Onko Fivan selvitys vain kansalaisten tyynnyttelyä?

Fiva (Finanssivalvonta) tutkii? Jos pankeille lähetetään "tietopyyntö", tyyppiä: "Oletteko antaneet asiakkaillenne konsulttiapua veronkiertoon ja veroparatiisiyhtiöiden perustamiseksi?", mitä luulette jokaisen pankin siihen vastaavan? "Emme tietenkään" ja yhteen kirkkaaseen ääneen. Finanssivalvonta vastaa: "Hieno pojat ja tytöt, saatte puhtaat paperit".
Näinhän mekin lapsena vastattiin kysymykseen: "Ollaankos sitä taas oltu tuhmia?".

Mitä tämä pelleily oikein tarkoittaa suomeksi?
Rahamaailma osallistuu yhteisiin lama-talkoisiin lapioimalla Suomesta, henkilökuntaa erottamalla kerätyt rahat, piiloon verottajalta ja sen jälkeen auttaa pankkejaan siivoamaan loatut nurkkansa.
Minulla on todistaja erään firman johtoportaasta. Hän kertoi edellisen laman aikaan EK:n edustajan kiertäneen firmoja ja kehottaneen niitä potkimaan, nyt hyvällä syyllä, porukkaa ulos niin paljon kun ehtivät. Tätä ohjetta on tunnontarkasti noudatettu myös nykyisen laman aikana. Kerätyt voitot uitetaan sen jälkeen ulos maasta verottajan ulottumattomiin, jotta mitään hyötyä ei Suomelle tai sen työttömille, jäisi kaluttavaksi. Näin nämä talkoot toimivat.

Minulta ei edes Fiva saa puhtaita papereita.
Nyt olisi syytä tutkia myös Fivan taustoja, taloudellisia ja poliittisia kytköksiä. Niiden kautta löytyy syltyntekijät tässä sopassa.

Fiva kertoo toiminnastaan, sekä vastuullisista vaikuttajista sivullaan:

"Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta."

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Tähän voisin jo tutkimuksen lopettaa, vai olisiko vielä pitänyt lähettää kohtelias kysely: "Ette kai vaan tue pankkimaailmaa mitenkään tässä veroparatiisitutkimuksessanne?" Jatkan kuitenkin esittelemällä johtokunnan.

Finanssivalvonnan johtokunta (toiminnasta vastuulliset henkilöt)

• puheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja (Suomen Pankki)
• varapuheenjohtaja Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä (valtiovarainministeriö) 
• Outi Antila, ylijohtaja (sosiaali- ja terveysministeriö)
• Pirkko Juntti, varatuomari
• Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos)
• Pirjo Kyyrönen, johtava lakimies, johtokunnan sihteeri

Pentti Hakkaraisen CV kertoo pankkimiestaustaa mm.

Outokumpu-, OKO- ja Leonia/Sampo-konserneissa työskennellessä
myös useiden tytäryhtiöiden hallituksissa, mm.
- Outokumpu Financial Services AB
- Outokumpu Financial Services B.V.
- Outokumpu Metals Treasury
- Pancarelian Ltd
- Opstock Oy
- Okopankki Oy
- OP-Rahoitus Oy
- OKO-Investointipankki Oy
- Leonia MB Equity Partners Oy
- Suomen Vientiluotto Oy

 Martti Hetemäestä löytyy Fivan sivuilla olevan CV:n lisäksi verkosta muuta taustatietoa:
"Puolueisiin sitoutumaton Hetemäki on reissannut kiivaasti Euroopassa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukana.
Viime vuodet Hetemäki on painiskellut eurokriisin ongelmien kanssa.  Jokin aika sitten hän kävi markkinoimassa Italialle Suomen 1990-luvun laman rahoitusratkaisua, vakuudellisia velkakirjoja. Euron hän on sanonut pysyvän kestävänä silloin, kun ei ole yhteisvastuuta. 
Hetemäeltä ei ole juuri haastatteluja tippunut ja hän on pitänyt lausunnoissaan matalaa profiilia edeltäjäänsä valtiosihteeri Raimo Sailakseen verrattuna.
Hänen isänsä Päiviö Hetemäki muistetaan työmarkkinajohtajana ja huomattavana kokoomusvaikuttajana."
Lainaus: http://yle.fi/uutiset/tallainen_mies_on_sailaksen_seuraaja/6495654

Vesa Vihriälän CV kertoo jo paljon enemmän raha- ja yritysmaailman tukemisen vaikuttimista:

​Toimitusjohtaja; Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Elinkeinoelämän valtuuskunta
Koulutus: Valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede), Helsingin yliopisto

