Kaavoittajan MRL:n ohittavaa matematiikkaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki on Helsingin kaavoittajalle ainoastaan "viitteellinen", eikä rajoita ainakaan Helsingin kaavoitus ja rakennustoimintaa. Tässä malliesimerkki, kuinka lakia sovelletaan.

Yläpuolella on yhdeksänkerroksinen  (kaavassa kahdeksan kerroksinen) talo. Alla molemmat talot peräkkäin. Lähimmän talon piti olla seitsemän kerroksinen, lipsahtipa kahdeksan kerrosta. Kolmas on rakenteilla, eikä sen todellista kerrosmäärää voi vielä todentaa. Tuskin kerroskorkeudet ainakaan putoavat näistä missään tapauksessa.

Yläpuolella rakennuskaava kyseiseltä alueelta. Kuvan talot ovat vaaleansinisen ohuen viivan ulkopuolelle jätetyt kolme taloa Svanstrlöminkujan varrella, omakoti- ja pientaloja vastapäätä.
Korttelissa 49076AK on merkitty viisi viisikerroksisista taloa. Nyt kaavamuutoksella koitetaan nostaa talot seitsemän ja kuusikerroksisiksi. Rakennusmassaa kasvatetaan myös runsaasti. Suunnitelmakuvissa oli laskettavissa, että viisi kerrosta tarkoittikin kuutta kerrosta, kaupungin kaavaosasto grynderimatematiikalla laskettuna ja se kerrosmäärä vieteiin sitten uuteen kavaan lahjana ja laitettiin vielä voita päälle. Kahdesta talosta toinen maltettiin piirtää vain kuusikeroksiseksi, ylärinteeseen.

Missä mättää?
MRLain kerroksen / kellarin määritelmä löytyy Maarakennuslaista 115§ (alla) ja kerroskorkeuden (3000mm) määritelmä Rakentamismääräys-kokoelmasta.

MRL 115§

Kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.

Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle.

Helsingin kaupungin kaavaosastolla tämä MRL:n kohta on ilmeisen tehokkaasti ja kaukaa kierretty. Miksi moista lakia on kirjoitettu jos sitä ei tarvitse noudattaa? Miksi kaavoittaja saa kaavaselitelmissään sekoittaa kerrokset kellaritiloihin haluamallaan tulkinnalla. Odottelemme Hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen tontista 49076. Kaavoittaja on tämän tontin kohdalla vedonnut ja puhunut alueella vallitsevasta 20m:n räystäskorkeudesta. Sellaista ei ole kuitenkaan todennettavissa. Nuo naapurin uudisrakennukset ovat räystäskorkeuksiltaan 24m ja 27m.

Tuttu akkitehti kertoi, että näin juuri kaavoittaja toimii. Sillä on mahdollisuus kiertää MRL ja sitä se tekee jatkuvasti. Esimerkiksi Loft-asunnoissa kerroskorkeus saattaa olla viisi metriä ja viisikerroksinen Loft-talo on silloin 25 m korkea.  Kyseessä on alueen asukkaiden hämääminen. Kaavoittajan tulkintajoustoille ei löydy mitään rajoja.

Maakuntakaava on hämäystä

Uusi maakuntakaava on järjettömän suurpiirteisesti laadittu sotku. Se takaa Helsingille täysin vapaat kädet kaavoittaa kuten se haluaa. Uudella maakuntakaavalla ei ole muuta tarkoitusta, kuin rakennustoiminnan tehostaminen pääkaupunkiseudun alueella. Vartiosaaareen on merkitty kaikkea mahdollista, viheralueista rakentamisen tehostamiseen. Jos kaavassa on merkintä, "taajamatoimintojen kehittämisen aluetta", se tarkoittaa Helsingin näkökannalta sen aikaisemman hahmotelman mukaista, Vartiosaaren keskiosaltaan umpeen rakentamista ja ratikkaa Vuosaareen. Pojat ovat näin keskenään sopineet. Vanhat kaavat ja Hallinto-oikeuden päätökset ovat vain hidasteita, kun asiat sovitaan peräkamareissa.

Aikaa myöten se myös tarkoittaa huvila-asutuksen tuhoa. Kun huvila-asukkaat muuttavat Vartiosaaaresta, se rakennetaan lopullisesti umpeen ja arvokas osa Helsingin vanhaa huvilakulttuuria meneteään lopullisesti. Näin toimii kaavoitustekninen, rahansokaisema häätö.

