Kaavoittajan vastaus kysymykseen ylikaavoituksesta

Lähetin edellisen kirjoituksen myös kaupungin palautejärjestelmään. Vastaus on alimmaisena, ensin oma kommenttini vastaukseen:

Kiitos vastauksesta Anu Kuutti

Tuon tulospalkkion ylikaavoittamistanne asuntoneliöistä siis voitte pyytää poistettavaksi, koska se on teille merkityksetön ja se saattaa kaavoittajat henkilötasolla huonoon valoon.

Kaavoittaja on työrukkanen (sen ymmärrän) mutta se on ainoa porras jonka työn jäljestä voimme ainoastaan nähdä miten kaupunkiamme rakennetaan.

Kaava toisensa jälkeen kasvaa, joka kierroksella, rakennettu alue ja kerrosneliöt. Tämä ei ole asukasystävällistä kaupunkisuunnittelua. Miten kaupunkimme kuvittelee voivansa saada asukkaiden luottamuksen tämän kaltaisin menettelytavoin? Kuka ostaa asunnon tai rakentaa omakotitalon, kun ei ole harmainta aavistusta, mitä huomenna on naapuritontille suunnitteilla? Kuka muuttaa alueelle jonka liikenteelliset (yksityisautoilu ei lopu raitiovaunukiskojen myötä) ja sosiaaliset palvelut eivät voi pysyä ajan tasalla ylivoimakkaan rakentamisen vuoksi? Löytyykö riittävästi näin helposti höynäytettäviä asukkaita?

Ylikaavoittamisen ongelma tuskin ratkeaa, koska se on kaupungissamme patoloogista toimintaa asukkaiden mielipiteistä piittaamatta. Tuijotetaan ennusteisiin joiden toteutumasta ei ole kenelläkään todellista tietoa. Ennusteet ovat hyvä työkalu, kun rakennuttajayhtiöille tarvitaan lisää rakennusmaata ja ansiotoimintaa seurauksista piittaamatta (ja asukkaista piittaamatta)..

Ainut todellinen vaikuttamisen mahdollisuus lienee äänestää järkevämmät kaupunginvaltuustoehdokkaat seuraavalle kaudelle. Sen vuoksi tiedotustoimintaa on tästä aiheesta tehtävä. Asukkaat eivät osaa ajatella riittävän pitkälle äänestäessään vain "kauniita ja rohkeita" (vaalilupauksissaan), unohtaen, minkälaisia päätöksiä edellisellä kaudellaan kyseisten puolueitten edustajat ovat (poliittisen linjansa mukaan) heidän harmikseen tehneet.

Hannu Kuukkanen

On 10.1.2018 9:36, Helsingin kaupungin palautejärjestelmä wrote:

Vastaus antamaanne palautteeseen

Hei, 
Kiitos palautteesta. 
Lisäämme myöhemmin vastausta kilpailutus ja kaavaprosessista. 

Kaavoittajien bonusrahasta sen verran, että kaupunkiympäristön toimialan tulostavoiteita päätetään tammikuussa 2018. 
Aiempina vuosina ja uudessa esityksessäkin uuden asuntokerrosalan osuus koko tulospalkkiosta on ollut noin 15 %. 
Se suhteutettuna tavoitteeksi asetettuun kerrosalaan (600 000 - 700 000 k-m2), 
ja siihen minkä verran kaavoittajat keskimäärin ovat saaneet tulospalkkiota tarkoittaa, 
että 1000 kerrosalametristä kaavoittaja on saanut tulospalkkiota muutaman kymmenen senttiä. 
Ylimääräinen palkkio ei todellakaan ohjaa kaavavalmistelua.  