Aiempia tehtäviä:

• Euroopan komissio 2010–2012
• varapuheenjohtaja Olli Rehnin neuvonantaja
• Valtioneuvoston kanslia 2004–2010
• talousneuvoston sihteeristön päällikkö, talousasioiden alivaltiosihteeri
• Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1997–2004
• toimitusjohtaja
• Suomen Pankki
• toimistopäällikkö, Kansantalouden osasto 1996–1997
• tutkija (väitöskirjatyö), Tutkimusosasto 1994–1996
• toimistopäällikkö, Rahoitusmarkkinaosasto 1991–1994
• OECD, Economics and Statistics Department 1989–1991
• economist
• Suomen Pankki 1984–1989
• tutkija

Vihriälän kansantaloudellisesta ajatusmaailmasta kertoo myös artikkeli: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/08/etla-tyonantajamaksut-alas-rahat-vaikka-elakelaisilta/2015235/12

Katja Taipalus CV:

​Osastopäällikkö, Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto, Suomen Pankki 2015–
Koulutus: valtiotieteiden tohtori

Aiempia tehtäviä

• Suomen Pankki
• Toimistopäällikkö 2012–2015
• Vanhempi ekonomisti 2010–2012
• Ekonomisti 2001–2010
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Analyytikko ja salkunhoitaja 1999–2001
• Helsingin Pörssi
• Meklariassistentti 1997–1999

Outi Anttilan CV:
Koulutus: varatuomari, OTK

Aiempia tehtäviä

• Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 2002–2010
• Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 1992–2002
• Maa- ja metsätalousyrittäjien Keskusliitto MTK ry
• lakiasioiden johtaja 1990–1992
• muita asiantuntija- ja lakimiestehtäviä vuodesta 1981

Nykyisiä luottamustoimia

• Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINE, hallituksen jäsen
• Valtiovarainministeriön SWOT-ryhmä, jäsen
• Eläkeneuvotteluryhmän jäsen
• Useita oman ja muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä 

Pirkko Juntti. CV - näyttää olevan vain englanninkielisenä. Mistä syystä? EIhän tuossa ole mitään hävettävää jos ei lasketa teollisuuden edustamista CV:ssä. Englanninkieliset sivut ovat olemassa ihan erikseen:

Koulutus: varatuomari, OTK
Aiempia tehtäviä

• PCA Corporate Finance, Helsinki
• Senior Adviser 1998–2003
• JP Morgan, London 1983–1998
• Vice President, Corporate Finance and Investment Banking
• Senior Banker responsible for clients business in select Scandinavian countries
• Senior Banker responsible for forest industries in Europe
• Director for Corporate Finance and Investment Banking in Finland
• Finnish Export Credit Ltd, Helsinki
• Legal Counsel, Manager for lending to international institutions 1975–1982

Mikko Kuusela

Ylimatemaatikko, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011–
Koulutus: filosofian tohtori, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vakuutusmatemaatikko (SHV)
Aiempia tehtäviä

• Silta Oy
• Vakuutustekniikan päällikkö 2009–2010
• Aktuaari 2007–2009
• Matemaatikko 2004–2007

Nykyisiä luottamustoimia

• Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan jäsen 

Jaakko Weuro

​Neuvotteleva virkamies, Rahoitusmarkkinaosasto, Valtiovarainministeriö 2014–
Koulutus: oikeustieteen maisteri

Aiempia tehtäviä

Valtiovarainministeriö, rahoitusmarkkinaosasto

• Vanhempi hallitussihteeri 2013–2014
• Hallitussihteeri 2011–2013

Valtion vakuusrahasto

• Valtuuston sihteeri 2013–2014

Nykyisiä luottamustoimia

• Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja 2012–
• Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston varajäsen 2015–
• Partiosäätiö – Scoutstiftelsen rs, hallitus 2013–

 Tämä ei ollut sellainen "oikea tutkimus", vain "pintaraapaisu" Fivan vaikuttajataustoihin. Nuo laulut näyttävät laulettavan ihan vain yhdestä suunnasta. Melkeimpä yhdellä suulla..

Helsinkiä ei suunnitella enää autoystävälliseksi

HS mielipide 2.2.2016

Helsinkiä ei enää suunnitella vain autojen ehdolla

Otso Kivekäs vihreiden kaupunginvaltuutettu, Pyöräliiton puheenjohtaja vastasi porvoolaisen Anna-Stina Nykäsen kirjoitukseen 31.1. jossa Nykänen oli huolissaan Helsingin uudesta kaavasta ja sen pyörätiepainotteisuudesta, sekä bulevardirakentamisesta.