Onneksi rakennustoimintaboomi on hiipumassa. Helsingin asukkaat saavat vielä muutaman vuoden virkistäytyä Vartiosaaren lehdoissa, metsissä ja kallioilla. Kaavaosasto jatkaa sen aikaa huimaa "vihreää" ideointiaan kesyttömän luonnon kahlitsemiseksi betonimassojen alle. Mikä olikaan se suurin hiilijalanjäljen tuottaja? Sinnemäki tietysti.
Sinnemäki joutuu pyöräolemään maailman tappiin aiheuttamansa hiilijalanjäljen tasoittamiseksi. Kuukausipalkan kahina rauhoittaa omantunnon äänet.

Arvatkaa missä on Vartiosaari. Arvatkaa sen jälkeen mitä sinne tullaan rakentamaan. Rajoittamattomasti ihan kaikkea mahdollista noiiden kaavamerkintöjen mukaan.

Kaavamerkinnöissä, joita Vartiosaaren pälle on piirretty, lukee: Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke (ihan mitä tahansa taajamarakennustoimintaa), Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (mitä saaresta jäljelle jää jos jää, kun rajoja ei ole), 

Virkistyskäytön kohdealue (Missähän sille sitten enää tilaa on vai oliko se vain "kohde" ilman virkistysaluetta). Valitkaa tästä, Helsingin kaavoittajat. Asukkaille jää sivustakatsojan rooli, kun saarta viedään. Lepakot saa jäädä raitsikan alle. 

Helsingissä rakennuslaki on vain "tavoitteellinen"

Sain Helsingin hallinto-oikeuteen lähettämästäni kaavavalituksesta vastaselityspyynnön kaupungin vastineeseen. Erittäin mielenkiintoinen kohta kaupungin vastineessa oli rakennuslain mitätöiminen "tavoitteelliseksi". Omasta mielestäni tällainen puhe on vastuutonta. Mikä se sellainen laki on, jota ei tarvitse noudattaa. Tosin Helsingin kaupunki on kaavoitus- ja rakennustoiminnassaan etääntynyt jo niin kauvas rakennuslaista, että se ei enää näe sieltä asti edes lukea kyseisen lain paragraafeja.

Helsingin kaupunki pyyhkii pöytää lain uudistaneiden ammattitaidolla ja arvovallalla: Jääskeläinen (varatuomari), Syrjänen (professori, oik.tieteen tohtori, hallinto-oikeuden dosentti), Hurmeranta (hallitusneuvos), Wähä (ympäristöneuvos). Yli 1000 sivua lakitekstiä joutaa roskikseen tai tässä tapauksessa (siisteimmin ilmauksin) keittörullan virkaan, kun hyväveli- ja rakennusoikeutta jaetaan kavereiden kesken. Asukkaiden mielipiteitä käytetään kynnysmattona. Asukkaiden kuuleminen ja vetoaminen rakennuslakiin, on vain kiusallista hiekkaa hyvin voidellussa systeemissä.

OECD:n loppupäätelmä Suomen korruptionvastaisen toiminnan laadusta

Tämä raportti on surullista luettavaa, siitäkin syystä, että Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Häpeäisin suomalaisena poliitikkona ja presidenttinä keskustella Ukrainan ja Puolan asioista näillä papereilla. Raportissa kerrotut tulokest osoittavat kuinka haluton Suomi on ratkaisemaan sen sisällä rehottavaa piilokoruptio-ongelmaa.
Kysehän on ilmeisimmin siitä, että samat piilokorruptoituneet poliittiset ryhmät ovat tekemässä piilokorruption vastaista työtä, Tuloksista ei voi juuri muuta odottaakaan, kuin viivytystaistelua.

Lahjonnan työryhmän yhteenveto ja päätelmät

Yhteenveto havainnoista.
Vapaamuotoinen Google-käännös OECD:n raportista osa1:

1. Helmikuussa 2019 Suomi toimitti vaiheen 4 kirjallisen seurantaraporttinsa OECD: n lahjonnan työryhmä (työryhmä). Raportissa hahmoteltiin Suomen ponnisteluja, panemaan täytäntöön saamansa 15 suositusta ja käsittelemään seurantakysymyksiä, näitä yksilöitiin vaiheen 4 arvioinnissa maaliskuussa 2017. Saatujen tietojen perusteella työryhmä totesi, että Suomi pani kokonaan täytäntöön 2 suositusta, pani osittain täytäntöön 7 suositusta mutta ei lainkaan 6:tta suositusta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa ...

