Björkman ja Etera tarvitsevat lisää rahaa

HS Talous 28.6.2016 13:45 http://www.hs.fi/talous/a1467000634130

Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman kertoo:

Helsingin Sanomat kertoo Björkmanin suulla, että eläkeriskiä pitäisi jakaa kansalle

”Suomalaisten palkansaajien vastuuta eläkesäästöistään voisi lisätä, sanoo työvakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman” Helsingin Sanomille (HS).
”Björkmanin mukaan Suomessa pitää miettiä, voidaanko tulevaisuudessa sitoutua etuusperusteiseen eläkelupaukseen eli siihen, että eläkkeen suuruus on määritelty ennalta ja että eläkkeen suuruus perustuu palkansaajan tuloihin.”

Eläkeläisiä ei vielä ole rokotettu tarpeeksi eläkeleikkureilla ja indeksijäädytyksin joten pannaan heidät keinottelemaan eläkevakuutusyhtiöille lisää rahaa. Jos häviävät, eläke tietenkin putoaa. Jos voittavat, kuka saa hyödyn? Tuskinpa täysimääräisenä ainakaan tuo sama eläkeläinen. Yksi välistä vetäjä on ilmeisesti tässä juuri asian puhemiehenä.

Björkmanin putiikki Etera on eläkevakuutusyhtiöistä heikoin vakavaraisuussuhteeltaan 1,4, kun kilpailijat ovat vakavaraisuusluokkaa 2. Eipä ihme, että jostain pitäisi lisää rahaa nykäistä ja lähinnähän ovat nuo pöljät eläkeläiset jotka pitää houkutella keinottelemaan, ansaitakseen eläkkeensä. EI riitä, että eläkkeet ansaitaan kertaalleen, vaan sen jälkeen ne pitää ansaita uudelleen pelaamalla rahamaailman pelimerkein ja ehdoilla.

Näin ovat pankit toki jo tehneet. Säästötilien korot on ajettu alas kannattamattomiksi joten pelimerkit on pakotettu siirtämään riskialtiitten keinottelukassojen puolelle jos säästöjä ei haluta pankkitilillä ehdoin tahdoin menettää. Näin saadaan tallettajan rahat pankin ahnaisiin hyppysiin keinottelun kautta kertyvillä hoitomaksuilla. Tappiot nielee edelleenkin tallettaja, pankeilla riskiä ei ole.

Ruotsikortti vedetään esiin

HS jatkaa: ”Ruotsin järjestelmässä on taattu tuloeläke, joka vastaa noin 1 500 euron kuukausieläkettä, sanoo Björkman.
Tuloeläkkeen lisäksi ruotsalaisilla on yksilöllinen rahastoeläke, jonka suuruus perustuu eläkkeensaajan valitsemien rahastojen tuottojen kehitykseen.”
Björkman sanoo HS:n haastattelussa myös: ”Nyt kasvun aihiot ovat pieniä versoja suuryritysten ulkopuolella. Työeläkeraha ei löydä niitä, jollemme tee työtä sen eteen”, 

Tämä tarkoittaa, että tuo etsimisen työ pitää ulkoistaa riskien mukana eläkeläisille. Björkman näkee sielunsa silmin mummot ja vaarit etsimässä tietokoneella verkosta pienyrityksiä joilla olisi kasvupotentiaalia. Tosin eiväthän he osaa käyttää edes tietokonetta useimmat. Ehkä he kävelevät ovelta ovelle?

Björkman myy ajatustaan sanaparilla ”annetaan vapautta”. No mutta. Eikö eläkkeellä olo sitä pitäisi juuri olla? Ja sellaisena sen tulisi pysyä, ilman, että eläkeläiset laitetaan uudelleen duuniin keinottelemaan oma eläkkeensä ja maksamaan lunastus, hoito ym suunnitteilla olevat palkkiot Eteran johtajien bonussalkkuihin.

Björkman paikkailee puheitaan 1.7.2016 Hesarin mielipidesivulla mutta oman tulkintani mukaan mitään oleellista uutta viestiä hän ei kirjoituksessaan tuo esille. Paitsi, että ilmeisesti hän tai hänen tuttunsa oli nauranut luomuruulalle ja tuulisähkölle joku vuosi sitten, koska tietää sellaista kertoa. Minä en muista mitään laajempaa naurudebaattia noista aiheista. Tämä uusi aihe enemmänkin ahneudessaan itkettää.