On ilman muuta hyvä, että polkupyöräily mahdollistetaan ja polkupyöräilijän terveyttä turvataan rakentamalla pyöräteitä. Vaihtoehtoisia, energiaa (öljy ja sähkö) säästäviä liikkumisen välineitä on järkevää suosia.

Uutta kaavaehdotusta lukiessani, tulin Nykäsen kanssa aivan samaan vaikutelmaan Helsingin muuttamisesta pyöräilykaupungiksi. Nimenomaan pakottamalla autoilijat julkisiin liikennevälineisiin tai polkupyörien ostoon. ”Baanat” sujahtelivat kaavan mainoslauseissa sinne sun tänne sieltä sun täältä mutta autojen kulkureittejä ”Bulevardeja” rakennettiin ja kuristettiin tasoristeyksin ja liikennevalosumin. Neljä kaistaa ei auta jos ne kaikki seisovat.
Kun tämä tilanne viedään (Bulevardi) Helsingin Laajasaloon, joka on saari, ajatus ja sen vaikutus on todella onneton. Nykyiselläänkin ruuhkaliikenne saarelta yhtä siltaa ja Herttoniemen liikennevalomerta vastaan, on turhauttavaa. Toivon, etten ole näkemässä ja kokemassa mitä Bulevardin liikenneruuhkat tulevat aiheuttamaan uuden kaavan toteutuessa. Täytyykö aamuherätystä siirtää tuntia aikaisemmaksi. Onneksi itse olen jo eläkkeellä ja Otso Kivekäs, jos asuisi Laajasalossa, omistaa ilmeisimmin polkupyörän ja voi ”sujahtaa” uutta pyöräilysiltaa Hakaniemeen tai Krunikaan. Ikääntyvien Laajasalolaisten on syytä muuttaa pois saarelta, koska kohta he eivät sieltä enää pääse esim. Myllypuron sairaalaan kuin taksilla. Ruuhkissa voi viihdyttäytyä kuuntelemalla seisovan taksin taksamittarin tikitystä.

Avoin kirje Helsingin kaupungin kaupunginkanslialle

Koska palautelomakesysteeminne ei mahdollista perusteltuja laajoja kirjeitä, siirrän tähän Blogiin kokonaisuuden kommentistani asumisen ohjelmaluonnokseenne "Kotikaupunkina Helsinki 2016".
Tämä julkaisu liittyy vahvasti kunnallispolitiikkaan jossa tehdään kyselyn kautta mielipidevaikuttamista mutta vaikuttaako mielipiteet joita pyydetään? Yleiskaavaluonnoksen huomautuksin ei saatu yleiskaavaa tarkennettua, joten odotukset eivät ole suuret.  Tämä kommentti kertoo osaltaan miksi korjausta ei tehty.

ELSINGIN KAUPUNKI

LUONNOS 1

KAUPUNGINKANSLIA

Talous- ja suunnitteluosasto

Strategiat ja kehitys/Asumisen tiimi

30.11.2015

YLEISKOMMENTTI
Kotikaupunkina Helsinki 2016 -luonnokseenne

Kaupunkisuunnittelun ammattilaisten ja poliitikkojen olisi hyvä tutustua (eivät ilmeisesti ole niin tehneet, vaikka siitä on olemassa viitteitä HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON

KAAVOITUSOSASTON SELVITYKSIÄ 2000: 4; Satu Tiitola; Rakentamattomat alueet Helsingin kaupunkirakenteessa ja maankäytön suunnittelussa) Ebenezer Howardin (1898, 1902)  ideologiaan ja perusteluihin puutarhamaisesta kaupunkirakentamisesta ”Bright homes and gardens, no smoke, no slums”,  jossa ihmisetkin viihtyvät. Siitä lyhyt leike näin aluksi joka viittaa tiiviiseen mutta viihtyisän rakentamisen mahdollisuuteen ilman kivitaloslummeja:

” Matalaa ja tiiviistä – miksi ja miten?

… Kuva 50. Puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita mm. maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen osalta (Howard 1898, 1902). Kaupungin asukastiheys on lähes kolminkertainen Helsingin nykyiseen verrattuna ja yli kaksinkertainen Berliiniin tai Wieniin verrattuna.”

” … noin 4 km2:n kokoisen, pienen ja tiiviisti rakennetun puutarhakaupungin asukastiheys on siten jopa 8 000 as/km2. Howardin omien suunnitteluperiaatteiden mukaan laskettuna asukastiheydeksi tulee jopa yli 20 000 asukasta/km2”.

