Mikä avuksi oikeuslaitoksen lisääntyvään oikeustajun hämärtymiseen?

Vallan vahtikoira – lehdistö, pureutuu liian harvoin oikeuden puolueellisiin päätöksiin tai  oikeudenpäätöksissä tapahtuviin suoranaisiin laittomuuksiin.

Kun lehdistölle ilmoittaa tapauksesta, kirjoittamatta/julkaisematta jättämisen syyksi ilmoitetaan, että tapaus ei ole riittävästi yleistettävissä. HETKINEN. Jos väärä tuomio ei omaa riittävää ”yleistä mielenkiintoa”, tai lööppi-poweria, se ei voi olla vääryyden esiintuomisen estävä syy. Pikemminkin syy löytyy joko toimittajan arkuudesta tarttua oikeuslaitosta koskevaan aiheeseen tai välinpitämättömyydestä oikeuden väärinkäytöksiä kohtaan. Toimittajat tietysti pelkäävät oman työpaikkansa puolesta, koska toimitukset ovat lähes poikkeuksetta jonkin poliittisesti nimitetyt hallintoneuvoston ja päätoimittajan peukalon alla ja sen lauluja lauletaan tai joudutaan maantielle.

Kun oikeuslaitos itse (vertaa tapaus Mikko Puumalainen ja ihmiskauppa) tarttuu epäkohtaan, siitä uskalletaan toki kirjoittaa. Se ei ole edes siviilirohkeutta mutta toki hyvä, että edes silloin asia tuodaan julki.

Yritin itse saada muutamaa erittäin hyvin tausta-dokumentoitua tapausta lehdistölle ja YLE:lle tutkittavaksi ja julkaistavaksi mutta yksikään toimittaja ei uskaltanut tarttua aiheisiin. Aiheen katto-otsakkeena olisi ollut ”Rakenteellinen korruptio Suomessa” ja nuo selkeästi puolueelliset oikeudenpäätökset siitä vankkana osoituksena ja todisteena.  Sellaista tahtotilaa ja tahoa ei näytä Suomen "oikeusvaltiosta" löytyvän, joka marssittaisi itse oikeuslaitoksen edustajia tuomiolle. Jos ei heitä saada lailliseen vastuuseen (kuten rakenteellinen korruptio toimii vert. tuomareiden koskemattomuus), niin ainakin Suomen kansan eteen – julkisuuden häpeäpaaluun.

Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus osoittavat toimintansa perusteella, olevansa kunnallisten virkamiesten päätösten siunaavia organisaatioita. Tutkintaa ei tehdä, tai tutkinta ohitetaan joukolla tyhjiä fraaseja. Virkamiesten toimet ja päätökset ovat aina oikeita, olipa ne minkä lainkohdan vastaisia tahansa. Lainkohta johon valituksessa vedotaan onkin vain "viitteellinen". Tai viittaus lainkohtaan yksikertaisesti ohitetaan. Mikä laki estää lainkohdan noudattamisen, tai siihen vetoamisen? Eikö jokainen laki olekaan kaikissa tapauksissa LAKI? Vaikutelmaksi jää, että laki on aina arvostettavissa tuomarin "laajalla harkintavallalla" puoleen jos toiseen" tilanteen niin vaatiessa".

Nämä virka-aseman väärinkäyttötapaukset eivät lopu hyssyttelemällä vaan käytännöt saavat lisää voimia jokaisesta onnistuneesta vääryydestä. Niistä yksittäistapauksista, joilla ei ole tuota "yleisempää mielenkiintoa".

