Miten kaavasuunnittelua sujuvoitetaan

"Kilpailu" on uusi keino kaavoittaa. Näin on kevyempää ohittaa kiusallinen asukkaiden kuuleminen korttelirakentamisen sirpalekaavoissa. Kilpailu ei ole kaupungin kaavaosaston mukaan kaavoitusta, vaikka kilpailun tulos siirretään suoraan kaavaksi. Kaavaa ei muuteta sen jälkeen, huomautuksista huolimatta. Sehän on jo valmis. Näin nopeutetaan liian hitaaksi käynyttä asukasdemokraattista prosessia. Asukkaiden kuuleminen toteutetaan näennäisenä ja kaavoitusprosessin muodollisena täytteenä.

"Aluesuunnitelma" on myös hieno keino ohittaa asukasmielipiteet. Sekään ei ole kaavoitusta, eli sen tuloksiin ei juridisesti pääse käsiksi. Siitä ei voi valittaa (huomautella sopii mielensä halusta). Kun kaava on sitten kuvina ja lukuina, ei asialle voida enää tehdä juurikaan mitään. Me ikään kuin kuulimme asukkaita kyllä, prosessin mukaisesti, mutta minkä me sille mahdamme, että asukkaat ovat väärässä.

Kaiken kaikkiaan asukasvaikuttamisen tielle on nykyään kasattu muutakin kampitusta, kuten poistettu TE-keskusten kautta kaavoihin vaikuttamisen mahdollisuus. Ainoa tie muuttaa kohtuutonta kaavaa, on valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen (jos asukkaat voittavat) kaupunki valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jos valitusperustelut eivät ole vankasti lakiin sementoitu, kaupunki yleensä voittaa. Jos muu ei auta, kaupunki sanoo mikä laki on merkityksellinen ja mikä ei ja mitä asioita kaupunki voi kaavoituksella määrätä ohi lain. Normaalikansalaiset eivät pysty tällaisiin, lain sivuuttaviin suorituksiin ilman vakavia seuraamuksia.

Eräs talousviisas sanoikin minulle kerran tähän tapaan, että ”kabinettisopimuksia” ei ole aihetta suitsia lailla, koska ne sujuvoittavat bisnestä. Kuulostaa rakenteellisen korruption suosimiselta, varsinkin silloin kun kyseessä on yhteiskunnan rahoilla pelaamisesta.

Avoin kirje Anna-Maja Henrikssonille

Avoin kirje Anna-Maja Henrikssonille (Lähetetty 13.11.2019)

Vaikka oikeusministeri on kiireinen, pyytäisin kohteliaimmin  kertomaan, miksi Suomi ei pysty toteuttamaan kansainvälisiä velvoitteitaan oikeusvaltiona?

Ote Anna-Maja Henrikssonin puheesta EU:n perusoikeuskirjan 10-vuotisjuhlatilaisuudessa Brysselissä: "Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, ovat jalusta, jonka kaikki osat linkittyvät ja vahvistavat toisiaan. Jos yksi osa puuttuu, koko jalusta hajoaa."

Otetaan esiin nuo; oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet.
Miksi nämä seikat eivät ole kunnossa Suomessa?

1) Koska saadaan toteutettua OECD:n työryhmän raportissa (2019) seuratut ja vaaditut korruptiontorjuntaan tähtäävät toimenpiteet? 
"Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa .."

2) Miksi vaikutusvallan kauppaaminen ei ole Suomessa rangaistavaa edelleenkään. Suomi venkoilee lain hyväksymisen kanssa kolmen vuoden jaksoissa, eli pyytää EU:lta aina uusia lykkäyksiä, jotta "maan tapa" saisi rauhassa jatkua. 17 vuotta on saatu lykättyä lakia ja viimeinen venytys on vuoteen 2021.