Howardin viihtyisään malliin mahtuisi asumaan vuonna 2050 mainiosti, rohkeimmankin ennusteen Helsingin väkimäärä kaksinkertaisena (puolet maasta voitaisiin edelleen säilyttää puistoina). Laskelman mukaan 2050 asukastiheys Helsingissä olisi 4067 as/km2.

Howardin ajatusta kypsytteli edelleen 1998, Hall & Ward, eikä tähän rakentamisen mahdollisuuteen ole myöhäistä tarttua vieläkään. Kyse on vain ja ainoastaan kaavoittajan tahtotilasta. Älkää katsoko vain vuosilukuja, teoria on sovellettavissa myös tämän päivän kaavoittamiseen.

Suomen väkiluku pienenee syntyvyyden pienenemisen syystä. Pakolaisvirta on ainoa mahdollisuus kasvattaa eläkkeenmaksajasukupolvea Suomessa. Muuttovirta on kasvukeskuksiin päin ja Helsinki on sellainen. Mikä tulee olemaan Helsingin asukasmäärä vuonna 2030 tai 2050, ei kuitenkaan voida esittää luotettavia arvioita. Trendit eivät ole luotettavia nykytilanteessa.
Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Mutta. Miten mahdolliset uudet asukasmäärät tulevaisuudessa jaetaan/jakautuu eri alueille ja minkälaisiin asuinolosuhteisiin ja miten tiivistysrakentamisen määrä on hallittavissa jos sitä sanelee vain poliittinen ja rakennuttajien ahneus?

Puhun Laajasalolaisena oman kotiseutuni asioista

On todettu, että Laajasalossa ei ole työpaikkoja kuin nimeksi. Lähes kaikki asukkaat käyvät töissä alueen ulkopuolella. Suurimmat työllistäjät ovat alueina ydinkeskusta ja Pasila.

Herttoniemi on lähialueen yksi aluekeskus jonka ohitse on ajanut jo vuosia Itäkeskus kauppakeskuksena mutta Herttoniemessä on edelleen alueen ainoa täyden palvelun postikonttori. Sairaalakin siirtyi Herttoniemestä aluekehittämisen kautta Myllypuroon.

Näistä edellisistä syistä liikenne kulkee ydinkeskustaan mutta myös erittäin voimakkaasti itään, Herttoniemeen  ja Itäkeskukseen. Raitiotie tai polkupyöräsilta, ei ratkaise itäsuunnan liikenneongelmaa, eikä se ratkaise myöskään ydinkeskustaan tai sen kautta suuntautuvaa muuta liikennettä ja liikenneongelmaa kaikilta osin.

Laajasalon palveluja ovat pieni ostoskeskus, koulut, kirkko, kirjasto, terveysasema ja lastentarhat. Virkistysalueita on tällä hetkellä erinomaisesti. Laajasalon ranta-alueet ovat nyt pääosin käytettävissä virkistyskäyttöön, samoin sen keskiosissa on kauniita metsävaltaisia puistoalueita. Metsäpuistoja on myös Kaitalahdessa ja Jollaksessa, toistaiseksi. Osa on aikaisemmalla kaavalla merkitty virkistysalueiksi.  Laajasalossa on myös erittäin kaunis uimaranta, ja muutama pienempi poukama uimareille ja vilkkaasti käytetty urheilukenttä. Täällä on myös suojelualueita ja maisemallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.
Yleiskaavaehdotuksen teksti maalailee näitä samoja asioita joita se toteutuessaan tulee toisella kädellään romuttamaan.

Mitä uusi kaupunkisuunnittelu ja sen piirtämä yleiskaava tuo lisää Laajasaloon?

- Kivitaloja ja uusia asukkaita. Asukkaiden mukana, lisää liikennettä, myös yksityisautoja.

- Riittämättömät liikenneyhteydet. Entisiä liikenneyhteyksiä kuristetaan. Pikaraitiotie/polkupyörätiet ei ole suinkaan liikenneongelman kokonaisratkaisu.

- Vartiosaaren kaavoittaminen kivitaloille tulee ohjaamaan lisää liikennevirtaa (myös henkilöautoja) Laajasalon läpi, sekä kutistamaan virkistysalueita. Upea uimaranta jää tulevan läpikulkutien varjoon.

Mitä uusi yleiskaava vie Laajasalosta?

Se vie edellä mainittuja virkistysalueita suhteettomassa määrin. Jopa urheilukentän alue on kaavoitettu rakennusmaaksi. Onko tämä kaavoitusahneutta?