Alkuperäinen tekstiosuus raportin yhteenvedosta, osa 1:

Summary and Conclusions by the Working Group on Bribery
Summary of findings
1. In February 2019, Finland submitted its Phase 4 Written Follow-Up report to the
OECD Working Group on Bribery (Working Group). The report outlined Finland’s efforts
to implement the 15 recommendations that it received and to address the follow-up issues
identified during its Phase 4 evaluation in March 2017. In light of the information provided,
the Working Group concluded that Finland fully implemented 2 recommendations,
partially implemented 7 recommendations, and did not implement 6 recommendations.
Overall, Finland has shown limited progress in addressing the Working Group’s concerns...

Koko raportti löytyy osoittesta:
http://www.oecd.org/corruption/Finland-phase-4-follow-up-report-ENG.pdf


 Raportti jatkuu osassa 2:
Vapaa Googlekäännös:

2. Suomen 4. vaiheen raportissa työryhmä totesi, että Suomi oli aktiivisesti pannut täytäntöön ulkomaisia ​​lahjontalakejaan ja osoitti kykynsä tehokkaasti havaita, tutkia ja syyttää ulkomaista lahjontaa. Ryhmä esitti kuitenkin huolensa siitä, että Suomella on kohtuuttoman korkea vapauttavien tuomioden määrä, koska kaikki viisi tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettua menettelyä johtivat kaikkien osapuolten vapauttamiseen ulkomaisissa lahjontatapauksissa.
Kaksi vuotta myöhemmin työryhmä oli vakavasti huolestunut siitä, että Suomi ei ole jatkanut täytäntöönpanotoimia vaiheen 4 arvioinnin jälkeen. Uusiua syytöksiä ei ole havaittu, eikä matriisiin tallennettujen syytösten suhteen ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Käännetty teksti:
2. In Finland’s Phase 4 report, the Working Group noted that Finland had been active in enforcing its foreign bribery laws and demonstrated its ability to effectively detect, investigate and prosecute foreign bribery. However, the Group raised concerns about Finland’s discouragingly high acquittal rate, since all five proceedings referred to court resulted in the acquittal of all parties for foreign bribery. Two years later, the Working Group is seriously concerned about the lack of further enforcement efforts by Finland since its Phase 4 evaluation. No new allegation has been detected and no steps have been taken in relation to the allegations recorded in the Matrix.

Oikeuslaitos on irroitettava politiikasta

Ministeri Häkkänen:

"- ... Tällä hetkellä poliitikot valitsevat osan tuomareista kunnanvaltuuston kokouksessa. Oikeuslaitoksen ja politiikan väliin on rakennettava vielä vahvempaa muuria siirtämällä lautamiesten eli maallikkotuomareiden valinta pois kunnanvaltuustoilta. Oikeusvaltiossa kansalaisten on voitava kaikissa oloissa luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. ..."

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-hakkanen-puolueet-pois-tuomarivalinnoista-lautamiesten-valinta-siirrettava-tuomioistuinvirastolle

Antti Häkkänen taitaa nyt toimia vastoin Kokoomuksen kabinettilinjauksia. Sinänsä hienoa, oikeusvaltioon tähtäävää työtä jos toteutuu. Muuten en Kokoomuksen poliittisen ohjelman kannalla olekaan.

Vaikutusvallan väärinkäyttämisen kriminalisoiminen

(avoin kirje)
Hyvä oikeusministeri Häkkänen

Suomi on nyt tuomaroimassa - EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa - muiden jäsenvaltioiden oikeudellisia epäkohtia. Hyvä niin MUTTA... omassakin pesässä riittäisi siivoamista ja lakimuutoksia.

Olet asemassa, jossa virka-aseman väärinkäytön ongelma tunnetaan erinomaisesti ja olet ilmeisesti yksi asiaan hyvin perehtynyt ja mahdollisesti, näin otaksun, olet tätä toimintaa suitsivaa lakia oikeasti puoltava henkilö oikeusministeriössämme?