3) Mitä tarkoitetaan OM:n korruptiontorjunta.fi ilmiantosivuilla, jotka johtavat samoille instansseille, jotka vääriä hyvävelipäätöksiä ovat tehneet? Kutsuisin systeemiä valitusten hautaustoimistoksi.

4) Missä viipyy yhdenvertaisuus lain edessä?
Suomessa on aivan liian paljon oikeuden tuomioita, joissa yhdenvertaisuus lain edessä ei ole toteutunut, eikä tuomioita oikaista. Oikeuslaitos ei pysty tunnustamaan virheitään, eikä ole mitään puolueetonta (poliittisesti sitoutumatonta ja tuomarikunnan sosiaalisesta ja kollegiaalisesta vaikutuspiiristä irrallista) elintä, joka oikeasti pystyisi lainvastaisia tuomioita tutkimaan uudelleen ja vaatimaan niiden oikaisemista. Oikeusvalvonta on poliittisen vaikutusvallan alainen instanssi. Valitustapauksissa hovioikeus ja korkein oikeus toimivat ilmeisen kollegiaalisen suojelun periaatteella. Paikalliset käräjäoikeudet vaikuttavat olevan osittain paikallisten vaikuttajien ohjauksessa.  EIT valitustie on käytännöllisesti katsoen tukittu tilastotietoja kaunistamaan. Mikään ei ole oikeuskäytännöissä täällä parempaan suuntaan muuttunut.

Miksi oikeusministeri toisensa jälkeen istuu tekemättä näille asioille mitään? Kertokaa ihmeessä miksi?
Millä mandaatilla neuvomme Unkaria ja Puolaa oikeusvaltioperiaatteissa?
Olisiko oikeutettua evätä myös Suomelta EU tuet?

Oikeusministeriön tehtäviin kuuluu:
"Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Poliittinen vastuu hallinnonalan toiminnasta kuuluu oikeusministerille.
Osana valtioneuvostoa oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa.
Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen."

Jotta ymmärtäisitte, että tämä arvostelu on aiheellista (ei "vihapuhetta" tai "valeinformaatiota") ja perustuu todellisiin oikeustapauksiin ja dokumentteihin, pyytäisin ystävällisesti tutustumaan muutamaan verkkosivuun, joissa aihetta käsitellään. Tuomioasiakirjojakin löytyy, joista väitteet voidaan todeta.
Internet on toistaiseksi ainoa julkaisualusta, joka sallii oikeuslaitoksen päätösten ja virkavallan toiminnan arvostelun.
Tämä keskustelu on osa sananvapautta ja se kantaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Selainten käännösohjelmat avustavat viestin perillemenoa. Lokitiedoista voidaan päätellä, että kirjoituksia todella luetaan myös. Erään Blogin saldoa: lukijoita on, Suomen lisäksi, ympäri maailmaa: Yhdysvallat 9988, Venäjä 1059, Ukraina 602, Alankomaat 220 (mm. EU/SPP:n sijainti) … Blogia luetaan Linux koneilta (64,5%) pääasiassa, joten lukijakunta vaikuttaa olevan maiden hallintoon liittyvistä piireistä, yliopistoista ja korkeakouluista. Aivan oikea kohderyhmä.


Lista linkkejä korruptiosta ja lain sivuuttavista päätöksistä kertoville sivuille ja artikkeleihin:
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio/permalink/2038312876291093/

Ystävällistä vastaustanne odottaen:
Hannu Kuukkanen
hannu.kuukkanen(ät)elisanet.fi

Kaavoittajan MRL:n ohittavaa matematiikkaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki on Helsingin kaavoittajalle ainoastaan "viitteellinen", eikä rajoita ainakaan Helsingin kaavoitus ja rakennustoimintaa. Tässä malliesimerkki, kuinka lakia sovelletaan.

