sunnuntai 15. marraskuuta 2020

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?

 

STT 24.02.2016
OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän mukaan kuuden vuoden takaisista 19 suosituksesta vain 6 on pantu toimeen kokonaisuudessaan.


SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?
(OECD:n seurantaraportista Google käännös)
"… Näiden havaintojen perusteella työryhmä päättelee, että suositusten 1 (c) ja 4 kohdan a alakohta on pantu täysimääräisesti täytäntöön; suositukset 1 (a), 2 (a), 2 (c), 3 (b), 5 (a), 5 (b) ja 6 on toteutettu osittain; ja suositukset 1 (b), 2 (b), 3 (a), 4 (b), 4 (c) ja 7 ei ole pantu täytäntöön."

VAIN kaksi kohtaa on toteutettu kokonaan OECD:n vaatimuslistasta.
Tällaisella raportilla, Suomen oikeuslaitoksen ja eduskunnan, ei kannata paukutella henkseleitään muiden valtioiden heikosta korruptionvalvonnasta tai oikeusvaltiotilanteesta.

 

20/10/2020

http://www.oecd.org/corruption/anti-bribery/oecd-recognises-finland-s-commitment-to-combat-corruption-but-is-concerned-about-lack-of-foreign-bribery-enforcement.htm

20/10/2020 - "OECD: n lahjontaa käsittelevä työryhmä on edelleen vakavasti huolissaan ulkomaisen lahjonnan täytäntöönpanon puutteesta Suomessa vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana tehtyjen vapauttamisten jälkeen, ja kuten maan vuoden 2017 vaiheen 4 arviointiraportissa keskustellaan. Vaiheen 4 raportin jälkeen ei ole havaittu, tutkittu tai asetettu syytteeseen ulkomaisia lahjustapauksia. Erityisesti työryhmä on huolestunut siitä, että Suomen korkea syyttömyysaste ulkomaisissa lahjonta-asioissa on saattanut estää lainvalvontaviranomaisia ja syyttäjiä jatkamasta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tämän rikoksen havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseenpanemiseksi. Siksi työryhmä kehottaa Suomea tehostamaan ponnistelujaan pikaisesti. Osana näitä ponnisteluja Suomen olisi kiireellisesti tarjottava tutkijoille, syyttäjille ja tuomareille kiireellisiä yksityiskohtaisia lisätietoja ja koulutusta OECD: n lahjonnan vastaiseen yleissopimukseen perustuvan ulkomaisen lahjonnan rikkomuksen vaatimuksista, kuten työryhmä suositteli vaiheen 4 raportissa ( 3a ja 3b).

Näillä suosituksilla pyritään vastaamaan työryhmän huoleen tuomioistuinten tulkinnasta ulkomaisesta lahjusrikoksesta ja vähemmässä määrin tutkijoiden ja syyttäjien ymmärryksestä rikoksen todistamiseen tarvittavista todisteista ulkomaisissa lahjustapauksissa, jotka johtivat vapauttamiseen . Työryhmä toteaa, että Suomi on tehnyt merkittävän määrän aloitteita näiden suositusten toteuttamiseksi. Vaikka työryhmä tunnustaa asian monimutkaisuuden ja tarpeen suojella oikeuslaitoksen riippumattomuuden perusperiaatetta, työryhmä pahoittelee, että Suomi ei ole pystynyt toimittamaan riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa ulkomaisesta lahjonnasta koko asiaankuuluvalle alueelle, harjoittajat, tuomarit mukaan lukien."

"Suomi raportoi OECD: n lahjontaa käsittelevälle työryhmälle lokakuussa 2021 jatkotoimista..."