Mikko Puumalainen moittii poliisin toimia

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moittii poliisin ihmiskauppatapausten tutkimuksen laatua ja hidastelua tapausten tutkinnassa ja laillisuusepäkohtia syntyneissä päätöksissä.
Paavo Teittinen Hesarissa, kirjoitti ansiokkaan kuvauksen tapausten laajuudesta ja syistä. Siihen ei voi oikeastaan muuta lisätä, kuin että yleensä poliisin tutkimattajättämispäätöksiäkin kannattaisi laajemmin tutkia, koska monasti tutkimattajättämisen syyt eivät ole olleet, oikeustajun mukaan, perusteltuja, tai tutkimattajättämisen syitä ei ole edes selkeästi kuvailtu vahinkoa kärsineelle.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008503821.html?share=8614c9ef7188d54d62e27a0cb4c95096
HS artikkelin Kirjoittaja: @PaavoTeittinen

Rokotteesta kieltäytyjän vastuu

YLE kertoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan haastattelussaan:
"Suurin osa tartunnoista on Tervahaudan mukaan levinnyt hoivakoteihin ja sairaaloihin hoitohenkilökunnan mukana. Useissa tapauksissa on Tervahaudan mukaan pystytty varmentamaan, että tartunnan on tuonut hoitolaitokseen rokottamaton työntekijä."

On syytä huomioida, että yhtä vastuuttomia ovat nuo rokottamattomuuteen yllyttäjät, kuin rokotuksesta kieltäytyjät. Yllättävää on, että hoitohenkilökunta on osittain niin takapajuista, että lankeaa valeinformaation ansaan.

Osallalla on myös todellisia terveydellisä syitä kieltäytyä rokotteesta ja se on heille suotava mutta muut piikille, läheistemme ja kansamme terveyden nimissä.

Salaliitot ja somehäiriköt

Rokotevastaisuus-informaation levittäminen on täysin edesvastuutonta. Jos itse ei halua rokotetta ottaa, kärsii ainoastaan itse ja kantaa taudin läheisilleen, MUTTA roketteenvastaista propagandaa levittämällä, villitsee  tietämätöntä ja kypsymätöntä nuorisoa toimintaan, joka saattaa olla heille kohtalokasta.

Näiden koronarokotusvastaisten häiriköiden likaisimpiin keinoihin näyttää kuuluvan nyt jonkin asiallisen FaceBook tilin jumittaminen tai kaappaaminen.
Grouppiin postataan sääntöjen vastaisia propaganda-videoita, joita ei pysty poistamaan, eikä postaajaa pysty plokkaamaan ulos ryhmästä. Juntteron saa purettua, kun vaihtaa salasanan ja mahdollisesti hakkeroidun ja väärinkäytetyn, sähköpostiosoitteen. Sen jälkeen pääsee poistamaan videot ja sen postaajat ryhmästä. Kannattaa laittaa päälle myös jäsenen hyväksymiskäytäntö, automaatti-assistentti sääntöineen ja kenties julkaisun sisältämien sanojen avulla toimivan suodatin eston.

Tämä rajoittaa ryhmään liittymistä ja postauksia mutta jos ryhmän on löytänyt häirikkö tai säännöitä piittaamattomat häiriköt, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Näin halpamaisia keinoja näyttävät käyttävän nyt mm. koronarokotuksen vastustajat ja muuta salaliittohuuhaata levittävät henkilöt ilmeisen epätoivoisina. 

Koronaan sairastuu nyt historian suurimmat määrät ihmisiä. Samoin tehohoidossa on suuret joukot sairastuneista. Näistä suurimman vastuun tulee ottaa noiden rokotusvastaisten tietojen levittäjät.
"Elo-lokakuussa 2021 rokottamattomat ovat joutuneet covid-19-tartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin kaksi kertaa rokotetut." (THL)

Eräs typerimmistä väitteistä on ollut, että rokotteen mukana sinuun pistetään siru jolla sinua voidaan vakoilla tai ajatuksiasi manipuloida. Täysin huuhaa ajatus. 
Koirien mikrosirun pistoon tarvittavan laitteen rakenteesta voi päätellä, ettei Covid-19 rokotteen neulaan tuollainen siru edes mahdu. Toinen tosiasia on, että lisäksi koirienkin mikrosirun lukemiseen tarvitaan  lähietäisyys. Kolmanneksi tuollainen siru sisältää ainoastaan luettavaa tietoa, se ei ole mitenkään muuten toiminnallinen, eikä sen koko edes mahdollista toiminnallisuutta, eikä sitä voi edes lukea ellei se saa ulkopuolelta, lähietäisyydeltä, energiaa.