Yläpuolella on yhdeksänkerroksinen  (kaavassa kahdeksan kerroksinen) talo. Alla molemmat talot peräkkäin. Lähimmän talon piti olla seitsemän kerroksinen, lipsahtipa kahdeksan kerrosta. Kolmas on rakenteilla, eikä sen todellista kerrosmäärää voi vielä todentaa. Tuskin kerroskorkeudet ainakaan putoavat näistä missään tapauksessa.

Yläpuolella rakennuskaava kyseiseltä alueelta. Kuvan talot ovat vaaleansinisen ohuen viivan ulkopuolelle jätetyt kolme taloa Svanstrlöminkujan varrella, omakoti- ja pientaloja vastapäätä.
Korttelissa 49076AK on merkitty viisi viisikerroksisista taloa. Nyt kaavamuutoksella koitetaan nostaa talot seitsemän ja kuusikerroksisiksi. Rakennusmassaa kasvatetaan myös runsaasti. Suunnitelmakuvissa oli laskettavissa, että viisi kerrosta tarkoittikin kuutta kerrosta, kaupungin kaavaosasto grynderimatematiikalla laskettuna ja se kerrosmäärä vieteiin sitten uuteen kavaan lahjana ja laitettiin vielä voita päälle. Kahdesta talosta toinen maltettiin piirtää vain kuusikeroksiseksi, ylärinteeseen.

Missä mättää?
MRLain kerroksen / kellarin määritelmä löytyy Maarakennuslaista 115§ (alla) ja kerroskorkeuden (3000mm) määritelmä Rakentamismääräys-kokoelmasta.

MRL 115§

Kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.

Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle.

Helsingin kaupungin kaavaosastolla tämä MRL:n kohta on ilmeisen tehokkaasti ja kaukaa kierretty. Miksi moista lakia on kirjoitettu jos sitä ei tarvitse noudattaa? Miksi kaavoittaja saa kaavaselitelmissään sekoittaa kerrokset kellaritiloihin haluamallaan tulkinnalla. Odottelemme Hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen tontista 49076. Kaavoittaja on tämän tontin kohdalla vedonnut ja puhunut alueella vallitsevasta 20m:n räystäskorkeudesta. Sellaista ei ole kuitenkaan todennettavissa. Nuo naapurin uudisrakennukset ovat räystäskorkeuksiltaan 24m ja 27m.

Tuttu akkitehti kertoi, että näin juuri kaavoittaja toimii. Sillä on mahdollisuus kiertää MRL ja sitä se tekee jatkuvasti. Esimerkiksi Loft-asunnoissa kerroskorkeus saattaa olla viisi metriä ja viisikerroksinen Loft-talo on silloin 25 m korkea.  Kyseessä on alueen asukkaiden hämääminen. Kaavoittajan tulkintajoustoille ei löydy mitään rajoja.

Maakuntakaava on hämäystä

Uusi maakuntakaava on järjettömän suurpiirteisesti laadittu sotku. Se takaa Helsingille täysin vapaat kädet kaavoittaa kuten se haluaa. Uudella maakuntakaavalla ei ole muuta tarkoitusta, kuin rakennustoiminnan tehostaminen pääkaupunkiseudun alueella. Vartiosaaareen on merkitty kaikkea mahdollista, viheralueista rakentamisen tehostamiseen. Jos kaavassa on merkintä, "taajamatoimintojen kehittämisen aluetta", se tarkoittaa Helsingin näkökannalta sen aikaisemman hahmotelman mukaista, Vartiosaaren keskiosaltaan umpeen rakentamista ja ratikkaa Vuosaareen. Pojat ovat näin keskenään sopineet. Vanhat kaavat ja Hallinto-oikeuden päätökset ovat vain hidasteita, kun asiat sovitaan peräkamareissa.

Aikaa myöten se myös tarkoittaa huvila-asutuksen tuhoa. Kun huvila-asukkaat muuttavat Vartiosaaaresta, se rakennetaan lopullisesti umpeen ja arvokas osa Helsingin vanhaa huvilakulttuuria meneteään lopullisesti. Näin toimii kaavoitustekninen, rahansokaisema häätö.