Anu Kuutti
tiimipäällikkö, arkkitehti
Kruunuvuorenranta-Vartiosaari -tiimi, asemakaavoitus

Uusi ylikaavoitusalue Helsingissä

GUNILLANTIEN ja REIHERINTIEN KAAVAA MUUTETAAN JÄLLEEN KERROSNELIÖITÄ JA KERROSMÄÄRÄÄ LISÄÄMÄLLÄ
Edellinen kaava (2017 - josta jo valitettin ja kerrosmäärä putosi) kertoo, että alueelle saa rakentaa 5 kerrosta ja 8600 asuinkerrosneliötä ja uudessa kaavassa (samana vuonna) tavoitteena on rakentaa 7 kerrosta ja 11 250 kerrosneliötä. Tämä on jälleen tarkoituksellinen ylilyönti jossa metsästetään kaavoittajalle bonusrahaa ylimääräisistä asuinneliöistä (yksi palkan lisän peruste) ja Laajasaloon mahdollisimman täyteen rakennettua ympäristöä. Keväällä 2016 on ollut "salainen", siis ei avoin, suunnittelukilpailu jonka voitti, tietysti, alueen eniten ylirakentanut ehdotus.
Rakennuttajiksi on valittu Kojamo Oy ja SSR. Hinnasta tai muista perusteista ei puhuta paitsi, että huomiota on kiinnitetty rakentamisen kohtuuhintaisuuteen. Kohtuuhintaisuus on tunnetusti suhteellinen käsite. Ei rakennutttaja kannattavuudestaan ainakaan luovu.
Talot on tarkoitettu ilmeisimmin edullisiksi vuora-asunnoiksi ja toki sellaisia tarvitaan mutta ei ympäristön nykyisten asukkaiden kustannuksella.
Kaavoittajalle on useampaankin otteeseen huomautettu pientaloalueen reuna-alueiden matalammasta kerrostalorakentamisesta. Tämä viesti ei ole näyttänyt menevän perille, tai se pyritään tehokkaasti unohtamaan.

TERVETULOA KUULEMAAN MITEN KAAVOITTAJA SELITTÄÄ YLIKAAVOITUSTAAN PIENTALOALUEEN KYLJESSÄ.
Laajasalon kirkossa asiaa puidaan 8.1. klo 18-20. Sitä ennen tuossa tontilla Reiherintie 11 klo 17-17:45 kaavoittajan edustaja kertoo jotakin rakennuspaikkaan liittyvää. Rakennusten paikalla on nyt metsäinen kallio. Talot rakennetaan kiinni Reiherintiehen ja pihoille ajo on Gunillantien puolelta.

Edellinen ja uusi kaavaehdotus rinnastettuna Reiherintielle: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/reiherintiekaavoitus.htm

Edellisiä ylikaavoituskohteita Laajasalossa:
Vartiosaaren virkistysalueen kaavoittaminen, Raitiovaunuhallien suunnitelma urheilupuiston- uimarannan alueelle,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/ratikkahallit.htm
Kruunuvuorenrannan pientalojen rakentaminen kerrostaloiksi,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Tämä teksti on lähetetty myös Helsingin kaavoitusta vetävälle Anni Sinnemäelle tiedoksi.

Avoin kirje Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksesta

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

Lähestyn  julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Toinen kysymys:

Toinen Laajasalolaisia ravisuttanut ehdotuksenne on rakentaa  raitiovaunuvarikko ja sen "kylkiäisenä" 90.000 kerrosneliömetriä asuntoja Laajasalon urheilupuiston alueelle. Näinkö vihreän aatteen  keulahahmo todella voi toimia tai antaa tapahtua? Alue on aikaisemmissa kaavoissa merkitty viheralueeksi (osa urheilupuistoa), kuten varsin hyvin olette tietoinen. Tämä hanke on lähtenyt käyntiin tietojemme mukaan ilman demokraattista poliittisen päätöksenteon järjestystä. Alueen suunnitelmaa on kilpailutettu julkisuudelta piilotetulla kilpailulla viime kesästä lähtien.
Raitiovaunuhallien rakennushankkeesta pidettiin Laajasalossa, Herttoniemen Demareiden kokoon kutsumana, tiedotustilaisuus (ei siis kaavoittajan oma tilaisuus, kuten olisi pitänyt olla). Tilaisuus keräsi niin runsaan osanoton, ettei varattuihin tiloihin ihmiset edes mahtuneet. Asia kiinnostaa erittäin paljon ja herättää, ymmärrettävästi, voimakkaita tunteita alueellamme. Ovatko liikuntapuistot ja viheralueet vain näennäisiä rakennusmaavarantoja kaavoittajan silmissä?