Hieman kehittyneempi mutta pöyristyttävämpi väite on, että rokotteen mukana pistetään kehoosi mikropiirejä muodostava kemikaali jonka avulla sinua voitaisiin manipuloida. Väitteen esittäjä perustelee väitettään huuhaa esitelmällä (muka videoitu tilaisuus jossa parin hengen, "ikäänkuin yleisöä", ei edes näytetä) jossa esityksessä on runsaasti "ikäänkuin" tieteellisiä artikkeleita referenssinä. Tyypillinen manipulaatiovideo, jossa todellisuutta sekoitetaan valeinformaatioon. 

Kuten kirjamainos sanoo: Lue enmmän, luulet vähemmän. Tuhon voisi vaihtaa lopun: "uskot myös vähemmän"

 

Salaliittoteorioiden seuraajille jäitä hattuun

Suomen kuvalehti on nostanut esiin salaliittoteorioiden tutkijan, Niko Pyrhösen, mielipiteen aiheesta:

'Tutkija Niko Pyrhönen seuraa suomalaisia salaliittovaikuttajia. Hän kuvaa salaliittoteorioita "kollektiiviseksi tarinankerronnaksi".'

SK:n artikkelissa kerrotaan miksi salaliittoteorioita kehitellään. Ei suinkaan maailman pelastamiseksi vaan omaksi businekseksi. Teorioita levittävillä sivuilla ansaitaan mainosrahaa. USA on luvattu business foorumi, jonka keräämästä, helposti johdateltavasta yleisöstä, saadaan merkittäviä tuloja. Teorioita lukevat ja levittävät ovat salaliittobusineksen ehtymätön energiavara.

Teorioita ei tee "luotettaviksi" asianomaisissa teksteissä mainittu vaikuttajanimi tai joku titteli tai verkosta varastettu kuva. Näitä käytetään häikäilemättä teksteissä ja jos asiaa jaksetaan kaivella pidemmälle, alkaa tuon vaikuttajan tai erikoisasiantuntijan persoona tai rooli huveta olemattomiin, tai hänen sanomansa liittyykin aivan muuhun asiaan.
Kyseessä on valeinformaatio. Valetiedon levittämistä kutsutaan informaatiosodankäynniksi, mutta ketä vastaan?
Oikeasti ei yleensä ketään vastaan, vaan omaksi taloudelliseksi hyödyksi.

Miksi valeinformaatio kerää lukijoita? Ihmiset ovat sensaatiohakuisia ja varsinkin järjestelmään tyytymättömät etsivät jatkuvasti järjestelmän vastaista tietoa tai järjestelmän toimijoiden toimia arvostelevia artikkeleita.

Salaliittoteoriat syövät uskottavuutta asiallisilta systeemin arvostelijoilta. Lukijan on syytä oppia erottamaan huuhaa todellisuudesta. Yksi hyvä keino on tarkistaa referoivat linkit. Johtavatko ne huuhaa verkkolehtiin vaiko luotettaviksi tunnettujen, paperilehtien artikkeleihin, vaiko toisille huuhaa sivustoille. Toinen hyvä keino on, etsiä todistusvoimaisia dokumentteja väitteiden tueksi. Kirjoitukseen linkitetyissä dokumenteissa on syytä tarkistaa, onko dokumentti aito, vaiko tekaistu. Usein aitous paljastuu sisältöön paneutumalla. Leimat ja allekirjoitukset on hyvä tarkistaa aidoiksi. Jos viitataan johonkin tilastoon, tilasto on löydyttävä asianmukaiselta, viralliselta toimijalta (esim. Tilastokeskus).

