Helsingin tyhjät asunnot ja rakentaminen

Kaupunkimme terävä kärki on ajanut jo vuosia kiivaan rakennustoiminnan asiaa, teemalla: "edullisia asuntoja kaikille". Jos tuon nyt viimeisimmän Hesarin uutisen (23.11.2019 Vapaavuori epäilee tilastoja arvoasunnoissa) mukaan tulkitsen oikein lauseen, sen tulisi olla muodossa: "edullisia asuntoja sijoittajille".

Vapaavuoren maalailema Helsingin asukaskehitys on huimaa ja uusia asukkaita varten on rakennettava asuntoja, jotta he pääsevät maksamaan veroja kaupungille ja käyttämään ja kustantamaan, vihreiden uudet hienot ratikkalinjat ja sillat. Kuitenkin samaan aikaan, Kluuvin alueella on 40% asunnoista tyhjinä. Kluuvi on kehno vertailukohta, koska sielä on asukkaita vain n. 640 kpl (2017). Kaartinkaupungissa tyhjiä asuntoja on joka kolmas (asukkaita 1012kp 2017l). Muita alueita ei esille artikkelissa otettu. Kuitenkin, jos tyhjillään seisovat asunnot olisivat asumiskäytössä, uusien asuntojen tarve olisi huomattavasti vähäisempi. Eihän sellainen käy. On annettava sijoittajien sijoittaa ja rakennusfirmojen rakentaa, näin pyörivät talouden ja politiikan rasvatut rattaat.
Sitä paitsi, kuten Vapaavuori sanoo, ei uskovansa moisia lukuja ja onhan siellä noita diplomaattejakin, joita ei ole rekisteröity asukkaiksi ja monen asunnon omistajia (niitä monen asunnon omistajia eli sijoittajia, jotka odottelevat ainoastaan asunnon arvonnousua).

Hypon raportista 3/2019: "Vuodesta 2005 uusien asuntojen keskihinta on noussut jopa 64 prosenttia, kun vanhoissa nousua on kertynyt vajaa kolmannes. Pk-seudulla hintakasvut ovat uusissa 76 prosenttia ja vanhoissa 55 prosenttia." Kannattaa pitää luukut tyhjinä. Vuokralaisetkin vain sotkevat paikat. Vapavuoren rakennuttamat uudet asunnot ovat kullanarvoisia ja varmoja sijoituskohteita. Köyhät kyykkyyn ja veneen alle, kun rahamiehet metsästävät ansiottomia arvonnousuja.

Miten taloudellisesti kannattavaa Helsingille on, että tällä on rakennettu lähivuodet hullun lailla ja täytetty kerrostaloilla, vapaita puistoalueita vihreiden johdolla, sekä vyörytetty korkeita kerrostaloja pientaloasutuksen kylkeen, teknisen häädön tarkoituksessa?
Viheralueiden merkitys kaupunkialueella on tutkitusti mielenterveydellinen asia mutta vanhemman väestön tai lasten mielenterveys ei vihreitä kaupunkisuunnittelijoita kiinnosta. Hipsterit sujauttelevat baanojaan polkupyörillä Sipoon korpeen tai Luukkiin, cappuccino termari repussaan.

(Ahtaassa kaupungissa kytee mielenterveydelliset ongelmat, viimeisimpien tutkimusten mukaan https://www.hs.fi/tiede/art-2000006014291.html suora linkki tanskalaisen tiedelehden artikkeliin https://www.pnas.org/content/116/11/5188).

Rakennusfirmojen epäreilu kilpailutus

Rakennustoiminnan kilpailutus on ollut kaupungilla merkillisen rajoittunutta. Esimerkiksi Laajasalon ratikkakorttelinalueelle tuli ainoastaan yksi tarjous. Miksi ihmeessä vain yksi? Eikö rakentaminen sittenkään kiinnosta, vai oliko muut jo pelattu ulos kisasta kabinettisopimuksilla (vertaa "maan tapa")? Vai muotoiltiinko kilpailukutsu vain yhdelle taholle sopivaksi?  Vai / ja saapuiko auttava, oikea käsi nostamaan tuon "voittaneen" rakennusliikkeen suosta? https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006098666.html 