Suomalaisen oikeuslaitoksen ja poliittisen eliitin kuuma peruna, eli "Vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi" lainsäädäntö, selitetään erinomaisesti opinnäytetyössä:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63496/Pihlaja.Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

VIHERMORAALIA

Vihreille kaikki sallittua (MT pääkirjoitus)

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1169906
Myös vihreiden vetämä Helsingin kaavoitus, suhteessa kryndereihin, kannattaisi tutkia. Kovin merkillisiä linjauksia ja päätöksiä on kaavoitukseen saatu heidän johdollaan. Tarjouskilpaan saadaan yksi vastaus (räätälöity kilpailukutsu), tai eniten kaavan ylittävä suunnitelma palkitaan?
Yleiskaava ei sido vihreitä, sillä lähes jokaisen uuden rakennuksen rakennusoikeudet nostetaan, kevein perustein, (jo muutenkin luokattomasta) yleiskaavasta. Jos kaava ei anna periksi, uusi kaavamuutos laitetaan vireille. Mitä merkitystä on yleensäkään yleiskaavalla? Asukkailla ei ole harmainta aavistusta mitä naapurustoon todellisuudessa rakennetaan. Kaavat näyttävät olevan ainoastaan kaavoittajia itseään varten ja ylitettäviksi tarkoitettu. (viite Blogikirjoitus 6.10.2020)

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Sähkönsiirtomaksujen ryöstöhinnoittelulle stoppi

Kohtuuttomasti nousseitten sähkönsiirtomaksujen suitsimiseksi on perustettu "Kansalaisaloite laiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta". Vielä 10.000 nimeä kannattajalistasta puuttuu. Tavoite on 50.000 nimeä. Vauhti on ollut hyvä mutta laakereille ei kannata jäädä lepäilemään. Näytäkää, että tässä maassa ei voi kahmia ansiottomia voittoja monikansallisten ja kansallisten sähkönsiirtoyritysten taskuihin. 

Edellinen hallitus mokasi myymällä Fortumin sähköverkkoinfran ulkomaille ja uusi omistaja Caruna, aloitti toimintansa korottamalla välittömästi sähkönsiirtomaksuja. "kuluttajat ovat maksaneet ilmeisesti 300-500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018" lainaus on kotoisin sivulta: https://www.salkunrakentaja.fi/…/sahkon-siirtohinnat…/
Asiasta on kirjoitettu ja tiedotettu runsaasti mutta riistohinnoittelulle ei ole tehty oikeastaan mitään oleellista korjausta, pienten näennäisviilausten lisäksi.

Asia ei ole pelkällä julkisuuspaineella korjaantunut, vaan on jatkunut, hallittuksen uuden porsaaanreijän kautta, "toimitusvarmuus" nimikkeen alla, kaikkien siirtoyhtiöiden voimin. Toimitusvarmuusmuutostöiden kustannukset ovat olleet ylihinnoiteltuja ja kustannuksissa on nähty runsaasti järkeistysvaraa. 

Jakakaa tätä tietoa ja linkkiä tutuille ja naapureillenne. Antakaa äänenne kuulua:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7383?fbclid=IwAR3l9oGhWMfI-b3czlQh3Igt8XGOa-3CIrejAi5H8qFosDoptMtDJB9qqBY

--------------------

"Oman pääoman tuottoprosentti nousi osalle yhtiöistä erittäin korkeaksi, yksittäistapauksessa jopa tuhansiin prosentteihin vuodessa. Yli kahdellekymmenelle yhtiölle yli sataan tai kahteensataan prosenttiin vuodessa. Isoista yhtiöistä Caruna Oy:llä oman pääoman tuotto oli yli 900 prosenttia.
– Tämä ei ole vitsi. Tällaisilla tasoilla mennään, jos omaa pääomaa on hyvin vähän. Kun sitten laskenta tehdään 60/40-mallilla, epäsuhta on huutava."https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006705635.html
is.fi/TS:n artikkelissa on haastateltu Mikael Collania joka on LUT:n (Lappeenrannan teknillisen yliopisto) strategisen rahoituksen professori. Hän on myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vasta nimitetty ylijohtaja, joten tietää mistä puhuu.
 