Aiheesta vuosikymmenen huolestuneena olleena ja kirjoittaneena, esitän avoimen kirjeen (julkaistaan verkossa) muodossa kysymyksen:
Miten ihmeessä on jälleen kerran vesitetty tämän lain valmistelu? On pöyrityttävää lukea vuosi vuoden jälkeen (Matikkala 2017), että mitään ei asialle tapahdu. Tai eihän siitä kirjoiteta, koska se halutaan haudata ja unohtaa. Kyseinen laki murentaisi poliittisten tahojen keskinäisen sumplimisen ydintä. Esiin valmistelu nostetaan silloin tällöin jotta vaikuttaisi siltä, että jotakin olisi asialle tekeillä. Ilmiselvästi vain EU:n, YK (UNCAC),  ja GRECO:n sumuttamiseksi.

Mitä on aikaansaatu 17 vuoden aikana? JARRUTUSTA.
Vuonna 2015 "ei nähty perustetta laille". Miksei nähty? Se on ollut EU:n vaatimus Suomelle, koska Suomessa piilokorruptio rehottaa ilman vastuuseen saattavaa lakia. Poliitikkojen oli turvattava entiset hyvävelikäytännöt.  Vuonna 2016 löytyy tällainen teksti "mahdollisesta jatkovalmistelusta" OM:n sivuilta (leike linkitetystä laajemmasta tekstistä) huomaa sana "kiireellisesti":
"Suomi on tehnyt vuonna 2002 varauman Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevaan velvoitteeseen. Vuonna 2010 eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lakiehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi.
Vuonna 2015 asiaa valmistellut työryhmä katsoi, ettei ole perusteltua säätää rikoslakiin vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa säännöstä eikä tehnyt asiaa koskevaa pykäläehdotusta. Asiaa on tämän jälkeen valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä.
Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausuntokierrokselle. Tarkoitus on saada ehdotettavasta uudesta rangaistussäännöksestä palautetta, jonka pohjalta päätetään mahdollisesta jatkovalmistelusta."
https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/05/ehdotuslausunnollekorruptiotatorjuttaisiinkriminalisoimallavaikutusvallanvaarinkaytto.html

Hallitus ja valmistelijat ovat nyt istuneet lakivalmistelun päällä 17 vuotta, kun useissa muissa EU maissa, muissa pohjoismaissa ja Virossakin on vastaava laki olemassa. Tahtotila puuttuu, kun EU:kaan ei oikeesti pakota. Onko EU:sta tulosa osa valtioidensa poliittisen eliitin rakenteellista suojeluorganisaatiota? Suomen kohdalla on jopa puhuttu Unkarin tiestä? Vertaus voi olla jyrkkä mutta kun piilokorruptiotapauksia on seurannut, se ei vaikuta enää niin kovin kaukaa haetulta.
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio

"YK:n yleiskokous otti käyttöönsä vuonna 2003 Korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC), jonka myötä sitoudutaan maailmanlaajuisesti korruptionvastaiseen työhön niin kehitysmaissa kuin kehittyneisissäkin maissa,..."
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-korruption-vastainen-paiva

GRECO arvioi raportissaan Suomen toimintaa piilokorruption ehkäisemiseksi:
"... Arviointiraportissaan GRECO toteaa, että Suomen tulee tehostaa korruption vastaista työtä ja korostaa, että kansallisen korruption vastaisen strategian pikainen hyväksyminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan. Raportissa painotetaan erityisesti sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä korruptioriskejä yksityistämisen osalta...."

"Suomi antaa Grecolle raporttinsa suositusten täytäntöönpanosta 30.9.2019 mennessä."
Haluampa nähdä sen kiemurtelun ja poliittisen jargonin määrän mitä tässäkin raportissa tullaan näkemään. Jos raporttia edes koskaan julkaistaan.
https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/greco-antoi-suomelle-uusia-suosituksia-korruption-ehkaisemiseksi-ja-torjumiseksi

Jussi Matikkalan julkaisu aiheesta jossa todetaan lain olevan edelleen "valmistelussa" ja viitataan vain valmistuneeseen lakiin 30luku/13§:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

Tämä lainkohta ei puhu sanallakaan virkamiesten ja oikeuslaitoksen edustajien rakenteellisen vaikuttamisen kriminalisoinnista.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170213

Seuraavassa dokumentissa (Lahjusrikoksia koskevien säännösten
eräät muutostarpeet Oikeusministeriö 2015) todetaan käytännössä vaikutusvallan kriminalisointi "tarpeettomaksi". MIKSI? Siksikö, että oma toiminta hävettää, kun nimi ja seuraamukset muuttuvat? Maan tapa muuttuisi rikokseksi.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76612