Mitä uusi yleiskaava ei tuo Laajasaloon?

Uusia työpaikkoja tai palveluita, ainakaan merkittävissä määrin.

Historia on näyttänyt, että Herttoniemen ja Itäkeskuksen voimakkaat kaupalliset keskukset vetävät asiakkaat myös Laajasalosta. Pienet kaupat ja yrittäjät ovat vaikeuksissa väestömäärästä huolimatta. Asukasmäärän lisäys ei välttämättä lisää ostovoimaa ja ostotapahtumia, koska työpaikat ovat muualla ja työmatkalla on helppo käydä kaupassa siellä missä tarjonta on runsaampaa ja hinnat ovat edullisemmat.

Uusi kaava ei myöskään lisää asukastyytyväisyyttä. Tänne aikoinaan muuttaneet asukkaat ovat tulleet pakoon urbaaneja kivitaloalueita joita nyt ollaan tänne tuomassa hyvin voimaperäisesti. Laajasalosta kaavaillaan kaavaesityksen mukaan, Helsingin keskustan kaltaista asukastihentymää.

Pientaloalueita kuristetaan kivitalojen väliin ja rakennusmaana niitä voidaan ”hehtaarikaavan” mukaan käyttää myös kivitalorakentamiseen laitamiltaan. Myös viheralueet ovat vaarassa kutistua hehtaarikaavan, kaavoittajalle antamien mahdollisuuksien nielemänä.
Uudet kaavat eivät varaa pientaloalueita. Vertaa uusi osakaava Laajasalon öljysataman rannassa. Tuo mainittu 86% osuus kivitaloja Helsingissä  tulee kasvamaan runsaasti.

SUORAT KOMMENTIT OHJELMAAN

Ensin lainaus tekstistä, sen jälkeen on kommentti tekstinosaan.
Ohjelman sanamuodosta: Kaikki eivät näe, eivätkä osaa lukea, eivätkä ymmärrä epäselväksi muotoiltua ohjelmaehdotustanne. Heidän vuokseen, kirjoittakaa asiat niiden oikeilla kansantajuisilla nimillä, älkää käytäkö kiertoilmauksia, epämääräisyyksiä tai ”maalailua”. Kirjoittakaa tosiasioita, olkaa rehellisiä ja seiskää sitten myös sanojenne takana.

”PÄÄMÄÄRÄ I

Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä.

Tavoite 3 Yleissuunnittelu 

Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.”

---------KOMMENTTI-----------------

Kaavassa ollaan todella huolestuneita ainoastaan rakennusmaan riittävyydestä ja unohdetaan asukkaat (paitsi ylimaalailevassa perättömässä myyntitekstissä). Unohdetaan myös se, että autoilu tuskin vähenee. Jos autot ajetaan pois alueelta huonoilla liikenneyhteyksillä, kuten Laajasalon suunnitelma osoittaa, se ei voi olla vaikuttamatta asukasrakenteeseen. Jos tämä on tiedostettu suuntaus, olen Helsingin ja Laajasalon puolesta pahoillani. Tämä sotii itse kirjoittamianne periaatteita vastaan.

Kaavavarannon riittävyys on toteutettu täysin asukasepäystävällisellä vaikuttamismahdollisuudella: "kaikki mahdollisuudet kaupungille, ei mitään mahdollisuuksia asukkaille" . Tarkoittaa: yliväljät kaavamerkinnät takaavat todella kaupungille täysin vapaat kädet rakentamiselle mielensä mukaan, myös viher- ja pientaloalueiden valtaamisen, yli merkintöjen. Ei näin voida demokratiassa toimia. Tämä on kunnallista sanelupolitiikkaa, jossa annetaan "ikäänkuin" mahdollisuus asukkaiden mielipiteeseen jota ei ole ajateltukaan kuunneltavaksi, saati toteutettavaksi. Voidaan sanoa, että on ”kuultu” asukkaita.

-------------------------------------------

”Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto

Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 562 500 kem2.

Toteutumaa seurataan liukuvana viiden vuoden vuosikeskiarvona valtuuston hyväksymistä asemakaavoista.

Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja  rahoitusmuotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää.”