SE osa joka haluaa ohjata sijoituksiaan tekee sitä jo nyt ja tuskin lopettaa edes eläkkeellä ollessaan. Eivät he tarvitse siihen edes Eteraa välistävetäjäksi.

Britanian populistit vedättivät kansan suohon

Kun vastuuttomasti puhutaan puuta-heinää ja saadan kansa vielä uskomaan siihen, tulos on juuri tällainen. Kaikki häviävät.
Haastateltu brittiäänestäjä totesi, ettei osannut arvata, että hänen äänensä merkitsi todella Britanian eroa EU:sta. Mukana piti olla vaikka ei ollut oikein tietoa missä. Tässä on nähtävissä, kuinka populismi vaikuttaa.

Nyt odotellaan EU:n muita  sopulipopulisteja jotka ovat jo julistaneet työntävänsä omat äänestäjät samaan suohon.

Toivoa sopii, että Skotlanti pelastaa edes Britanian.

Kateellista tutkimuslaitospolitiikkaa

Mikä saa ihmisen inhoamaan toista ihmistä, niin paljon, että hänen maineensa ja työnsä on tuhottava? Jopa hänen tulevaisuutensa mahdollisissa uusissa työyhteisöissä täytyy estää.

Suomessa sen nimi on "kateus" ja toinen nimi on "ahneus". Tutkimusyhteisöt ovat pienten piirejä ja jos toisella menee paremmin on hänen tuloksensa ja menetelmänsä mustamaalattava. Kilpailevat tahot eivät kaihda, tieteen nimissä puhuessaan, edes likaisia keinoja. Puolitotuuksia, juoruja ja vihjailuja. Tutkimuksiin jaetaan taloudellista niukkuutta ja rahasta taistellaan kaikin mahdollisin lyömäasein. Huonot henkilösuhteet muovaavat kuopan jonne on hyvä haudata liian vahva kilpailija.

HS7.2.2016 aloitti informaatiosidan julkaisemalla artikkelin  ( http://www.hs.fi/sunnuntai/a1454657055916 ). Tällaista journalismiako Suomessa nykyään tehdään? Onko Hesarissa menty niin pitkälle säästötoimissa tai tietyn suuntaisessa puolueellisuudessa, että ihmisen elämäntyötä ei arvosteta edes kuuntelemalla häntä tai julkaisemalla hänen esittämäänsä aineistoa omassa asiassaan.

VTT:n ja maassa makaavan tutkijan ja hänen vaimonsa potkimista jatkettiin edelleen Hesarissa kevään kuluessa. Oliko synteettisesti saatu aikaan mehevä "skuuppi" jota täytyi hyödyntää hamaan loppuun saakka? Vai oliko Hesari valinnut puolensa asiassa ja toimi sen äänenkannattajana? VTT:tä piti painostaa tonkimaan "vilppi" perinjuurin.

25.5.2016 Tutkiva journalisti Jani Kaaro
( http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225551 ) valottaa asian raadollisuutta, eli tuo esille syyllistetyn osapuolen kannan asiasta, sekä sitä tukevaa aineistoa henkilöhaastatteluin ja dokumentein. Suosittelen artikkelin lukemista kaikille ja erityisesti heille, jotka työskentelevät lääketieteellisen tutkimuksen parissa. ja erityisesti myös  niille jotka uskovat Hesarin kirjoituksiin.

Jani Kaaron blogin Rapport.fi tekstileike joka saattaa tuoda ilmi tapahtuman ydinsyitä: "Yhteistyökumppani yliopistolta soitti, että professori Kai Simons levittää huolestuttavia juttuja Oresicista. Nimetön lähde FIMM:istä vahvistaa Simonsin väittäneen, että VTT:llä on käynnissä suuri Oresicia koskeva vilppitutkimus. Lisäksi hän oli sanonut, että Oresic pakottaa nuoret tutkijansa väärentämään dataa. Oresic sanoo epäilevänsä, että Simons oli tuolloin saanut kantelun käsiinsä tai ollut yhteydessä kantelijoihin. Oresicin yhteistyökumppani kertoo, että  yksi Biomedicumin professoreista oli ottanut häneen yhteyttä ja sanonut, että hänen täytyy lopettaa kaikki yhteistyö Oresicin kanssa, koska tämä on huijari. ”Vastasin, että en kai minä lopeta hyvää yhteistyötä vain siksi, että joku sanoo, että Matej on huijari.”"