Lakia ja oikeutta kunnioittaen - oikeutta kaivaten:
Hannu Kuukkanen
vanhempi erikoistutkija
eläkkeellä

Helsingissä on sählärakentamisen kulttuuri

Kiihkeän rakennusboomin aikana, 80- 90- luvulla rakennetut homekerrostalot eivät taida tulla mieleen kaupunkimme päätäjille Helsingin nykyrakentamisen huumassa.  Kun rakentamisen tahti kiihtyy, sutta tulee ihan vääjäämättä. Tällaisessa toiminnassa päävastuullisia ovat vastuuttomasti ja harkitsemattomasti rakennusmaata kaavoittavat poliitikot. Lopputuloksella ei niin väliä, kunhan taloja syntyy. Rakennusliikkeillä itsellä ei pelaa järki voittoja tavoitellessaan.

Päättäjät puolustelevat rakennushuumaansa "edullisilla asunnoilla". Tämä on erittäin arveluttavaa puhetta. Artikkelit kertovat, että asuntoja on Helsingissäkin tyhjillään.  Länsiväylä 2.1.2017 https://www.lansivayla.fi/artikkeli/470913-jopa-29-000-asuntoa-tyhjana-tai-vain-osin-asuttuna-helsingissa-ilmio-korostuu. Miksi? Uusista asunnoista ei välttämättä tule "edullisia". Päättäjillä on siihenkin selittävä teoria, että uusiin asuntoihin muuttavat vapauttavat "edullisia" vanhoja asuntoja. Löytyykö tästä näyttöä?

Vihreät ovat vetäneet Helsingin kaavoitusta vuosikaudet. Rakentamisen tahti on ennätysmäistä. Soininvaara kuitenkin valittaa, ilmeisessä vauhtisokeudessaan, että rakentaminen hiipuu? https://www.soininvaara.fi/2018/08/14/helsingin-on-estettava-asuntotuotannon-hiipuminen/ Lisää puistoja ja urheilukenttiä luokattomien kivitalojen alle, vaikuttaa olevan hänen mottonsa. Muuhun tuo rakennusvimma ei näytä johtavan.
Soininvaara viittaa artikkelissaan kuitenkin,  muualla Suomessa, tapahtuvaan rakennustoiminnan hiipumiseen. Hesassahan tällaista en ole havainnut: "Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan." hän toteaa artikkelissaan.
YLE kuitenkin kertoo aivan toisenlaista totuutta Helsingin vuokra- ja asuntotilanteesta. Kumpi sitten tietää asioista ja kumpi syöttää poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaa propagandaa: https://yle.fi/uutiset/3-5137399

Nykyisen rakennusboomin hutilointirakentamisesta muistuttaa keväällä 2019 sattunut Kruunuvuorenrannan puolivuotiaan talon runsas kattovuoto. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006104854.html

Historiasta ei ole opittu yhtään mitään. Rakennusalan ammattilaiset kertoivat jo pari vuotta sitten, että nykyisen rakentamisen tahtiin ei riitä ammattimiehiä ja muutenkin rakentamisen aikataulut olivat liian tiukat. Suomalaisia rakentamisen ammattilaisia ei palkata, vaikka heitä olisi tarjolla, koska ulkomainen työvoima on halvempaa. https://duunitori.fi/tyoelama/rakennusalan-tyovoimapula
Duunitori 15.7.2018 9:07: "Rakennusalan kova kasvu on johtanut siihen, että alan yrityksistä lähes 40% kertoo kärsivänsä työvoimapulasta."

Rakentamisen laatuun vaikuttaa myös rakennusliikkeiden "voiton maksimointi" eli halpa aliurakointi. Rakennuslehden artikkelissa kerrotaan, miten tämä on vaikuttanut rakentamisen laadunvalvontaan. Kun rakennusliikkeillä ei ole enää omaa työvoimaa, ketä rakennusmestarit ohjeistavat tai pystyvät työnjälkeä valvomaan? Osaavista mestareistakin on huutava pula.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/

Kiihdytä rakentamista Soininvaara mutta vastaa rakennusten ja asuinympäristön laadusta myös.
Helsingin Vihreät ovat ilmeisimmin kaveripuolueensa, suurpääomapuolue-kokoomuksen ja pormestari Vapaavuoren, asialla.