"11.10.2019 - Lehto saattaa myydä asunnot könttänä jollekin sijoittajalle, arvioi Helsingin Sanomat." Myös tuon tarjouskilpailun voitto saattaa olla myöhemmin kaupan. "Business as is" ja kaupunki on sitä kummisetänä avustamassa. Kilpailutuksenhan piti alentaa hintoja, ei nostattaa? Katsotaan minkälaisiin hintoihin kaavoittajan julistamat "halvat asunnot" sitten taas päätyvät.
Rakennusboomi aiheuttaa yleensä sutta ja sekundaa. Niin on käynyt nytkin. Yksi ja toinen ihkauusi talo vuotaa vedet sisälle joko katolta (Kruunuvuorenranta), putkistosta (Redi) tai jostakin muualta (Kalasatama). Uusia hometalojako kiireissämme tilasimme? Kirjoitin jokin aika sitten vilkkaan rakennusboomin aiheuttamasta, osaavien ammattimiesten puutteesta rakennusmiesten keskuudessa.

Rakennustyömaat eivät nykymenollaan kovin isosti ratkaise suomalaisen rakennustyövoiman työttömyyttä, koska halpatyövoima ostetaan alihankkijoiden kautta Virosta ja muista halpatyövoiman maista. Alihankkijoiden työntekijöiden laatua ei valvota.

Miten kaavasuunnittelua sujuvoitetaan

"Kilpailu" on uusi keino kaavoittaa. Näin on kevyempää ohittaa kiusallinen asukkaiden kuuleminen korttelirakentamisen sirpalekaavoissa. Kilpailu ei ole kaupungin kaavaosaston mukaan kaavoitusta, vaikka kilpailun tulos siirretään suoraan kaavaksi. Kaavaa ei muuteta sen jälkeen, huomautuksista huolimatta. Sehän on jo valmis. Näin nopeutetaan liian hitaaksi käynyttä asukasdemokraattista prosessia. Asukkaiden kuuleminen toteutetaan näennäisenä ja kaavoitusprosessin muodollisena täytteenä.

"Aluesuunnitelma" on myös hieno keino ohittaa asukasmielipiteet. Sekään ei ole kaavoitusta, eli sen tuloksiin ei juridisesti pääse käsiksi. Siitä ei voi valittaa (huomautella sopii mielensä halusta). Kun kaava on sitten kuvina ja lukuina, ei asialle voida enää tehdä juurikaan mitään. Me ikään kuin kuulimme asukkaita kyllä, prosessin mukaisesti, mutta minkä me sille mahdamme, että asukkaat ovat väärässä.

Kaiken kaikkiaan asukasvaikuttamisen tielle on nykyään kasattu muutakin kampitusta, kuten poistettu TE-keskusten kautta kaavoihin vaikuttamisen mahdollisuus. Ainoa tie muuttaa kohtuutonta kaavaa, on valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen (jos asukkaat voittavat) kaupunki valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jos valitusperustelut eivät ole vankasti lakiin sementoitu, kaupunki yleensä voittaa. Jos muu ei auta, kaupunki sanoo mikä laki on merkityksellinen ja mikä ei ja mitä asioita kaupunki voi kaavoituksella määrätä ohi lain. Normaalikansalaiset eivät pysty tällaisiin, lain sivuuttaviin suorituksiin ilman vakavia seuraamuksia.

Eräs talousviisas sanoikin minulle kerran tähän tapaan, että ”kabinettisopimuksia” ei ole aihetta suitsia lailla, koska ne sujuvoittavat bisnestä. Kuulostaa rakenteellisen korruption suosimiselta, varsinkin silloin kun kyseessä on yhteiskunnan rahoilla pelaamisesta.

Avoin kirje Anna-Maja Henrikssonille

Avoin kirje Anna-Maja Henrikssonille (Lähetetty 13.11.2019)

Vaikka oikeusministeri on kiireinen, pyytäisin kohteliaimmin  kertomaan, miksi Suomi ei pysty toteuttamaan kansainvälisiä velvoitteitaan oikeusvaltiona?

Ote Anna-Maja Henrikssonin puheesta EU:n perusoikeuskirjan 10-vuotisjuhlatilaisuudessa Brysselissä: "Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, ovat jalusta, jonka kaikki osat linkittyvät ja vahvistavat toisiaan. Jos yksi osa puuttuu, koko jalusta hajoaa."