-------------------

Asiallinen kysymys saattasi olla: "miksi näin on päässyt käymään?" ja "mitä tämän touhun aloittaneet poliitikot hyötyivät Caruna-kaupasta ja siirtohinnoittelun säätelyn löysyydestä?"
Taseita pistettiin töihi oikein olan takaa Sipilän hallituksen aikana.Toimijoiden otteissa oli nähtävissä, että oma etu kulki toisinaan yhteisen edun edellä.
Lukekaa lisää aiheesta: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2020/01/sipilan-hallituksen-osakekaupat.html
 

tiistai 6. lokakuuta 2020

Viherpropagandaa "parhaimmillaan"

 

Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 27.9.2020
(Suluissa olevat kommentit ovat kirjoittajan. Tekstilainaukset, vihreiden verkkosivulta)

Kestävä kunta ja kaupunki

    Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne
(Tämän vision tulisi vähentää joukkoliikenteen käyttötarvetta, yleensäkin liikkumisen tarvetta. Kuitenkin joukkoliikennettä rakennetaan kiivaammin, kuin ikiaikoihin)

    Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
(Asumisen eri tarpeita kutistetaan pientaloalueita kurittamalla, sen reunoille rakennettavien korkeiden kerrostalojen avulla. Myös pienasuntoja rakennetaan lähinnä sijoituskohteiksi, ei asunnoiksi niitä tarvitseville. Kohderyhmän paljastaa asuntojen hinnat ja sijainnit alueilla, joissa on odotettavissa ansiotonta arvonnousua.)

    Kestävän liikkumisen kunta
(Helsingin vihreiden johtama, kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnitelma, lohkaisee Laajasalon urheilupuistosta, osin kulttuurimaiseman tuhoava, kestävän liikkumisen ratikkavarikko, jonka verukkeella sen ympärille rakennetaan järkyttävä tornitalokompleksi)

    Lähiluontoa ja suojelualueita
(Vihreää luonnonsuojelua kommentoin myöhemmin tässä artikkelissa. Suojelukohteitten osalta, viittaan ratikkahallikeissiin, kulttuurimaiseman ja sijainnin luokiteltujen luontoarvojen tuhoamisen osalta)

 

Elinvoimainen ja asukkaidensa näköinen kunta ja kaupunki

Lasten kunta ja kaupunki
Lapsille tehty maailma, ja kunta, on sellainen, jossa voi yhdessä pitää hauskaa. Siellä pystyy konttaamaan, työntämään rattaita ja kiipeilemään puissa, se on iloisen värikäs ja leikkiin kutsuva. Lapset piirtävät aina talojen ympärille kukkia ja puita sekä taivaalle lintuja. Ottakaamme lapsista mallia.
(Tämä teesi ei toteudu Laajasalossa. Menetetyn liikuntapuiston osa korvataan tornitalojen keskelle kaavaillulla ”leikkipihalla”. Siis kaunis luontomaisema korvataan betonitornein ympäröidyllä keinotekoisella ”pihalla” aivan peruskoulun vieressä, jossa lasten liikunnantarve on aivan jotakin muuta kuin keinussa istumista).

Asukkaidensa näköinen kunta
Vihreä kunta kutsuu leikkiin. Miten olisi, jos me kaikki liikkuisimme ulkona hieman enemmän? Jos on jalat joilla hypätä, voisimme myös tehdä niin ohimennen työmatkallamme. Vihreissä kunnissa liikutaan lähiympäristössä jokaisena neljänä vuodenaikana; tutkitaan keväisin puroja, kiipeillään kallioilla, lenkkeillään juoksuportaissa ja lasketaan pulkkamäessä.
(Tämä runoelma ei myöskään toteudu Helsingissä, jossa vihreät vainoavat viheralueita kaavoissaan. Laajasalolle perusluonteeseen kuulunut viheraluevaranto, kutistuu järkyttävää vauhtia ja ”lähiliikunta-alueet” ”lirisevine puroineen” (johdettuna hulevesiviemäreihin), ovat katoava ympäristöarvo. Luonto on ollut yksi Laajasalon erikoispiirteistä. Vihreät ovat laskeneet montako neliömetriä kaupunkilainen tarvitsee viheralueita terveenä pysyäkseen. Laskelmalla ei koskaan pystytä osoittamaan luonnon todellista merkitystä mielenterveydelle. Aiheesta löytyy tutkimuksia, joita vihreidenkin kannattaisi lukea kaavoitusvimmansa ohella)
Luke >
Mieli ry >
Viherympäristöliitto > (sivulta löytyy useita linkkejä alan tutkimuksiin)