Onneksi rakennustoimintaboomi on hiipumassa. Helsingin asukkaat saavat vielä muutaman vuoden virkistäytyä Vartiosaaren lehdoissa, metsissä ja kallioilla. Kaavaosasto jatkaa sen aikaa huimaa "vihreää" ideointiaan kesyttömän luonnon kahlitsemiseksi betonimassojen alle. Mikä olikaan se suurin hiilijalanjäljen tuottaja? Sinnemäki tietysti.
Sinnemäki joutuu pyöräolemään maailman tappiin aiheuttamansa hiilijalanjäljen tasoittamiseksi. Kuukausipalkan kahina rauhoittaa omantunnon äänet.

Arvatkaa missä on Vartiosaari. Arvatkaa sen jälkeen mitä sinne tullaan rakentamaan. Rajoittamattomasti ihan kaikkea mahdollista noiiden kaavamerkintöjen mukaan.

Kaavamerkinnöissä, joita Vartiosaaren pälle on piirretty, lukee: Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke (ihan mitä tahansa taajamarakennustoimintaa), Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (mitä saaresta jäljelle jää jos jää, kun rajoja ei ole), 

Virkistyskäytön kohdealue (Missähän sille sitten enää tilaa on vai oliko se vain "kohde" ilman virkistysaluetta). Valitkaa tästä, Helsingin kaavoittajat. Asukkaille jää sivustakatsojan rooli, kun saarta viedään. Lepakot saa jäädä raitsikan alle. 

Helsingissä rakennuslaki on vain "tavoitteellinen"

Sain Helsingin hallinto-oikeuteen lähettämästäni kaavavalituksesta vastaselityspyynnön kaupungin vastineeseen. Erittäin mielenkiintoinen kohta kaupungin vastineessa oli rakennuslain mitätöiminen "tavoitteelliseksi". Omasta mielestäni tällainen puhe on vastuutonta. Mikä se sellainen laki on, jota ei tarvitse noudattaa. Tosin Helsingin kaupunki on kaavoitus- ja rakennustoiminnassaan etääntynyt jo niin kauvas rakennuslaista, että se ei enää näe sieltä asti edes lukea kyseisen lain paragraafeja.

Helsingin kaupunki pyyhkii pöytää lain uudistaneiden ammattitaidolla ja arvovallalla: Jääskeläinen (varatuomari), Syrjänen (professori, oik.tieteen tohtori, hallinto-oikeuden dosentti), Hurmeranta (hallitusneuvos), Wähä (ympäristöneuvos). Yli 1000 sivua lakitekstiä joutaa roskikseen tai tässä tapauksessa (siisteimmin ilmauksin) keittörullan virkaan, kun hyväveli- ja rakennusoikeutta jaetaan kavereiden kesken. Asukkaiden mielipiteitä käytetään kynnysmattona. Asukkaiden kuuleminen ja vetoaminen rakennuslakiin, on vain kiusallista hiekkaa hyvin voidellussa systeemissä.

OECD:n loppupäätelmä Suomen korruptionvastaisen toiminnan laadusta

Tämä raportti on surullista luettavaa, siitäkin syystä, että Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Häpeäisin suomalaisena poliitikkona ja presidenttinä keskustella Ukrainan ja Puolan asioista näillä papereilla. Raportissa kerrotut tulokest osoittavat kuinka haluton Suomi on ratkaisemaan sen sisällä rehottavaa piilokoruptio-ongelmaa.
Kysehän on ilmeisimmin siitä, että samat piilokorruptoituneet poliittiset ryhmät ovat tekemässä piilokorruption vastaista työtä, Tuloksista ei voi juuri muuta odottaakaan, kuin viivytystaistelua.