Otetaan esiin nuo; oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet.
Miksi nämä seikat eivät ole kunnossa Suomessa?

1) Koska saadaan toteutettua OECD:n työryhmän raportissa (2019) seuratut ja vaaditut korruptiontorjuntaan tähtäävät toimenpiteet? 
"Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa .."

2) Miksi vaikutusvallan kauppaaminen ei ole Suomessa rangaistavaa edelleenkään. Suomi venkoilee lain hyväksymisen kanssa kolmen vuoden jaksoissa, eli pyytää EU:lta aina uusia lykkäyksiä, jotta "maan tapa" saisi rauhassa jatkua. 17 vuotta on saatu lykättyä lakia ja viimeinen venytys on vuoteen 2021.

3) Mitä tarkoitetaan OM:n korruptiontorjunta.fi ilmiantosivuilla, jotka johtavat samoille instansseille, jotka vääriä hyvävelipäätöksiä ovat tehneet? Kutsuisin systeemiä valitusten hautaustoimistoksi.

4) Missä viipyy yhdenvertaisuus lain edessä?
Suomessa on aivan liian paljon oikeuden tuomioita, joissa yhdenvertaisuus lain edessä ei ole toteutunut, eikä tuomioita oikaista. Oikeuslaitos ei pysty tunnustamaan virheitään, eikä ole mitään puolueetonta (poliittisesti sitoutumatonta ja tuomarikunnan sosiaalisesta ja kollegiaalisesta vaikutuspiiristä irrallista) elintä, joka oikeasti pystyisi lainvastaisia tuomioita tutkimaan uudelleen ja vaatimaan niiden oikaisemista. Oikeusvalvonta on poliittisen vaikutusvallan alainen instanssi. Valitustapauksissa hovioikeus ja korkein oikeus toimivat ilmeisen kollegiaalisen suojelun periaatteella. Paikalliset käräjäoikeudet vaikuttavat olevan osittain paikallisten vaikuttajien ohjauksessa.  EIT valitustie on käytännöllisesti katsoen tukittu tilastotietoja kaunistamaan. Mikään ei ole oikeuskäytännöissä täällä parempaan suuntaan muuttunut.

Miksi oikeusministeri toisensa jälkeen istuu tekemättä näille asioille mitään? Kertokaa ihmeessä miksi?
Millä mandaatilla neuvomme Unkaria ja Puolaa oikeusvaltioperiaatteissa?
Olisiko oikeutettua evätä myös Suomelta EU tuet?

Oikeusministeriön tehtäviin kuuluu:
"Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Poliittinen vastuu hallinnonalan toiminnasta kuuluu oikeusministerille.
Osana valtioneuvostoa oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa.
Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen."

Jotta ymmärtäisitte, että tämä arvostelu on aiheellista (ei "vihapuhetta" tai "valeinformaatiota") ja perustuu todellisiin oikeustapauksiin ja dokumentteihin, pyytäisin ystävällisesti tutustumaan muutamaan verkkosivuun, joissa aihetta käsitellään. Tuomioasiakirjojakin löytyy, joista väitteet voidaan todeta.
Internet on toistaiseksi ainoa julkaisualusta, joka sallii oikeuslaitoksen päätösten ja virkavallan toiminnan arvostelun.
Tämä keskustelu on osa sananvapautta ja se kantaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Selainten käännösohjelmat avustavat viestin perillemenoa. Lokitiedoista voidaan päätellä, että kirjoituksia todella luetaan myös. Erään Blogin saldoa: lukijoita on, Suomen lisäksi, ympäri maailmaa: Yhdysvallat 9988, Venäjä 1059, Ukraina 602, Alankomaat 220 (mm. EU/SPP:n sijainti) … Blogia luetaan Linux koneilta (64,5%) pääasiassa, joten lukijakunta vaikuttaa olevan maiden hallintoon liittyvistä piireistä, yliopistoista ja korkeakouluista. Aivan oikea kohderyhmä.


Lista linkkejä korruptiosta ja lain sivuuttavista päätöksistä kertoville sivuille ja artikkeleihin:
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio/permalink/2038312876291093/

Ystävällistä vastaustanne odottaen:
Hannu Kuukkanen
hannu.kuukkanen(ät)elisanet.fi