Vihreä kunta on innostava. Vihreässä kunnassa päätöksenteko on kaikille avointa ja helposti ymmärrettävää, minkä lisäksi kuntalaisilla tulee olla laajat mahdollisuudet päätöksentekoon vaikuttamiseen. Ihmiset haluavat osallistua, mikäli kokevat sen itselleen merkitykselliseksi. Kunnan tulee mahdollistaa helposti lähestyttäviä osallistumiskanavia niin, että jokainen saa vaikuttaa päätöksentekoon haluamallaan tasolla ja tavalla…
(Tämäkään väite ei toteudu Laajasalossa. On tapahtunut jatkuvasti, että asukkaiden lausuntoja kaavoista ei kuunnella tai niiden vaikutukset ovat lähinnä näennäiset. Asukkaiden on ollut pakko viedä kaavoituksen omavaltaisia ylilyöntejä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osoittaako se vaikutusmahdollisuutta kaavoitukseen, jos kaavan lainmukaistaminen tai kohtuullistamiset on vietävä oikeuteen asti? Kuka maksaa? Hävinnyt osapuoli, joka yleensä on yksityishenkilö tai alueyhteisö. Köyhät kyykkyyn!)

Tulevaisuuden kunta on vihreä. Konkreettisesti. Kunta pitää huolta ympäristöstään ja kestävästä toiminnastaan. Taajaman kupeessa on lähimetsiä, jotka ovat asukkaiden virkistys- ja koululaisten opetuskäytössä. Osa metsistä on jätetty luonnontilaan, jotta harvinaisemmillakin lajeilla olisi koti. Vihreä kunta suojelee luontoa, on mukana pysäyttämässä luontokatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.
(Tämä ei Helsingin Laajasalossa toteudu. Arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi ja merkittäväksi luontokohteeksi kaavaan merkitty alue kaapataan, ratikkahallin nimissä, tornitalokompleksiksi ja viheralueet kutistuvat kaava kaavalta.)

Yhteistyötä yli rajojen – seudullinen näkökulma

Ihmisten arki ei noudata kuntarajoja, minkä vuoksi kaupunkeja ja niiden kehyskuntia tulee tarkastella toiminnallisina, kuntarajoista riippumattomina kaupunkiseutuina. Seutunäkökulma on erityisen tärkeä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisessä. Monet vaikutukset ja yhteistyön muodot näkyvät sitäkin laajemmalle, kun vaikkapa maakunnat luovat yhteistä tulevaisuutta.
(Maakuntakaava on Laajasalon kaavoituksessa unohdettu useammankin kerran. Kun maakuntakaavan rajoitusten vuoksi ei saada tarpeeksi rakennusmaata, neuvotellaan maakuntakaava uusiksi. Nykyinen yleiskaava ja maakuntakaava ovat kelvottomia suunnitteluperustaksi, koska niissä ei ole riittävää tarkkuutta ja kaupunki voi vallata rakennusmaata suruttomasti. Myös Laajasalon joukko- ja yksityisautoliikenteen suunnitelmat ovat merkillisesti kaupungin manipuloimiin liikennemääräarvioihin perustuen, saatu näyttämään liikenteen pääsuunnaksi kantakaupungin. Käytäntö näkyy aivan toisen laisena arkiliikenteessä, jossa suurimmat liikenneruuhkat suuntautuvat itään, Itäkeskuksen suuntaan ja sisäkehälle. Onko tämä asukaslähtöistä, vaiko vihreiden ratikkavisioita palvelevaa liikennesuunnittelua? Tällä manipuloidulla laskelmalla on myyty kallis Kruunusilta, ratikkasilta Kruunuvuorenrannasta keskustaan.)