---------KOMMENTTI--------------

Asuinympäristön viihtyisyys alistetaan ”asemakaavavarannon” alttarille. Juuri näin "väljäksi" kaupungin kaavaluonnos on tehty MUTTA kuten edellä mainitsin, se on yksipuolista kaupunkisuunnittelua. Kaavaluonnosta vastaan tehtyjä huomautuksia otetaan huomioon vain kaupunkia miellyttäviltä osin tai tarkoituksella tehtyjä ylimitoituksia karsien, mutta esimerkiksi sen epätarkkuuteen ei haluta puuttua vaikka se luo täydellisen turvattomuuden ilmapiirin kaupungin asukkaissa. Turvattomuus ei ole viihtyisyyttä.  Nyt ei ole tiedossa mitä alueelle rakennetaan (paitsi että paljon) ja kuinka paljon virkistys- ja viheralueita menetetään loppujen lopuksi talojen alle. Viittaan edelliseen kommenttiin.

-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ III

Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella.”

---------KOMMENTTI--------------

Tässä syötetään karkeaa propagandaa ja peitellään kaupungin todellisia tarkoituksia.

Miten voi sanoa, että kaupunki säilyttää viihtyisyytensä ja houkuttelevuutensa jos siltä riistetään isolta osin virkistysalueet ja puistot?

"Toiminnallisesti eheä", tarkoittaa, että toiminnallisuutta halutaan rajoittaa kaupungin mahdollistamalla tavalla. Infra tulee edulliseksi, kun asukkaita kootaan alueelle runsaasti. "Persoonallisia" tarkoittaa kenties arkkitehtuuria mutta se ei välttämättä liity viihtyisyyteen jos ympärillä on vain paljon kauniita, korkeita kivitaloja? Jos esimerkiksi pientaloasukas haluaisi asua pientaloalueella, kaava ei takaa, että hankittu pientalotontti säilyy.

"Elinvoimaisuudella" tarkoitetaan mainittuja lisäkerrosneliöitä joka tarkoittaa tiivistä rakentamista joka puolestaan tarkoittaa mahdollisesti myös ”slummiutumista”. Luvataan "palvelujen lisääntymistä" MUTTA sitä ei voida taata mitenkään. Yleensä palveluita tulee ja menee. Joskus ei edes tule vaikka luvataan. Uskooko kukaan, että esimerkiksi postitoimistoja saataisiin lisää? Uskooko joku, että pankkien konttorit lisääntyisivät? Uskooko joku, että terveyspalvelut lisääntyisivät, kun niitä jatkuvasti puretaan ja keskitetään?
Kaupat ja palvelut keskittyvä isoihin yksiköihin. Niin on tapahtunut ja niin tulee tapahtumaan, eli ei pikkukaupat tule lisääntymään (en puhu suunnitelmista vaan toteutumasta pidemmällä aikavälillä eli käytännössä, kuten on käynyt aiemminkin Laajasalossa). Kauppamatkojen pituus vaikuttaa puolestaan autoiluun. Liikuntapaikkojen ja virkistysalueiden katoaminen vaikuttaa myös autoiluun. Kuinka hermeettisessä polkupyöräily ja raitioliikennemaailmassa suunnittelijat tai päättäjät mahtavat elää? En kannata autoilun lisäämistä mutta kannatan liikkumisen vapautta, en liikkumisen pakottamista yhteen polkupyöräjulkisliikenne-muottiin.

----------------------------------------

”Tavoite 9. Asuinalueiden elinvoimaisuus

Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys.

Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsi-satama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo.

Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia.

Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.

Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita.

Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaavavarannosta sekä varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin.

Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite.

Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä”

---------KOMMENTTI--------------

Östersundomin kaavoitus pysähtyy luonnonsuojelualueen ongelmien vuoksi ja Malmin lentokentästä riidellään kovasti. Onko nämä huomioitu tekstiä kirjoitettaessa, vai onko tämä vain heitto muiden heittojen ohella?

Kruunuvuorenrannan asunnot ovat kerrostaloja. Pientaloalueelle ei ole sinne sijaa annettu (tällä hetkellä Stansviikin kaavassa on 17 kpl pientalotontteja = 2300 m2. Koko Stansviikin alueen as.PA:sta laskettuna OK taloja tulisi olla 15 780m2. Jos mennään erillistalojen 8% mukaan pitäisi Stansviikin alueella olla yli 9000 m2 OK taloja. Koko Kruunuvuorenrannan alueella tulisi olla asuin PA:sta laskettuna 17% = 77 000m2 pientaloja. Odotan mielenkiinnolla uusia kaavoja) . Monipuolinen rakentaminen edellyttää erilaisten talotyyppien sallimista alueelle. Uusi yleiskaavaluonnos näyttää toteutuessaan, vastoin lupausta, tähtäävän alueen yksipuolistamiseen.