Kai Simonsin CV kertoo:
2000 - Member of the Scientific Advisory Board of Biomedicum Helsinki, Finland 
JA edelleen:

 1967 - 1975  Investigator  at  the  Finnish  Medical  Research  Council,  University  of  Helsinki
1971 -  972  Acting  Professor  of  Biochemistry,  Medical  Faculty,  University  of  Helsinki
1976 - 1979 Professor,  Department  of  Biochemistry,  University  of  Helsinki
(lähde: https://www.uef.fi/documents/676599/752742/Simons.pdf/) 

Tiedelehti on myös tarkastellut aihetta blogissaan.
http://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/vttn_vilppiepaily_on_harmaan_savyjen_soppa

Simonsin toimia koskeva leike Tiedelehden artikkelista:
"Kolmas selvitys koskee Kai Simonsin johtaman ryhmän tekemää selvitystä, kun Orešičin ryhmää suositeltiin siirrettäväksi FIMM-tutkimuslaitokseen. Tämäkin tapaus on omituinen: VTT haluaa siirtää huippuhuippututkijansa toiseen tutkimuslaitokseen, mutta tämä laitos ei suosut ottamaan tutkijaa vastaan.
Kari Raivio suoritti esiselvityksen Helsingin yliopiston pyynnöstä. Hän ei löytänyt virheitä Simonsin toiminnasta, ja päinvastoin, suorastaan kehuu Simonsia ongelmien esille nostamisesta ja pyynnöstä, että VTT selvittää tapauksen."

Miten on mahdollista, että asiassa yhtenä osapuolena oleva henkilkö on hyväksytty tekemään asiasta tutkimusta? JA missä selvittäjä Kari Raivio on työskennellyt ja kenen asialla hän on? Tämä on pöyristyttävällä tavalla pedattua puolueellisuutta. Vai onko maan tapa, että saman instanssin henkilöt  ja samoista tutkimusmäärärahoista kilpailevat osapuolet ovat puolueettomia tutkimaan toisaan?

Raivion omalla verkkosivulla on CV (http://www.kariraivio.net/4) joka kertoo:
Resident, Children´s Hospital, University of Helsinki    1969 – 73
Supervisor of research laboratory, Children´s Hospital    1973 – 78
Senior Investigator, Academy of Finland    1978 – 81
Professor of Perinatal Medicine, University of Helsinki    1982 – 2003
Head, Division of Neonatology, Children's Hospital, University of Helsinki  1982 – 96
Dean, Faculty of Medicine, University of Helsinki    1994 – 96
Rector (President), University of Helsinki    1996 – 2003
Chancellor, University of Helsinki    2003 – 08

Hallintarekisterien hautausmaa odottelee noutajaa

Kaj Turunen (Perussuomalaiset) toteaa HS:n artikkelissa 16.6.2016, että lakiesitys hallintarekistereistä on juuttunut valiokuntaan, koska hallituspuolueet ovat asiasta eri mieltä. Tarvitaan uuden valtionvarainministerin kanta (Petteri Orpo, Kokoomus).

Jaahas. Jos otetaan tosiasiat tosiasioina, niin uskooko kukaan, että Kokoomuksen kanta asiassa muuttuisi? Ministeri kuin ministeri on puolueensa käsikassara. Ei politiikan huipulla sooloilla (paitsi Persuissa).  Kokoomuksen vakavarainen ydinkannattajakunta haluaisi mitä ilmeisimmin piilotella rahojaan pois verottajan kynsistä, näin se osallistuu tähän meidän lamatalkooseen omalla tavallaan.

Lainaus artikkelista:

”Odotan uutta esitystä ilman salailupykälää. Miksi salailu sallittaisiin, kun se nykyisinkin on kielletty”, Turunen ihmettelee.

Tätä on turha ihmetellä. Niin kauan kun Kokoomus on ruorissa, se ajaa puolueensa asioita. Nyt aikaa yritetään ostaa päätöksen kypsyttelemiseksi julkisuuteen, koska Panamasotku on loannut rahapiirien maineen ja lisäloka ei ole nyt tarpeen. Odotellaan suvantoa, tai peräti noususuhdanteita, jolloin päätös ei nouse, kenties, niin ilkeästi esille. Kepu ja Vihreät tuskin haluavat liata käsiään tässä päätöksessä, edes lehmäkaupan vaihtovälineenä? Toivoa sopii, että Kokoomuskin älyää perääntyä vaateessaan ihan kansallisrehellisistä syistä.