Kestävä kunta ja kaupunki

Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne

Vihreän taajaman ja kaupunkikeskustan koossa pyritään kompaktiuteen: 15 minuutin kaupungissa eri palvelut, vapaa-ajan viettopaikat mutta myös lähimetsät ovat kätevästi saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä noin vartin matkan päässä. Myös pienempien kuntien keskustat ovat eläviä ja kompakteja, jolloin yhden asiointimatkan asiat voi hoitaa kävellen. Taajamissa ja keskustoissa panostetaan täydennysrakentamiseen viheralueet ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
(On olemassa näyttöä, että vihreät kaavoittavat kulttuurimaisemia ja luontokohteita sumeilematta. Dokumentit löytyvät kaavaosaston sivuilta >. Kannattaa lukea huolella myös vuorovaikutusraportti >, jolla ei ollut mitään oleellista vaikutusta ratikkakorttelisuunnitelmiin)

Vihreässä kunnassa keskusta-alueet ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita, jotka tulee suunnitella viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden ehdoilla. Kaupungeissa toimiva rakenne on joukkoliikennepainotteinen ja asumisen, palvelut, lähivirkistysalueet sekä työpaikat tiiviisti ja asukaslähtöisesti yhdistävä. Tämä tarkoittaa muun muassa laajan kävelykeskustan luomista, autoilun rauhoittamista ja ohjaamista tietyille reiteille…
(Yrityksiä ja liiketoimintaa ei voida pakottaa minnekään. Liiketoiminta perustuu kannattavuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen, ei vihreiden visioihin. Yksi täysin ajattelematon vihreä suunnitelma on Helsingin keskustan muuttaminen kävelykeskustaksi. Tämä ”vihreä visio” on alueen liikkeiden surma, se ei tue mitenkään liiketoiminnallisten palvelujen lisääntymistä tai saavutettavuutta)

Vihreän kunnan rakennettu ympäristö suunnitellaan ihmisen mittakaavaan ja aistiystävälliseksi, sillä rakennusten muodostama ilme on tärkeä tekijä viihtyvyydessä. Erityisen tärkeää on rakennusta ensimmäisten kerroksien virikkeellisyys ja toiminnallisuus. Kaunis ympäristö parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveyttä, sekä ohjaa viettämään aikaa yhteisessä tilassa. Panostaminen arkkitehtuuriin, rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin tuo myös viihtyisyyttä ja vahvistaa kunnan identiteettiä.
(Tätä väitettä olen kommentoinut jo osittain muissa yhteyksissä mm. pientaloalueitten vainoamisena. Mielenkiintoinen kohta tässä teesissä on tuo ”ensimmäinen kerros” jota ei vihreissä kaavoissa näy. Kaavassa lukee esim. 5 kerrosta MUTTA paikalle rakennetaankin 6 kerrosta tai jopa 7 kerrosta, joista kaksi kuitataan ”vain” autotallikerroksiksi. Tosin ne kerrokset voidaan sitten seuraavassa kaavassa muuttaa asuinkerroksiksi. Tällainen viher-kikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että pientaloalueen reunamille nousee, viidestä, vuonna 2017 kaavoitetusta kerroksesta poiketen, seitsemän kerroksinen kivikolossi >)

Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
Vihreässä kunnassa asuminen on mukavaa ja jokaiselle löytyy omaan elämäntilanteeseen sopiva ja viihtyisä koti... Vihreässä kunnassa on tarjolla erilaisia asumisvaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kaupunkien suunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista viheralueet ja kulttuurihistoria huomioiden ja vältetään kaupunkien levittäytymistä jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Näiden reunaehtojen sisällä tulee tarjotaan mahdollisuus talotyypeiltään ja hallintamuodoiltaan mahdollisimman monipuoliseen asumiseen.

(Tämän teeman vihreät pommittavat alas aivan itse Helsingin kaavoitusjohdossa. Pientaloja vainotaan, rakentamalla viereiselle tontille korkeita kerrostaloja, jotka ”painostavat” pientaloasukkaat muuttamaan paikkakunnalta. Näin saadaan valloitettua lisää kerrostalotontteja ja kierre pientalojen hävittämiseksi jatkuu)