Jos kaupunginsuunnittelu ottaa linjakseen autopaikkojen vähentämisen ja olettaa, että se toteutuu, olen syvästi huolissani suunnittelun yksinkertaisesta ajattelutavasta. Sanokaa reilusti, että kunnallisesti tuetut, edullisen vuokran talot asuttavat vähäautoisia asukkaita pikaraitiotien käyttäjiksi. Täytyy olla rehellinen. Sitä paitsi, kuinka nämä vähäautoiset kuljettavat lapsiaan alueen ulkopuolella oleviin liikuntapuistoihin urheiluvälineineen esim. Myllypuroon, kun alueen ainut urheilukenttä on rakennusmaana? Kyllä kaupungin vuokrataloissa ja vastaavissa edullisen vuokratason taloissa asuu yllättävä määrä autoilevia asukkaita tänäkin päivänä, ihan vain liikkumisen vapauden vuoksi autoja hankitaan, vaikka tupakasta ja ruuasta tinkimällä. Ja sitä paitsi, eikö edullisia vuokra-asuntoja pitänyt hajasijoittaa, eikä koota raitiotien varteen? On myös tilanteita, jolloin henkilöauto on joko ainut tai ainakin se järkevin vaihtoehto.

-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ IV

Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.”

---------KOMMENTTI--------------

Tuetaan "erilaisten talotyyppien" ja "omatoimista rakennuttamista"? Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Puhdasta sanahelinää ilman todellista sisältöä ja merkitystä. Miten tällaista totuuden vastaista tekstiä saa kirjoittaa kaupungin virallisiin ohjelmiin? Hissit ovat positiivinen asia.

-----------------------------------------

Helsingin asuntokanta

Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltainen, 86 prosenttia asunnoista

on kerrostaloissa.

Erillispientalojen osuus on noin kahdeksan prosenttia.

---------KOMMENTTI--------------

Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Jos tilanne on nyt jo näin huolestuttava, suunnitelmien mukaan suhde tulee kutistumaan, koska suunnitelma sen mahdollistaa ja mikä on mahdollista ottaa taajempaan rakentamiseen se otetaan. Sellainen ei tue asuntojen monipuolisuutta eikä viihtyisyyttä, jotka on tekstissä mainoslauseina mainittu. Vilpillistä mainontaa vai tulisiko sanoa edelleen täyttä "propagandaa" toistosta huolimatta ja sen vuoksi.

Sitä en ihmettele, että kaupungissa on kerrostaloja mutta sanottakoon kaavaluonnoksessa sitten reilusti, että nyt tänne rakennetaan kerrostaloja ja vähennetään yksityisautoilua, eikä puhuta asiaa hämärtäviä korulauseita ja tehdä ”hehtaarikaavoitusta”. Jos olisin ostamassa omakotitaloa tai rakentamassa, en näillä papereilla missään tapauksessa tekisi sitä Helsingin alueella. Ehkä näin on tarkoitettu?

--------------------------------------------------------------------

KOMMENTTIEN TAUSTA-AINEISTOA

http://docplayer.fi/8135848-Matalaa-ja-tiiviista-miksi-ja-miten-kolmas-suuri-linja-englantilainen-puutarhakaupunki.html

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki

--------------------------------------------------------------------

ASUKASTIHEYS ja KEHITYS (vastaa kaupungin kaavoittajan lukuja mutta tähän trendiin ei voi nykytilanteessa luottaa)

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot/kuntien-pinta-alat-ja-asukastiheydet/Sivut/default.aspx

Tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 2904 as/km².

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain.pdf

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu#V.C3.A4est.C3.B6ntiheys

----------------------------------------------------------------

http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

Lasten kaupunki

Julkaistu: 24.8.2012 | Kirjoittanut: Mikko Sarela
(Laajaslon lapsitiheys alle 250 / km2 oli pienin koko kaupungissa)         

----------------------------------------------------------------

http://www.syke.fi/hankkeet/urbanzone2

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135230

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen

-----------------------------------------------------------------

Mihin ammattiyhdistysliikettä tarvitaan?

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mikä työväestön tilanne suomessa olisi ilman ammattiyhdistysliikkeen joukkovoimaa?
TV:ssä par'aikaa pyörivät mainosiskut kertovat asian lyhyesti.

AKT on nyt tuhoamassa ammattiyhdistysliikkeen uskottavutta likinäköisellä, itsensäkorostamisen mettaliteetillaan. Tällainen rimpuilu on hajoittanut aikaisemminkin rivejä, silloinkin kuin tiivistä yhteisrintamaa olisi tarvittu. Taustalla on aina ollut joidenkin henkilöiden itsekkäät intressit. Sellainen ei kuulu ammattiyhdistysliikkeen etiikkaan.