Yksi hyvä tuntomerkki vakavasti huomioonotettavaksi artikkeliksi on mainosten puuttuminen artikkelista. Tämä ei koske paperilehdistön verkkoversiota, jonka ainoa ansainta verkossa ovat mainokset (jos artikkeli on ilmainen) .
Todella törkeillä huuhaa verkkolehdillä, jos mainoksia on, mainokset noudattavat lehden linjaa, eli ovat huuhaa tuotteita mainostavia (esim. verkkopelit,m senssipalstat tai suoranaiset ansalinkit viruksiin). Itseään kunnioittavat yritykset eivät mainontaansa suostu huuhaa sivustoille laitattamaan.

JOS huomaat valetietoa levittävän ertikkelin, tai salaliittoteoriaa levittävän artikkelin, älä missään nimessä jaa sitä, edes hupimielessä. Valetieto saattaa olla erittäin vahingollista, koska sitä levittää edesvastuuttomat, morallittomat tahot.

Valeinformaation haitallisin muoto on jonkin valtion harjoittama trollaaminen. Se on osa nykyaikaista informaatiosodankäyntiä jolla halutaan muokata kohderyhmän mielipiteitä. Trollaaminen on petollisempaa, kuin varsinaiset "salaliittoteoriat". Ne pyrkivät esiintymään "luotettavina" tietolähteinä sisältämällä osatotuuksia, joiden lähteiksi saadaan luotettavia tahoja ja näin pillotetaan ja pönkitetään artikkelin seassa syötetty valeinformaatio.

 

Miten käy Helsingin yltiörakentamisen?

 Suomen kuvalehti julkaisi Tilastokeskuksen muuttotietoja:

"Helsingistä muutetaan pois, kertovat Tilastokeskuksen tilastot. Tänä vuonna kotimaan nettomuutto eli tulijoiden ja lähtijöiden erotus on 3.300 henkeä miinuksella. Tampereella sen sijaan 1.900 plussalla."

Vapaavuori katosi näyttämöltä, ennen tilastojen julkistusta. Pormestari Vartiaiselle jää selittäjän rooli.

Mihin tarvitaan Kruunuvuoren 326 miljoonan siltaa? Mihin tarvitaan Laajasalon pikaratikkaa? Onneksi ratikkahalli on edelleen hallinto-oikeudessa. Mihin tarvitaa noita muita ratikkalinjoja ja niiden kallista kalustoa, joita kohta risteilee ympäri Helsinkiä, josta asukkaat karkaavat?  Jääkö Laajasalon bulevardihanke edelleenkin liikennettä haittavaksi työmaaksi?

Mitä mahdetaan tehdä noille tyhjiksi jääville kivitaloille, jotka on istutettu kaupunkimme viheralueille? Purkubetoni on ongelmajätettä ja sen valmistuspäästöt saastuttaa ilmakehää.

Helsingin kaupunkisuunnittelua vetävät vihreät. Kaavaosasto on piirrellyt kaavaversio versiolta lisää kivitaloasuntoneliöitä runsaiden bonuspalkkioiden toivossa. Onko tämä järkevää ja hallittua kaavoitusta ja rakennustoimintaa?

Millä perusteella oikeusasiamies jättää valituksen tutkimatta?

Alla kuvaillusta tapauksessa oikeusasiamiehen perustelut eivät kestä kirjattua todellisuutta ja kannanotot ovat ohi asiakisrjojen sisällön. Siis "puuta heinää".

Merkillistä on, että tuomioistuin ja oikeusasiamies (oikeuslaitoksen edustajat yleensä) voivat sivuuttaa tutkinnan yhdellä olkaa kohauttavalla lauseella, ilman tarkempia perusteita. Päätöksessä ei edes tutkittu, ensimmäisellä sivulla (Kantelutiedot) mainittua, hallintolain 6 pykälän vastaista, kaavoitusprosessin harhaanjohtavaa menettelytapaa.

