseen perustuvan ulkomaisen lahjonnan rikkomuksen vaatimuksista, kuten työryhmä suositteli vaiheen 4 raportissa ( 3a ja 3b).

Näillä suosituksilla pyritään vastaamaan työryhmän huoleen tuomioistuinten tulkinnasta ulkomaisesta lahjusrikoksesta ja vähemmässä määrin tutkijoiden ja syyttäjien ymmärryksestä rikoksen todistamiseen tarvittavista todisteista ulkomaisissa lahjustapauksissa, jotka johtivat vapauttamiseen . Työryhmä toteaa, että Suomi on tehnyt merkittävän määrän aloitteita näiden suositusten toteuttamiseksi. Vaikka työryhmä tunnustaa asian monimutkaisuuden ja tarpeen suojella oikeuslaitoksen riippumattomuuden perusperiaatetta, työryhmä pahoittelee, että Suomi ei ole pystynyt toimittamaan riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa ulkomaisesta lahjonnasta koko asiaankuuluvalle alueelle, harjoittajat, tuomarit mukaan lukien."

"Suomi raportoi OECD: n lahjontaa käsittelevälle työryhmälle lokakuussa 2021 jatkotoimista..."

Suomalaisen oikeuslaitoksen ja poliittisen eliitin kuuma peruna, eli "Vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi" lainsäädäntö, selitetään erinomaisesti opinnäytetyössä:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63496/Pihlaja.Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Vaikutusvallan väärinkäyttämisen kriminalisoiminen

(avoin kirje)
Hyvä oikeusministeri Häkkänen

Suomi on nyt tuomaroimassa - EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa - muiden jäsenvaltioiden oikeudellisia epäkohtia. Hyvä niin MUTTA... omassakin pesässä riittäisi siivoamista ja lakimuutoksia.

Olet asemassa, jossa virka-aseman väärinkäytön ongelma tunnetaan erinomaisesti ja olet ilmeisesti yksi asiaan hyvin perehtynyt ja mahdollisesti, näin otaksun, olet tätä toimintaa suitsivaa lakia oikeasti puoltava henkilö oikeusministeriössämme?

Aiheesta vuosikymmenen huolestuneena olleena ja kirjoittaneena, esitän avoimen kirjeen (julkaistaan verkossa) muodossa kysymyksen:
Miten ihmeessä on jälleen kerran vesitetty tämän lain valmistelu? On pöyrityttävää lukea vuosi vuoden jälkeen (Matikkala 2017), että mitään ei asialle tapahdu. Tai eihän siitä kirjoiteta, koska se halutaan haudata ja unohtaa. Kyseinen laki murentaisi poliittisten tahojen keskinäisen sumplimisen ydintä. Esiin valmistelu nostetaan silloin tällöin jotta vaikuttaisi siltä, että jotakin olisi asialle tekeillä. Ilmiselvästi vain EU:n, YK (UNCAC),  ja GRECO:n sumuttamiseksi.

Mitä on aikaansaatu 17 vuoden aikana? JARRUTUSTA.
Vuonna 2015 "ei nähty perustetta laille". Miksei nähty? Se on ollut EU:n vaatimus Suomelle, koska Suomessa piilokorruptio rehottaa ilman vastuuseen saattavaa lakia. Poliitikkojen oli turvattava entiset hyvävelikäytännöt.  Vuonna 2016 löytyy tällainen teksti "mahdollisesta jatkovalmistelusta" OM:n sivuilta (leike linkitetystä laajemmasta tekstistä) huomaa sana "kiireellisesti":
"Suomi on tehnyt vuonna 2002 varauman Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevaan velvoitteeseen. Vuonna 2010 eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lakiehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi.
Vuonna 2015 asiaa valmistellut työryhmä katsoi, ettei ole perusteltua säätää rikoslakiin vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa säännöstä eikä tehnyt asiaa koskevaa pykäläehdotusta. Asiaa on tämän jälkeen valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä.
Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausuntokierrokselle. Tarkoitus on saada ehdotettavasta uudesta rangaistussäännöksestä palautetta, jonka pohjalta päätetään mahdollisesta jatkovalmistelusta."
https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/05/ehdotuslausunnollekorruptiotatorjuttaisiinkriminalisoimallavaikutusvallanvaarinkaytto.html

Hallitus ja valmistelijat ovat nyt istuneet lakivalmistelun päällä 17 vuotta, kun useissa muissa EU maissa, muissa pohjoismaissa ja Virossakin on vastaava laki olemassa. Tahtotila puuttuu, kun EU:kaan ei oikeesti pakota. Onko EU:sta tulosa osa valtioidensa poliittisen eliitin rakenteellista suojeluorganisaatiota? Suomen kohdalla on jopa puhuttu Unkarin tiestä? Vertaus voi olla jyrkkä mutta kun piilokorruptiotapauksia on seurannut, se ei vaikuta enää niin kovin kaukaa haetulta.
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio

"YK:n yleiskokous otti käyttöönsä vuonna 2003 Korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC), jonka myötä sitoudutaan maailmanlaajuisesti korruptionvastaiseen työhön niin kehitysmaissa kuin kehittyneisissäkin maissa,..."
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-korruption-vastainen-paiva

GRECO arvioi raportissaan Suomen toimintaa piilokorruption ehkäisemiseksi:
"... Arviointiraportissaan GRECO toteaa, että Suomen tulee tehostaa korruption vastaista työtä ja korostaa, että kansallisen korruption vastaisen strategian pikainen hyväksyminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan. Raportissa painotetaan erityisesti sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä korruptioriskejä yksityistämisen osalta...."

"Suomi antaa Grecolle raporttinsa suositusten täytäntöönpanosta 30.9.2019 mennessä."
Haluampa nähdä sen kiemurtelun ja poliittisen jargonin määrän mitä tässäkin raportissa tullaan näkemään. Jos raporttia edes koskaan julkaistaan.
https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/greco-antoi-suomelle-uusia-suosituksia-korruption-ehkaisemiseksi-ja-torjumiseksi

Jussi Matikkalan julkaisu aiheesta jossa todetaan lain olevan edelleen "valmistelussa" ja viitataan vain valmistuneeseen lakiin 30luku/13§:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

Tämä lainkohta ei puhu sanallakaan virkamiesten ja oikeuslaitoksen edustajien rakenteellisen vaikuttamisen kriminalisoinnista.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170213

Seuraavassa dokumentissa (Lahjusrikoksia koskevien säännösten
eräät muutostarpeet Oikeusministeriö 2015) todetaan käytännössä vaikutusvallan kriminalisointi "tarpeettomaksi". MIKSI? Siksikö, että oma toiminta hävettää, kun nimi ja seuraamukset muuttuvat? Maan tapa muuttuisi rikokseksi.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76612

Lakia ja oikeutta kunnioittaen - oikeutta kaivaten:
Hannu Kuukkanen
vanhempi erikoistutkija
eläkkeellä