Historia saattaisi opettaa

Isä, poika ja Metalliliitto- kirja kertoo kolmen polven omalla "suulla" yli puolen vuosisadan verran tarinaa siitä, miten ammattiyhdistysliike sai voimansa ja miten sillä voimalla nostettiin Suomen työläisten asema kurjuudesta hyvinvointivaltion tasavertaisiksi kansalaisiksi  neuvottelemalla.
Vuoden 1918 luokkasota opetti kansalle, että väkivallalla ei onnea voida ostaa.

Tuon kertomusten, n. 50 vuoden työväenliikkeen toiminnan aikana Suomi taisteli itsenäisyydestään muutamaan otteeseen ja useammallakin eri rintamalla. Hybridi-sodankäynti ei ole mitään uutta. Aikoinaan vain netti puuttui, muuten keinot olivat samat.

Kirjoitan kirjasta blogia osoitteeseen:  http://kolmepolvea.blogspot.fi/

Venäjä jatkaa itsensä eristämistä länsimaista

Venäjä on suurvalta, eikä näytä tarvitsevan muita "valtoja".

Duumassa on menossa läpi ulkomaisten omistuksessa olevien yritysten varojen takavarikoimisen mahdollistava (ilman varoitusta) lakiehdotus.
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/680744/Venaja+pohtii+lakia+ulkomaalaisen+omaisuuden+takavarikoimisesta
http://www.talouselama.fi/venaja/venalaisaloite+ulkomaisten+yritysten+varat+voitava+takavarikoida+vastauksena+pakotteisiin/a2271477

Laki on pääasiassa tarkoitettu EU:n ja USA:n omistamien yritysten takavarikoimiseksi (joita kuulemma ei juurikaan Venäjällä ole) mutta tarkoittanee myös EU:n jäsenvaltioiden omistamia yrityksiä. Lakihan on kuten se luetaan, eli tulknitaa tulee olemaan varmasti tarpeen mukaan.

Aikasemminhan (2012) siellä on nimetty jo lainsuojattomiksi kaikki ulkomailta rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt. Niiden oli rekisteröidyttävä "ulkomaalaisiksi agenteiksi".
http://maailma.net/artikkelit/hyvantekevaisyysjarjestot_ulkomaisina_agentteina_venajalla

Kaikki nämä toimet kertovat selkeästi, että Venäjän kanssa ei kannata yritysten veljeillä. Lait saattavat muuttua kanssayrittäjille epäedullisksi jos duuma niin päättää.
Ainakin Forttum on riskilinjalla.

Kreikan lainat ja Suomi

Kreikkaan ja varsinkaan kreikkalaisiin poliitikoihin ei kannata luotta, siitä varottaa meitä toteutunut lähihistoria.
Nyt on suomalaisella populismilla ensiarvoinen tilaisuus kieltäytyä näyttävästi hyväksymästä lainaehtoja tai uusia lainoja Kreikan populistiselle hallitukselle. Sillä kun ei ole minkäänlaista merkitystä EU:n lopulliseen päätökseen ja sillä saa pisteet kotiin jopa hallituksessa istumalla. Kannatti mennä mukaan hallitukseen.

Sitten odotellaankin Suomen kiristyvien leikkausten ja säästöjen toteutumista ja mihin yhteiskuntaluokkaan ne kohdistuivatkaan ja muistetaan, ketkä niitä oli säätämässä.
Tosin seuraaviin vaaleihin on turvallisesti aikaa ja ihmisillä on lyhyt poliittinen muisti.
Kreikan lainaseikkailu peittää kotimaan tapahtumien uutisoinnin mukavasti alleen joten uutispimennossa voi tehdä ikäviä päätöksiä paljon vapaammin käsin.

Linkkejä aiempaan leikkausuutisointiin:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82265-huomasitko-tata-jattileikkaus-sosiaalietuuksista
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7488333.html
http://yle.fi/uutiset/nain_hallitus_saastaa__mita_ajattelet_leikkauksista/7156189
http://minimahti.net/2015/06/02/taloustutkija-pantzar-hallituksen-tilannekuva-ja-reseptit-ovat-vaaria-leikkaukset-hyydyttavat-talouden-ja-kiristysyritys-uhkaa-yhteiskuntarauhaa/

Ulkoministeri ja ulkoministeri ja Venäjä

Emme mahda geopoliittiselle sijainnillemme mitään. Nöyristellä ei tarvitse mutta tervettä järkeä ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimustekestejä saa käyttää oikein tulkittuina.
Rauha syntyy rakentamalla, ei poliittisesti tarkoitushakuisella repimisellä.