Ensimmäinen sivu on tavanomaisia fraaseja ja kopioita valituksestani.

Toisella sivulla oikeusasiamies sivuuttaa useampi kohtaisen valitukseni tekstillä: "Uudessa kirjoituksessanne ei käy ilmi seikkoja, joiden vuoksi asiaa olisi syytä arvioida toisin", vailla tarkempia perusteluja. Mitä oikeusasiamies tarkoittaa "uudella kirjoituksella"? 

Oikeusasiamiehen ei tule voida viitata yleisesti aikaisempiin käsittelyihin, koska oikeusasiamies ei ole ottanut asiaa edes aikaisemmin käsiteltäväkseen. Tuolloin hänen käsittelystä kietäytymisensä perusteenan oli asian keskeneräisen käsittely hallinto-oikeudessa. Virkavirheet oli joka tapauksessa jo toteutuneet oikeusasiamiehen tutkittaviksi ennen hallinto-oikeuttakin mutta näin hän ei suostunut menettelemään, koska matalin kohta aidassa oli tutkinnan hylkääminen. Myös ilmeisenä tarkoituksena tutkinnan lykkäämiselle on tapauksen vanhentaminen, joihin viimeisessä oikeusasiamiehen vastauksessa yritetään kovasti viitata, vaikka valitustie on aloitettu asiallisessa aikataulussa. Jos oikeuslaitos itse vanhentaa oikaisukäsittelyn, se ei ole valittajan syy, eikä peruste tutkimattajättämiseen.

Käsittelyn epäävässä kirjeessä oikeusasiamies mainitsee nimenomaan kanteluperusteina olevan:
”Apulaisoikeusasiamies toteaa vielä, että vastoin näkemystänne päätöksen
valmistelu ja mahdolliset menettelyvirheet siinä ovat osa päätöksentekoa.
Päätöksistä voi valittaa, ei ainoastaan niiden sisällön perusteella,
vaan myös muun muassa sillä perusteella, että päätös on
syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Allekirjoittahjana: Esittelijäneuvos Erkki Hännikäinen”

Tämän Erkki Hännikäisen tekstin mukaan kaikki valituksessani ilmi tuodut virheet ovat myös syitä valitetussa valmisteluprosessissa. Prosessi on edennyt väärässä järjesttyksessä, tai jos niin halutaan, virheellisessä järjestyksessä päätöksenteossa. Nimeäminen ei muuta itse asiaa mitenkään.

Myöskään oikeusasiamies ei voi vedota hallinto-oikeuden päätökseen, koska hallinto-oikeudessa ei käsitellä virkavirheitä. Valitukseni oli useampi sivuinen ja kohtainen ja sisälsi monta eri lainkohtiin viitattua lainvastaista menettelyä, joten yleinen kädenheilautus ei kuulosta asiaan paneutumiselta missään määrin.

Mitä sanotaan hallinto-oikeuden tehtävistä?
https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/
"Helsingin hallinto-oikeuden tehtävänä on antaa oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee julkishallinnon päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita. Asiat ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Tarvittaessa hallinto-oikeus voi päättää suullisen käsittelyn tai katselmuksen järjestämisestä lisäselvityksen saamiseksi"

Entä mikä kuuluu oikeusasiamiehen tontille?
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/oikeusasiamies-ja-oikeuskansleri
"Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät ja toimivalta ovat pääosin samat. Molemmat valvovat viranomaisten ja virkamiesten toiminnan laillisuutta."

