Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi 2002 - 2024

Tämä aihe ansaitsee aina silloin tällöin nostaa päivänvaloon.

LAINAUS: oikeusministerio.fi - sivuilta 

"Hyväksyessään vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen Suomi teki varauman yleissopimuksen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan kriminalisointivelvoitteen osalta. Varauma on tämän jälkeen uudistettu. Esityksessä ehdotetaan rikoslain täydentämistä vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla säännöksellä. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ehdotetaan ulotettavaksi vaikutusvallan kauppaamisrikokseen. Vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla sääntelyllä tehostettaisiin korruption torjuntaa. Esityksessä ehdotetaan myös, että eduskunta hyväksyisi vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman peruuttamisen.

Yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen on tarkoitettu tulevan voimaan, kun eduskunnan hyväksymästä peruuttamisesta ilmoitetaan yleissopimuksen tallettajalle.

Laki rikoslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian."

(Huomaa viimeinen lause ja sanat: "mahdollisimman pian" joka tarkoittaa Suomen mittakaavassa ainakin 22 vuotta. Luultavasti enemmänkin, jollei hommaa sitten peruuteta ja haudata, lopullisesti)

LAINAUS: OM021:00/2022 Säädösvalmistelu

"Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla täydennettäisiin rikosoikeudellista suojaa korruptiota vastaan.

Lausuntokierros 13.10. – 25.11.2022 

https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM021:00/2022"

LUONNOS
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/db5f4a77-eacc-4b88-b9a0-7bcaa087cce0/482de8ba-0406-44a3-8a5e-76e150ca82b6/KIRJE_20221214091547.PDF

Asia on liikahtanut vuonna 2022 ja lausunto on jo lausuttuna 2023, Sanna Marinin pääministerikaudella mutta vaikuttaa jälleen haudatulta. Todennäköisesti sille käy kuten Halosen kauden lausunnolle, eli ei katsota aiheelliseksi tuottaa kiusallista lakia, hyvävelikäytäntöjen hillotolpalle.

Esitysluonnoksessa on ehdotettu useampia kohtia muutettaviksi lainsäädännössä MUTTA mitä on mennyt läpi, vai onko mitään?
Kun nyt katsotaan, ketkä ovat lainvalmistelua vartioimassa, tuo edellisen lausuntokierroksen kaltainen kohtalo näyttäisi sinetöidyltä. Silloin lakihankkeen kaatoi vähemmistö lausujista.

LAUSUNTOTIIVISTELMÄ
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-651-4

ESITYSLUONNOS
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164802/OM_2023_8_ML.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Asiasta tietää oikeusministeriössä:

Yhteyshenkilö
Leena Mäkipää, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 150 082
etunimi.sukunimi@gov.fi

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?

 

STT 24.02.2016
OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän mukaan kuuden vuoden takaisista 19 suosituksesta vain 6 on pantu toimeen kokonaisuudessaan.

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?
(OECD:n seurantaraportista Google käännös)
"… Näiden havaintojen perusteella työryhmä päättelee, että suositusten 1 (c) ja 4 kohdan a alakohta on pantu täysimääräisesti täytäntöön; suositukset 1 (a), 2 (a), 2 (c), 3 (b), 5 (a), 5 (b) ja 6 on toteutettu osittain; ja suositukset 1 (b), 2 (b), 3 (a), 4 (b), 4 (c) ja 7 ei ole pantu täytäntöön."

VAIN kaksi kohtaa on toteutettu kokonaan OECD:n vaatimuslistasta.
Tällaisella raportilla, Suomen oikeuslaitoksen ja eduskunnan, ei kannata paukutella henkseleitään muiden valtioiden heikosta korruptionvalvonnasta tai oikeusvaltiotilanteesta.

 

20/10/2020

http://www.oecd.org/corruption/anti-bribery/oecd-recognises-finland-s-commitment-to-combat-corruption-but-is-concerned-about-lack-of-foreign-bribery-enforcement.htm

20/10/2020 - "OECD: n lahjontaa käsittelevä työryhmä on edelleen vakavasti huolissaan ulkomaisen lahjonnan täytäntöönpanon puutteesta Suomessa vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana tehtyjen vapauttamisten jälkeen, ja kuten maan vuoden 2017 vaiheen 4 arviointiraportissa keskustellaan. Vaiheen 4 raportin jälkeen ei ole havaittu, tutkittu tai asetettu syytteeseen ulkomaisia lahjustapauksia. Erityisesti työryhmä on huolestunut siitä, että Suomen korkea syyttömyysaste ulkomaisissa lahjonta-asioissa on saattanut estää lainvalvontaviranomaisia ja syyttäjiä jatkamasta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tämän rikoksen havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseenpanemiseksi. Siksi työryhmä kehottaa Suomea tehostamaan ponnistelujaan pikaisesti. Osana näitä ponnisteluja Suomen olisi kiireellisesti tarjottava tutkijoille, syyttäjille ja tuomareille kiireellisiä yksityiskohtaisia lisätietoja ja koulutusta OECD: n lahjonnan vastaiseen yleissopimukseen perustuvan ulkomaisen lahjonnan rikkomuksen vaatimuksista, kuten työryhmä suositteli vaiheen 4 raportissa ( 3a ja 3b).

Näillä suosituksilla pyritään vastaamaan työryhmän huoleen tuomioistuinten tulkinnasta ulkomaisesta lahjusrikoksesta ja vähemmässä määrin tutkijoiden ja syyttäjien ymmärryksestä rikoksen todistamiseen tarvittavista todisteista ulkomaisissa lahjustapauksissa, jotka johtivat vapauttamiseen . Työryhmä toteaa, että Suomi on tehnyt merkittävän määrän aloitteita näiden suositusten toteuttamiseksi. Vaikka työryhmä tunnustaa asian monimutkaisuuden ja tarpeen suojella oikeuslaitoksen riippumattomuuden perusperiaatetta, työryhmä pahoittelee, että Suomi ei ole pystynyt toimittamaan riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa ulkomaisesta lahjonnasta koko asiaankuuluvalle alueelle, harjoittajat, tuomarit mukaan lukien."

"Suomi raportoi OECD: n lahjontaa käsittelevälle työryhmälle lokakuussa 2021 jatkotoimista..."

Suomalaisen oikeuslaitoksen ja poliittisen eliitin kuuma peruna, eli "Vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi" lainsäädäntö, selitetään erinomaisesti opinnäytetyössä:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63496/Pihlaja.Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y