Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)
Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan mukaan.
Laajasalossa voidaan nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.
Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.
Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.
Hallinto-oikeudet vaikuttavat suosivan epätasa-arvoista kaavoitusta. Tulee väkisinkin mieleen näiden oikeusasteiden "kaveruussuhde" Helsingin kaupunkiin. Se taas kertoo, että oikeutta ei tulla Helsingissä kaavoituksen osalta koskaan saamaan.
Oikeuden toteutumista ei valvo edes oikeusministeriö, jolla se tehtävä olisi. Kyseessä on poliittisin perustein valittu ministeriö, joka on yhtä kuin hyvävelikerho, koska sekä kaupunginhallituksessa, että oikeusministeriössä edustavat samat puolueet ja osin jopa samat henkilöt.
Laajasalon kaavottajien käsitys pientalojen viereen rakennettavien kerrostralojen korkeudesta. Vertaa vasemmalla näkyvään pientaloon vastapäisten kerrostalojen korkeutta.
Laajasalon kaavottajan käsitys 7 ja 8 kerroksisesta kerrostalosta. Etummäinen on kuulemma 7 kerroksinen ja takimmainen 8 kerroksinen. Rakennuslaki on eri mieltä. HHO ja KHO eivät osaa ilmeisesti tulkita rakennuslakia, vai vaikuttaako poliittiset kannat tulkintaan?
Virallinen kaava, ennen tonttikaavaa. Kulmassa lukee V eli 5 kerrosta ja Svanströminkujan puolella kulmarakennuksen korkeus on merkitty VII eli 7 kerroksiseksi. Molemmat tontit ja rakennukset ovat kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä .
Tonttikuvassa ei enää kerrota kerrosmääriä, vaan ympäristön asukkaiden on kaivettava kuvan korkomerkinnöistä, kuinka korkea on talo suhtessa maankorkeuteen. Korkotiedot lasketaan merenpinnasta. Harjakorkeus miinus katutasonkorkeus olisi talonkorkeus.
Tästä voi jokainen laskea kaavoituksen tulkinnan viidestä kerroksesta. Kaukaisempi talo on nyt 7 kerroksinen (piti siis olla 5 kerrosta) ja lähempänä oleva talo on nyt 6 kerroksinen. Tuon alimman kerroksen uppotuminen osittain kallioon voisi olla rakennuslain mukaisesti vain osakerros mutta se vaikuttaa edelleenkin talon katukorkeuteen joka on se oleellisin ympäristön kannalta.