Hallinto-oikeus on siis ratkaissut ainoastaan päätöksen "oikeellisuuden" mutta on sivuttanut tutkimatta viranomaisen virkavirheen, eli tarkoituksellisen prosessivirheen, jolla asukkaiden kuuleminen lopullisesta kaavamuutoksesta on ohitettu.
Hallinto-oikeus on myös käsitellyt erittäin kevyellä kädellä eräitä rakennuslain kohtia. Kohdat löytyvät valituksesta ja päätöksestä punaisissa laatikoissa ja/tai alleviivattuina.

Hallinto-oikeuden päätös (11 sivua JPG kopioina) >
(Valitukseni ja sen liitteet on tilattavissa minulta)

Lopullinen oikeusasiamiehen päätös vaikuttaa olevan puuta-heinää. Oikeusasiamiehen edustaja ei ole syventynyt lainkaan valitustekstiin, vaan roiskii vastauksiaan asiaan perehtymättä. Tällaisestako työstä me maksamme oikeusvalvonnan edustajille?
 
Vastine Oikeusasiamiehen päätökseen. (alle 3 sivua PDF) >
Päätöksessä oikeusasiamies yritti väittää valitettua päätöstä vanhentuneeksi, vaikka kaikkien asiakirjojen päivämäärät kertovat päinvastaista. Oikeusasiamies väittää, että olen valittanut yleiskaavasta, jota suinkaan en ole tehnyt. Oikeusasiamies valittaa, ettei voi puuttua päätökseen mutta ei tutki virkamiesten menettelyä prosessissa josta valitan. Oikeusasiamies valitsee tekstistä kohdat ja päivämäärät "soveltaen" laajaa harkintavaltaansa, ei todellisuutta eikä lakia.
(Valitukseni ja sen liitteet on tilattavissa minulta)
Apulaisoikeusasiamies, joka mm. viimeisimmän kaavavalitukseni virkamiesten menettelytavat on jättänyt tutkimatta, tai tutkimattajättämispäätöksen siunanneena esimiehenä, on Iltalehden uutisen mukaan, itse syyllistynyt laittomaan tonttikauppaan, harhauttamalla ikääntynyttä myyjää väärällä tontinarvolla. Eikö oikeuslaitosta edustavalta odoteta Suomessa ehdotonta lainkuuliaisuutta?
Olen kommentoinut harhauttamistapausta aikaisemmin FB kirjoituksessani, jossa on myös linkki Iltalehden artikkeliin:
https://www.facebook.com/groups/1513029618819424/search/?q=sakslin

Alan pikkuhiljaa ymmärtää muitakin Suomen oikeuslaitoksen kyseenalaisia menettelytapoja "laajan harkintavallan" avustuksella. Usein tuomareiden/virkamiesten harkintavallan laajuus on ylettynyt laittomuuksiin asti, joita ei valvo Suomessa kukaan, eikä mikään instanssi. Näitä tapauksia on koottu FB ryhmään, "rakenteellinenkorruptio".

Saattaa olla, että kyseisen oikeusasiamiehen kyseinen tutkimattajättämispäätös juontuu tapausta kommentoivasta artikkelistani, jossa olen tuonnut esiin (todistanut faktoihin perustaen) vanhuksen harhauttamisen todellisen mittakaavan, joka olisi edellyttänyt rikostutkintaa ja tapauksen oikeuskäsittelyä. Olen myös arvostellut aikaisemmin tuomiolaitosta ja oikeusvalvonnan puutteita. Kostopäätös ei hämmästyttäisi minua lainkaan oikeuslaitoksen nykymoraalin mukaisena.

Lisää lainvastaisia oikeustapauksia löytyy osoitteesta:
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio?sorting_setting=CHRONOLOGICAL
Ryhmä ei ole Jaana Kavoniuksen yksityisfoorumi, vaikka saattaa siltä aluksi näyttää (olen nyttemmin suodattanut Jaanan posteja). Muitakin vakavia tapauksia löytyy erittäin paljon. Tapausten määrä ja niihin liittyvä tausta-dokumentisto, pistää hiljaiseksi Suomen korruptoitumattomuudesta puhujat.