Vai kuuluuko suomalaisen perusluonteseen enää rehellisyys? Moni asia vakuuttaa nykymenollaan, että ei.

Ylikaavoittaako Helsinki tarkoitushakuisesti?

Tämän aamuisessa Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.


Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta. Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt rakennuskaavat tehdään palakaavoina, eli vain pieniä alueita kerrallaan, ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska rakennuskaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla alueen nykyisten asukkaiden tappioksi.

Kuinka kaavasumutusta käytetään poliittisten pisteiden keruuseen. Lainaus HS:n tekstistä:
”Muutokset ovat pieniä kartalla, mutta suuria niille asukkaille, joiden tärkeinä pitämiä alueita tämä koskee”, luonnehtii lautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok). Hän pitää huomattavana myös sitä, että päätös oli yksimielinen, vaikka tässä linjataan nyt periaatteen tasolla liki kuudenkymmenen miljardin investoinneista.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään.

Tämä kaavatemppuilu on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Rehellisille ja suoraselkäisille miehille ja naisille olisi tilausta.
Vihreät (19 paikkaa) istuvat sankoin joukoin Kokoomuksen (21 paikkaa) rinnalla kaupunginvaltuustossa näitä päätöksiä tekemässä. Keskuspuistoa ja muita viheralueita myydään muutamasta pyörätiestä.
Hävettäisi olla vihreä tai kokoomuslainen. Nämä puolueet omaavat ylivoimaisen äänivallan 85 edustajan valtuustossa.

Helsingin kaupunginvaltuuston nykyinen kokoonpano löytyy linkistä:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuustoryhmat/

Sosialisoitiinko Suomea Pirkkalan koulussa?

SK 18/2016 Tuomo Lappalaisen artikkeli kertoi Pirkkalan koulun 1970-luvun "Marxismi-kokeilusta".
Artikkeli pohjautui Jari Leskisen kirjaan "Kohti sosialismia".
Artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen. Sikälikin, että kirjaa "Isä,poika ja Metalliliitto" kirjoittaessani törmäsin 50 - 60 luvuilla muokattuun SDP:n poliittiseen ohjelmalinjaukseen. Siinä otettiin esille mahdollinen pankkien ja vakuutuslaitosten sosialisointi sekä merkittävien suuryritysten sosialisointi. Peruskouluajatus oli kyllä tuttu. SDP:n tavoitteena oli "sosialistinen - demokraattinen" Suomi rauhanomaisin keinoin, yhteiskunnan sisällä asioihin vaikuttamalla. Sikäli tietysti koululaitoksen uudistaminen oli melko luonteva tie mutta kirjoituksen kaltaiseen ”Marxistiseen” ja "kommunistiseen" aivopesuun en usko kovin laajalti SDP:ssä kannatusta olleen, vaikka napamiesten nimiä kirjoituksessa/kirjassa luetellaan ikäänkuin vastuullisina. Kuinka tietoisia Pirkkalan kokeilun todellisesta sisällöstä sitten puolueessa oltiinkaan, jää vielä artikkelissakin avoimeksi kysymykseksi.
SK19/2016 kertoi Matti Simulan pakinapalstalla, ikäänkuin oikaisuna, etteivät: Erkki Aho, Matti Louekoski ja Ulf Sundqvist tienneet asiasta ja toteaa perään että "uskotaan heitä". Samalla palstalla mainitaan Neuvostoliittolaisen suurlähettiläs Beljakovin tuki Suomen taisolaisille ja hänelle UK:n pyytämä karkoitus. Olisiko tämä Pirkkalan kokeilukin menossa suomettaja Beljakovin tiliin, mitä en ihmettelisi?