Ehdotus (Laajasaloseura + Laajasalon pienkiinteistöyhdistys) raitiovaunuhallien sijoituksesta Shellin entiseen öljyvaraston tunneleihin lisälouhinnalla, sai kaupungin kaavoittajalta tyrmäyksen. Ontuvina perusteina oli luolan ”myrkyllisyys” ja väärä muoto (lisälouhinta maksaa huomattavasti vähemmän kuin koko tilan louhiminen tai maan päälle rakennettavat hallit ja poistaisi myös runsaasti myrkkyjä kallioperästä), kolmas syy oli kaavoittajan mukaan ajoliuskan ”mahtumaton” sijainti (linkissä luonnos ajoliuskan mahtumisesta http://webcag.fi/laajasalo/kuvat/OljysatamanalueRaitsikaluola.jpg). Myös hissiteknologiaa on mahdollista hyödyntää jos halutaan.
Nykytekniikalla yksikään näistä perusteista ei ole pätevä.
Ainoan jäljelle jäävän perusteen pystyy helposti päättelemään ja se on tuo himoitsemanne kerrostalopinta-ala viheralueelta, siis rakentamisen ahneus jonka Troijan hevosena on raitiovaunuhalli.
Tämä on suurta asukkaiden hyvinvoinnista ja mielipiteistä piittaamattomuutta, vastoin teidän poliittisia lupauksianne (mm. Helsinki-ifo 10 3/2017 apulaispormestarin esittely).

Voisitteko poistaa vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan ns. piiskarahan, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.

Järkevällä, alkuperäisellä kaavasuunnittelulla asukkaiden ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu ja onko huomenna naapuritontilla kivitalo, pientalon paikalla ja kuinka moni kerroksiseen taloon rakennusoikeudet on myönnetty.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne. Edelliseen kirjeeseen 14.11.2017 sitä ei saatu.
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/11/hyva-apulaispormestari-anni-sinnemaki.html
Tämä kirje on myös Blogissa:
http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246447-toinen-avoin-kirje-anni-sinnemaelle

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

    Lähestyn tällä julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
    kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Enimmäinen kysymys:

miten voitte perustella yleiskaava 2050 laillisuutta sen epätarkan esitystavan vuoksi. Mitä yleiskaavan tarkkuudesta on säädetty laissa. FINNLEX 5 luku Yleiskaava. Antaako siunaamanne esitystapa asukkaille riittävän tarkan rajauksen eri tarkoituksiin varatuista alueista kaupungissamme? +-100m on erittäin, ERITTÄIN väljä määritelmä mihinkään alueelliseen käyttötarkoitukseen kaupunkialueella. Siihen mahtuu jo parin korttelin verran kerrostaloja. Sekö on ollut alkuperäinen tarkoitus? Seuraavassa kappaleessa mm. perustelen tätä näkemystämme edelleen.

Laajasalon kaavoituksessa on jatkuvasti loukattu, kaavavaiheiden edetessä, jokaista edellistä kaavaa, alkaen maakuntakaavasta. Mm. Kruunuvuorenrannan kaavan rakennustehokkuutta on aluekaava aluekaavan jälkeen nostettu ja osayleiskaavassa näkyneet pientaloalueet on korvattu seuraavan vaiheen postimerkkikaavoissa
kerrostaloilla. Miten te voitte kuvitella, että alueelle muuttava asukas (joita varmasti sinne toivotte muuttavan) voi uskoa kaavoja katsellessaan, että heidän ostamansa merinäköala tai puistonäköala tai yleensä naapurusto tulee säilymään näiden muutosten ja rakennustoimen edetessä? Tätä voisi luonnehtia  asukkaiden ”pettämiseksi”, karkeasti asian ilmaistakseni.
Helsingin kaavoitukseen, ei voi enää, ainakaan teidän vetovastuuaikananne luottaa.