Lahjonnan työryhmän yhteenveto ja päätelmät

Yhteenveto havainnoista.
Vapaamuotoinen Google-käännös OECD:n raportista osa1:

1. Helmikuussa 2019 Suomi toimitti vaiheen 4 kirjallisen seurantaraporttinsa OECD: n lahjonnan työryhmä (työryhmä). Raportissa hahmoteltiin Suomen ponnisteluja, panemaan täytäntöön saamansa 15 suositusta ja käsittelemään seurantakysymyksiä, näitä yksilöitiin vaiheen 4 arvioinnissa maaliskuussa 2017. Saatujen tietojen perusteella työryhmä totesi, että Suomi pani kokonaan täytäntöön 2 suositusta, pani osittain täytäntöön 7 suositusta mutta ei lainkaan 6:tta suositusta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa ...

Alkuperäinen tekstiosuus raportin yhteenvedosta, osa 1:

Summary and Conclusions by the Working Group on Bribery
Summary of findings
1. In February 2019, Finland submitted its Phase 4 Written Follow-Up report to the
OECD Working Group on Bribery (Working Group). The report outlined Finland’s efforts
to implement the 15 recommendations that it received and to address the follow-up issues
identified during its Phase 4 evaluation in March 2017. In light of the information provided,
the Working Group concluded that Finland fully implemented 2 recommendations,
partially implemented 7 recommendations, and did not implement 6 recommendations.
Overall, Finland has shown limited progress in addressing the Working Group’s concerns...

Koko raportti löytyy osoittesta:
http://www.oecd.org/corruption/Finland-phase-4-follow-up-report-ENG.pdf


 Raportti jatkuu osassa 2:
Vapaa Googlekäännös:

2. Suomen 4. vaiheen raportissa työryhmä totesi, että Suomi oli aktiivisesti pannut täytäntöön ulkomaisia ​​lahjontalakejaan ja osoitti kykynsä tehokkaasti havaita, tutkia ja syyttää ulkomaista lahjontaa. Ryhmä esitti kuitenkin huolensa siitä, että Suomella on kohtuuttoman korkea vapauttavien tuomioden määrä, koska kaikki viisi tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettua menettelyä johtivat kaikkien osapuolten vapauttamiseen ulkomaisissa lahjontatapauksissa.
Kaksi vuotta myöhemmin työryhmä oli vakavasti huolestunut siitä, että Suomi ei ole jatkanut täytäntöönpanotoimia vaiheen 4 arvioinnin jälkeen. Uusiua syytöksiä ei ole havaittu, eikä matriisiin tallennettujen syytösten suhteen ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Käännetty teksti:
2. In Finland’s Phase 4 report, the Working Group noted that Finland had been active in enforcing its foreign bribery laws and demonstrated its ability to effectively detect, investigate and prosecute foreign bribery. However, the Group raised concerns about Finland’s discouragingly high acquittal rate, since all five proceedings referred to court resulted in the acquittal of all parties for foreign bribery. Two years later, the Working Group is seriously concerned about the lack of further enforcement efforts by Finland since its Phase 4 evaluation. No new allegation has been detected and no steps have been taken in relation to the allegations recorded in the Matrix.

Oikeuslaitos on irroitettava politiikasta

Ministeri Häkkänen:

"- ... Tällä hetkellä poliitikot valitsevat osan tuomareista kunnanvaltuuston kokouksessa. Oikeuslaitoksen ja politiikan väliin on rakennettava vielä vahvempaa muuria siirtämällä lautamiesten eli maallikkotuomareiden valinta pois kunnanvaltuustoilta. Oikeusvaltiossa kansalaisten on voitava kaikissa oloissa luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. ..."

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-hakkanen-puolueet-pois-tuomarivalinnoista-lautamiesten-valinta-siirrettava-tuomioistuinvirastolle

Antti Häkkänen taitaa nyt toimia vastoin Kokoomuksen kabinettilinjauksia. Sinänsä hienoa, oikeusvaltioon tähtäävää työtä jos toteutuu. Muuten en Kokoomuksen poliittisen ohjelman kannalla olekaan.