SDP:n yleisiä aatteellisia ajatuksia vuodelta 1960 kertoo teksti sivulla: http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SDP/sdptaloussospol

Lainaus Blogistani: http://kolmepolvea.blogspot.fi/

SDP ja Viljo Kuukkanen (silloisen puoluetoimikunnan edustajana) toimi joka tapauksessa voimakkaasti kommunistisen järjestelmän Suomeen tunkeutumista vastaan kylmän sodan vuosina. Leike kirjan ao. luvun ingressistä joka kertoo kappaleen sisältöä lyhyesti:

"Kommunismin pelko oli todellisuutta sodan jälkeisessä
Suomessa. Kommunistit olivat voimiensa tunnossa ja pyrkivät
valtaamaan ammattiliittoja ja pääsemään vahvaan asemaan
Suomen hallitsemiseksi työväen joukkovoimalla. Vastaliikkeenä
Maalaisliitto ja SDP onnistuivat estämään Kommunistien
pääsyn hallitusvastuuseen vuoden 1948 jälkeen lähes
kahteen vuosikymmeneen. Vastatoimista huolimatta,
SKDL nousi eduskuntavaaleissa 1958 Suomen suurimmaksi
puolueeksi. 1960-luvun puolivälissä SKP hajosi pikku hiljaa
SKP:ksi ja SKDL:ksi. Hajaannus heikensi liikkeen toimintaa."


Henkilökohtainen kokemukseni opiskelijapolitiikasta
Opiskelin itse 1970-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa jossa oli kuumimmillaan käynnissä kommunistisen taistolaisliikkeen vallankaappaus. Kuuluin silloisen graafisen osaston laitosneuvostoon demari jäsenenä ja kävimme mm. SDP:n toimistossa pyytämässä tukea taistolaisten vastaiseen toimintaan. Osastolle oli ilmaantunut taistolaista aatetta kauppaavia opettajia joiden opetuksen taso ei vastannut ammatillisia vaatimuksia. Oppilaat olivat opettajiaan pätevämpiä. SDP:n edustajat kuuntelivat kulmat kurtussa mutta mitään konkreettista apua emme tuolloin saaneet, se mitä kulisseissa mahdollisesti tapahtui ei ole tiedossani. Ehkä seuraavan kappaleen tapahtumat?

Jonkin asteista yhteistyötä demarien ja kommunistien (SKDL/SKP) välillä, alkoi muodostua 1977 jolloin Taideteolliseen korkeakouluun syntyi demokraattinen vastarintaliike TAOS (Taideaineita opiskelevat sosialistit). Taistolaiset olivat SKP:n ääriliike joka kaihersi emäpuoluetta vaikutusvallallaan opiskelijoihin.
1978 nimitettiin TaiK:iin, pitkästä aikaa, ensimmäinen ei-taistolaismielinen rehtori.

Taistolaisten epärealismia oli heidän unelmansa 1971 Metallin lakon laajentamisesta kommunistiseksi vallankumoukseksi Suomessa. Selvää oli, että tuo kourallinen tulisieluisia kommunisteja ei olisi saanut kommunismin vastaista, SDP:n hallitsemaa Metalliliittoa, mukaansa kumoukseen millään ilveellä.
70-luvulla kommunistien osallistumista Metallissa oli jo jossain määrin demokratisoitu sitten kuumimpien 50-60-lukujen. Tämä johtui myös kommunistien valtaosan muuttumisesta entistä salonkikelpoisemmaksi. Se ajoi tuolloin jo enemmän työväestön etua kuin Neuvostoliiton etua.


Mitä on tapahtunut SDP:n vaikutusvallan heikkenemisen myötä
Nyt on myyty jo peräti ulkomaiseen omistukseen suomen tärkeintä infraa, eli valtakunnallisia sähköverkkoja ja tulos näkyy. Niin se maailma muuttuu, kun päättäjät muuttuvat.
Muutakin valtion omaisuutta harkitaan myytäväksi. Viimeisin hanke-ehdotus lienee tieverkoston yksityistäminen Kepun ja Anne Bernerin toimesta. Mahdetaanko ajatella, keiden käsiin se on lopulta joutumassa?
Rajalaitos myi aikoinaan rajan läheisyydestä kasarmeja, ehtona suomalainen ostaja, mutta sittemmin ainakin yksi kasarmeista on kulkeutunut venäläiseen omistukseen.

Suomalaista hyvinvointivaltiota ajetaan alas, kaikilla sektoreilla, ja lujaa. Lama ei ole se ainoa syy, vaan enemmänkin oiva tiliasuus varainsiirtoon.

Onko Fivan selvitys vain kansalaisten tyynnyttelyä?