Vaalirahoituksen lähteet kertovat myös jotakin.
Tässä alla näkyy eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituksen summat. Hyvin rahaa on kerätty (141.000€), mistä sitten lienee mikin tuki on saatu ja mitä kautta? Vihreät on todettu "kannattavaksi sijoitukseksi". Ohisalon rahoituksen summa on seuraavassa taulukossa noussut jo yli 50.000:een jlloin koko vihreiden potti olisi 143.000€.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	48 692,00
Diarra, Fatim	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	27 107,00
Haavisto, Pekka	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	21 374,53
Harjanne, Atte	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	20 190,00
Kari, Emma	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	14 356,75
Alanko-Kahiluoto, Outi	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	6 504,19
Holopainen, Mari	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	2 901,00

Ohisalon potti avattuna. Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	puolueen varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
Vihreä liitto	Helsingin vaalipiiri
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	50 692,00	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	50 692,00	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	2 000,00	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	30 116,00	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	8 200,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	0,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	1 176,00	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä	9 200,00	eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä	0,00	eur

Yksityishenkilöiltä saatu tuki vaikuttaa suurelta? Olisiko se henkilötilien kautta kierrätettyä yritystukea?

Taulukoita voi käydä katsomassa osoitteessa:

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2019/01/yOgT6ry2p/E_VI_EV2019.html

Helsingin kunnallisvaalien vastaavaa tietoa Sinnemäen ja Soininvaaran osalta.
Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Kuntavaalit 2017

Ilmoitus saapunut
Saapumispäivä   12.06.2017

Ilmoittajan tiedot

Sinnemäki, Anni	apulaiskaupunginjohtaja
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	34 198,83	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	34 198,83	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	16 911,64	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä		eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	1 147,15	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä		eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	16 140,04	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Sinnemäen yrityksiltä saama tuki on tämän mukaan 0€ Omarahoitus on melko korkea. Apulaiskaupunginjohtajan virka on tainnut myös olla tuottava, vaikka lokaa kaavoituspäätöksistä on päälle satanutkin.. Kannattaahan jatkoon sijoittaa. Puolueyhdistysten rahat ovat saattaneet tulla ihan mistä tahansa.  Tässä listassa ei myöskään ilmoiteta esimerkiksi rakennusfirmojen tilaisuuksissa, luento ja konsultointipalkkioina, saatuja tuloja.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

                                                                       Ilmoittajan tiedot

Soininvaara, Osmo	kaupunginvaltuutettu, yrittäjä
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	11 561,40	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	11 561,40	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	3 507,83	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	6 319,57	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	584,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	1 150,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Soininvaaran yrityksiltä saama tuki vaikuttaa vähäiseltä. Kirittävää on.

Suomalainen piilokorruptio eli hyväveliverkostot palkitsevat hyviä, verkoston omaa tarkoitusta ajavia, kunnallispäättäjiä myös monin muin tavoin. Esimerkiksi vihreä Mari Puoskari (ent. Helsingin valtuuston pj.) sai hyvän duunimestan rakennusalan firmasta (Pöyry)  https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=6067676014904796481#editor/target=post;postID=8091441724474123899;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=18;src=postname . Myös konsultointia ostetaan mielellään poliitikoilta. Poliitikot ovat myös suosittuja pohujia yritysten eri tilaisuuksissa. Maksusta tietenkin.

Asuntorakentamisen lisäksi Helsingissä tehdään ja on tehty aiemmin, hätiköityjä ja loppuun asti suunnittelemattomia rakennuspäätöksiä. Yhdestä buumirakentamisen kaudesta kertoo liikennesuunnittelun töppäykset lukuisten, tarpeettomien kallioluolatilojen muodossa. Metroa ja pikametroa kaivettiin sinne sun tänne ympäri Helsinkiä. Suunnaton määrä veronmaksajien rahaa makaa näissä holveissa. Vastuunkantajat ovat paenneet aika päiviä paikalta.
https://plaza.fi/keskustelu/aihe/helsingin-alla-kummittelee-nelja-haamuasemaa-hs-tutustui-kummajaisiin/

Alkuperäinen artikkeli on Helsingin Sanomista. Teppo Moisio HS Julkaistu: 15.2.2015: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002801082.html#