Meille on selvinnyt ns. piiskaraha, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää selkeästi ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.
Voisitteko korjata tämän vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan virheen.
Alun perin kunnolla suunniteltu kaavoitus aiheuttaa huomattavasti vähemmän kaavavalituksia ja on terveempää toimintaa asukkaiden kannalta. Ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne.

Tämä kirje on esillä muutamassa verkko-Blogissa joihin voitte kirjoittaa julkisen vastauksenne. Tästä ensimmäisestä blogista löytyy linkit muihin blogiteksteihin verkossa:

http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta


Laajasalon Kruunuvuoren rannan kaavoituksesta eri versioita: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Tukimiljonääri Juha Sipilä

Tukimiljonääri

Seura lehti No 23 8.6.2017

Toimittaja Jarno Liski

Artikkeli kertoo Juha Sipilän (pääministeri, oli jonkin aikaa myös omistajaohjausministeri) keinottelusta Suomen valtion myöntämillä tukimiljoonilla.

Sipilän tapa suorittaa ”lamatalkoita” oli lapioida saatavilla olevat yritystukirahat omaan ja kavereiden taskuun.

Sipilän sidokset yritysmaailmaan mahdollistavat toiminnan jatkumisen edelleen. Hänen toimiaan "hillotolpalla" kannattaa seurata ja Seuran artikkeli kannattaa ehdottomasti lukea. Hyvävelivelkoja maksetaan todennäköisesti veljien kesken vielä tulevaisuudessakin.Sipilä on toiminut yli 40 yrityksen johtotehtävissä.

Sipilän taustalla ovat olleet yritykset: Chempolis (Sipilä omistajana), Rautaruukki

(osaomistajana valtio, hallitusneuvoston pj. Paavo Väyrynen), Solitra (Sipilä tj. osaomistaja), Polar Elektro, Ultraprint (Sipilä omistajana), Ultracom, JOT-Tuote (JOT Automation, Sipilä oli hallituksen jäsen), Teknoveture, (Sipilä oli hallituksen jäsen), JMC Tools, (Sipilä osaomistajana), Fortel Invest (Sipilän, nyk. Sipilän lapset),  Incap (Finnvera=valtio),  Kärppä-yhtiö (Leso, Tentjeff, Sipilä omistajina),  Incap, Vapo (valtio),  Tekes (valtio, Sipilä johtokunnassa), Sitra (valtio),  Elektrobit (Sipilä tj.),  Sievin kunta, Sievi Biofuels, Fortum (valtio), Taalerin rahasto, Furetan, Vake (valtio), Green Rock (Sipilä hallituksen jäsenenä), 

Tukimiljoonia pyöritelleen hyvävelikerhon, Seura-lehden tiedossa olevia nimiä, oli luettavissa, omistajina tai eri tehtävissään, edellä luetelluissa firmoissa: Juha Sipilä, Kalevi Laurila, Hannu Valkonen, Jorma Terentjeff,  Veikko Lesonen, Seppo Arponen, Markku Koski, Esa Rousu, Juha Hulkko, Timo Rajala, Martti Pura, …

https://seura.fi/digilehti/

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/seura-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtiota-rahastamalla/Ndvhf3kE

Helsingin ylikaavoituksen mekanismi

Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.

Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava tai alueelta uutta asuntoa ostava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta (mielipiteen kertominen on näennäisvaikuuttamista). Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt asemakaavat tehdään palakaavoina (postimerkkiasemakaavat), eli vain pieniä alueita kerrallaan ja osayleiskaavaa, yleiskaavaa ja jopa maakuntakaavaa kunnioittamatta (esim. Kruunuvuorentanta), ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska asemakaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla (ja ne jopa ylittäen) alueen nykyisten asukkaiden tappioksi. Postimerkkiasemakaavojen poiketessa yleiskaavoista, ei asukkaalla ole mahdollisuutta selvittää mitä rakennuksia naapurikaavapostimerkkiin on tulossa, koska ei edes edelliseen osayleiskaavaan voi enää luottaa.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään. Tämä on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Seurataan kuitenkin ensin jatkuuko sama ”maantapa” nykyisessä uudessa organisaatiossa. Pelkään pahoin, että maan tapa ei muutu, koska entiset päättäjät ja puistorakentamista suosivat puolueet jatkavat ainakin toistaiseksi.