Fiva (Finanssivalvonta) tutkii? Jos pankeille lähetetään "tietopyyntö", tyyppiä: "Oletteko antaneet asiakkaillenne konsulttiapua veronkiertoon ja veroparatiisiyhtiöiden perustamiseksi?", mitä luulette jokaisen pankin siihen vastaavan? "Emme tietenkään" ja yhteen kirkkaaseen ääneen. Finanssivalvonta vastaa: "Hieno pojat ja tytöt, saatte puhtaat paperit".
Näinhän mekin lapsena vastattiin kysymykseen: "Ollaankos sitä taas oltu tuhmia?".

Mitä tämä pelleily oikein tarkoittaa suomeksi?
Rahamaailma osallistuu yhteisiin lama-talkoisiin lapioimalla Suomesta, henkilökuntaa erottamalla kerätyt rahat, piiloon verottajalta ja sen jälkeen auttaa pankkejaan siivoamaan loatut nurkkansa.
Minulla on todistaja erään firman johtoportaasta. Hän kertoi edellisen laman aikaan EK:n edustajan kiertäneen firmoja ja kehottaneen niitä potkimaan, nyt hyvällä syyllä, porukkaa ulos niin paljon kun ehtivät. Tätä ohjetta on tunnontarkasti noudatettu myös nykyisen laman aikana. Kerätyt voitot uitetaan sen jälkeen ulos maasta verottajan ulottumattomiin, jotta mitään hyötyä ei Suomelle tai sen työttömille, jäisi kaluttavaksi. Näin nämä talkoot toimivat.

Minulta ei edes Fiva saa puhtaita papereita.
Nyt olisi syytä tutkia myös Fivan taustoja, taloudellisia ja poliittisia kytköksiä. Niiden kautta löytyy syltyntekijät tässä sopassa.

Fiva kertoo toiminnastaan, sekä vastuullisista vaikuttajista sivullaan:

"Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta."

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Tähän voisin jo tutkimuksen lopettaa, vai olisiko vielä pitänyt lähettää kohtelias kysely: "Ette kai vaan tue pankkimaailmaa mitenkään tässä veroparatiisitutkimuksessanne?" Jatkan kuitenkin esittelemällä johtokunnan.

Finanssivalvonnan johtokunta (toiminnasta vastuulliset henkilöt)

• puheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja (Suomen Pankki)
• varapuheenjohtaja Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä (valtiovarainministeriö) 
• Outi Antila, ylijohtaja (sosiaali- ja terveysministeriö)
• Pirkko Juntti, varatuomari
• Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos)
• Pirjo Kyyrönen, johtava lakimies, johtokunnan sihteeri

Pentti Hakkaraisen CV kertoo pankkimiestaustaa mm.

Outokumpu-, OKO- ja Leonia/Sampo-konserneissa työskennellessä
myös useiden tytäryhtiöiden hallituksissa, mm.
- Outokumpu Financial Services AB
- Outokumpu Financial Services B.V.
- Outokumpu Metals Treasury
- Pancarelian Ltd
- Opstock Oy
- Okopankki Oy
- OP-Rahoitus Oy
- OKO-Investointipankki Oy
- Leonia MB Equity Partners Oy
- Suomen Vientiluotto Oy

 Martti Hetemäestä löytyy Fivan sivuilla olevan CV:n lisäksi verkosta muuta taustatietoa:
"Puolueisiin sitoutumaton Hetemäki on reissannut kiivaasti Euroopassa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukana.
Viime vuodet Hetemäki on painiskellut eurokriisin ongelmien kanssa.  Jokin aika sitten hän kävi markkinoimassa Italialle Suomen 1990-luvun laman rahoitusratkaisua, vakuudellisia velkakirjoja. Euron hän on sanonut pysyvän kestävänä silloin, kun ei ole yhteisvastuuta. 
Hetemäeltä ei ole juuri haastatteluja tippunut ja hän on pitänyt lausunnoissaan matalaa profiilia edeltäjäänsä valtiosihteeri Raimo Sailakseen verrattuna.
Hänen isänsä Päiviö Hetemäki muistetaan työmarkkinajohtajana ja huomattavana kokoomusvaikuttajana."
Lainaus: http://yle.fi/uutiset/tallainen_mies_on_sailaksen_seuraaja/6495654