Totuus vaikuttamisesta kaupungin kaavoitukseen

Laajasalossa pidettiin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen viimeinen asukasilta.
Esitimme kaupungin kaavoittajalle kysymyksen:

"Lainvoimaisessa Yleiskaavassa 2002 ja sen pohjalta laaditussa Kruunuvuoren osayleiskaavassa, Kruunuvuoren alue on merkitty 50% pientaloalueeksi.
Asemakaavoituksen kuluessa on kaupunki aina vastannut pientaloalueiden toteutuvan loppuvaiheessa. Ei näytä toteutuvan.
Miksi kaupunki kaavoittaa vastoin lainvoimaisia kaavoja?"

Saimme ympäripyöreän vastauksen jossa oli kaavoittajan pääargumenttina, että omakotitalot eivät ole nyt muodissa. Toisena argumenttina kaavamuutoksille oli yllättänyt asukaskehitys. Kolmas argumentti oli edullisten asuntojen tarjonta asukkaille. Viimeisenä heittona kaavoittajan edustaja mainitsi, että onhan Koirasaarentien varrella pientaloja.

Koska asukasillassa ei saa kaupungin antaman vastauksen jälkeen enää puhenvuoroa, jäi yleisölle ilmeinen väärä käsitys, että olimme tyytyväisiä saamaamme vastaukseen.
Tuo viimeinen heitto oli todella pöyristyttävä, koska ne talot (muutama orpo) on asemakaavoitettu 2016 viheralueelle ja luonnonsuojelualueen ja historiallisesti arvokkaan alueen kylkeen. Viheralue oli merkitty jo maakuntakaavaan ja kuuluisaan hehtaarikaavaan, yleiskaava 2050.

Kaavoittaja ei todellisuudessa vastannut miksi asemakaavat tehdään vastoin aiempia kaavoja: maakuntakaava, yleiskaava 2050, alkuperäinen osayleiskaava 2002 ja lainvoimainen osayleiskaava Kruunuvuoren rannasta vuodelta 2013. Kaikki kaavoittajan argumentit olisi pitänyt esittää viimeistään jo vuonna 2013 jolloin viimeisin lainvoimainen osaaluekaava tehtiin. Muita argumentteja ei enää sen jälkeen ole ollut syytä esittää tai ainakaan muuttaa niiden mukaan asemakaavoja aiemmasta osayleiskaavasta poikkeaviksi.

Jos kaupunkimme kaavoittaja saa tehdä asemakaavat (erilliset ns. postimerkkikaavat) aiemmista aluekaavoista piittaamatta, mihin näitä lukuisia kaavaversioita oikein tarvitaan? Onko kyse mahdollisesti virkamiesten itsensä työllistämisestä, vaiko kaupunkilaisten hämäämisestä? Ehkä molemmista.

Käytännön esimerkki mitä tällainen muuttuva kaavoitus saattaa aiheuttaa.

Jos kaupunkilainen tai Helsinkiin muuttaja etsii uutta asuntoa hän luultavasti tutkii näitä osaaluekaavaversioita nähdäkseen, miltä alue tulee tulevaisuudessa näyttämään. Yllätys saattaa olla sitten melkoinen, kun viimeisimpään osayleiskaavaan merkityn matalan pientaloalueen tilalla onkin todellisuudessa kivitalot jotka esim. peittävät aiemmin mahdollisesti ikkunasta näkyneen merimaiseman. Asemakaavat tehdään postimerkki-periaatteella joten niistä ei alueen yleisilme enää näy. Naapuripostimerkki saattaa siis sisältää mitä tahansa rakennustyyppiä, kun alueen rakentaminen aloitetaan. Tässä Kruunuvuoren rannan tapauksessa juuri näin on käynnyt, eli aiemmin pientaloiksi merkitty postimerkkialue muuttuikin asemakaavassa kivitaloiksi.