Vesa Vihriälän CV kertoo jo paljon enemmän raha- ja yritysmaailman tukemisen vaikuttimista:

​Toimitusjohtaja; Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Elinkeinoelämän valtuuskunta
Koulutus: Valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede), Helsingin yliopisto

Aiempia tehtäviä:

• Euroopan komissio 2010–2012
• varapuheenjohtaja Olli Rehnin neuvonantaja
• Valtioneuvoston kanslia 2004–2010
• talousneuvoston sihteeristön päällikkö, talousasioiden alivaltiosihteeri
• Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1997–2004
• toimitusjohtaja
• Suomen Pankki
• toimistopäällikkö, Kansantalouden osasto 1996–1997
• tutkija (väitöskirjatyö), Tutkimusosasto 1994–1996
• toimistopäällikkö, Rahoitusmarkkinaosasto 1991–1994
• OECD, Economics and Statistics Department 1989–1991
• economist
• Suomen Pankki 1984–1989
• tutkija

Vihriälän kansantaloudellisesta ajatusmaailmasta kertoo myös artikkeli: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/08/etla-tyonantajamaksut-alas-rahat-vaikka-elakelaisilta/2015235/12

Katja Taipalus CV:

​Osastopäällikkö, Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto, Suomen Pankki 2015–
Koulutus: valtiotieteiden tohtori

Aiempia tehtäviä

• Suomen Pankki
• Toimistopäällikkö 2012–2015
• Vanhempi ekonomisti 2010–2012
• Ekonomisti 2001–2010
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Analyytikko ja salkunhoitaja 1999–2001
• Helsingin Pörssi
• Meklariassistentti 1997–1999

Outi Anttilan CV:
Koulutus: varatuomari, OTK

Aiempia tehtäviä

• Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 2002–2010
• Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 1992–2002
• Maa- ja metsätalousyrittäjien Keskusliitto MTK ry
• lakiasioiden johtaja 1990–1992
• muita asiantuntija- ja lakimiestehtäviä vuodesta 1981

Nykyisiä luottamustoimia

• Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINE, hallituksen jäsen
• Valtiovarainministeriön SWOT-ryhmä, jäsen
• Eläkeneuvotteluryhmän jäsen
• Useita oman ja muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä 

Pirkko Juntti. CV - näyttää olevan vain englanninkielisenä. Mistä syystä? EIhän tuossa ole mitään hävettävää jos ei lasketa teollisuuden edustamista CV:ssä. Englanninkieliset sivut ovat olemassa ihan erikseen:

Koulutus: varatuomari, OTK
Aiempia tehtäviä

• PCA Corporate Finance, Helsinki
• Senior Adviser 1998–2003
• JP Morgan, London 1983–1998
• Vice President, Corporate Finance and Investment Banking
• Senior Banker responsible for clients business in select Scandinavian countries
• Senior Banker responsible for forest industries in Europe
• Director for Corporate Finance and Investment Banking in Finland
• Finnish Export Credit Ltd, Helsinki
• Legal Counsel, Manager for lending to international institutions 1975–1982

Mikko Kuusela

Ylimatemaatikko, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011–
Koulutus: filosofian tohtori, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vakuutusmatemaatikko (SHV)
Aiempia tehtäviä

• Silta Oy
• Vakuutustekniikan päällikkö 2009–2010
• Aktuaari 2007–2009
• Matemaatikko 2004–2007

Nykyisiä luottamustoimia

• Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan jäsen 

Jaakko Weuro

​Neuvotteleva virkamies, Rahoitusmarkkinaosasto, Valtiovarainministeriö 2014–
Koulutus: oikeustieteen maisteri

Aiempia tehtäviä

Valtiovarainministeriö, rahoitusmarkkinaosasto

• Vanhempi hallitussihteeri 2013–2014
• Hallitussihteeri 2011–2013

Valtion vakuusrahasto

• Valtuuston sihteeri 2013–2014

Nykyisiä luottamustoimia

• Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja 2012–
• Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston varajäsen 2015–
• Partiosäätiö – Scoutstiftelsen rs, hallitus 2013–

 Tämä ei ollut sellainen "oikea tutkimus", vain "pintaraapaisu" Fivan vaikuttajataustoihin. Nuo laulut näyttävät laulettavan ihan vain yhdestä suunnasta. Melkeimpä yhdellä suulla..