Kestävän liikkumisen kunta

Vihreässä kunnassa on kätevä kulkea. Kun yhdyskuntarakenne on kompakti, se mahdollistaa tehokkaan ja kestävän liikkumisen…
(Tällä visiolla vihreät perustelevat ja puolustelevat Helsingin kaavoituksessa syntyviä ”slummejaan” ja viheralueiden rakentamista. Vanhustenkin tulisi ilmeisesti liikkua polkupyörillä Laajasalosta Redissä sijaitsevaan, tulevaan terveyskeskukseensa, (kuten vihreät visioivat sen sijaitsevan. Väkimäärää kasvatetaan ja palvelut viedään entistä kauemmaksi. Postikin on siirretty kahteen kertaan Laajasalolaisten ulottuvilta Herttoniemeen. Yksityisautoilua rajoitetaan hidastamalla ja haittaamalla liikennevaloin valaistulla bulevardilla ja yhdellä ainoalla ja mahdollisella siltayhteydellä mantereelle. Joukkoliikenne Rediin aiheuttaa mahdollisesti kaksi liikennevälineenvaihtoa tuolla matkalla. Sairaita ja vanhuksia kuritetaan. Vihreillä on ilmeinen vaikeus hahmottaa kartalta totuutta, että Laajasalo on saari.)

..Vihreät liikenneratkaisut kannustavat ihmisiä liikkumaan ekologisesti, taloudellisesti, terveydellisesti ja tilankäytöllisesti tehokkaimmilla tavoilla...

…Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös viheralueiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja julkisilla. Autoilu täydentää kaupunkien liikennejärjestelmää mahdollistamalla liikkumisen silloin kun muita kulkumuotoja ei ole mahdollista käyttää.

(Tämä kertoo totuuden vihreiden suunnittelemasta tulevaisuudestamme ilman lähimetsiä. Hyppää vaikkapa joukkoliikennevälineeseen vaihtoineen, jotta pääset metsään. Aikaisemmin tarvitsi vain kävellä ovesta ulos ja pystyi hengittämään metsäraikasta ilmaa ja kuuntelemaan niitä vihreiden visioimia linnunlauluja, joita Helsingissä tämän kaavoitusvimman jälkeen tuskin kuullaan.)

Lähiluontoa ja suojelualueita
Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin…
(Tämä on puhdasta viherpropagandaa. Ei tällaista Helsingin vihreiden vetämän kaavaosaston jäljiltä enää kauaa nähdä tai kuulla)

…Keskusta- ja asuinalueilla lähiluonnon sekä laadukkaasti suunniteltujen viheralueiden merkitys kasvaa. Vihreässä kunnassa on riittävästi puistoja, katupuita, vehreitä pihoja ja viherkattoja. Samalla osa kaupunkiluonnosta voidaan jättää villiksi, tukemaan kaupungin keskellä elävää lajistoa ja elintärkeitä pölyttäjiä. Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään…
(Tämä toteutuu ainoastaan vihreiden mielikuvituksissa ja vaalipuheissa. Käytännössä näemme aivan toisenlaisen todellisuuden. Viheralueet rakennetaan luonnon monimuotoisuudesta piittaamatta. Istutetut puistot eivät pysty tyydyttämään luonnonmetsän merkitystä mielenterveydelle.)

Lähiluontoa ja suojelualueita (tämä tekstinosuus on puhdasta propagandaa, vailla todellisuuspohjaa. Kaavoituskäytäntö on juuri päinvastainen)

Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin.
(Rakentamalla surutta, luokitellut luontokohteet ja liikunta-alueet?)

… Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään… (Toteutuu vain tässä tekstissä, ei käytännössä. Metsän etäisyyttä asutuksesta, ei viher-imagoa heikentävistä syistä mainita.)

Vihreässä kunnassa ekologisesti ja virkistyksellisesti merkitykselliset alueet on tunnistettu ja niiden säilyminen priorisoitu rakentamisen ja liikennehankkeiden edelle.
(Tämä ei pidä paikkaansa. Laajasalon liikuntapuistoalueella, ratikkakorttelin alle jäävä kosteikkoalue oli luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi ja koko alue arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Tämä ei pysäyttänyt vihreitä kaavoittajia rakennusmaata hamutessaan)

Viheralueiden määrälle ja laadulle on asetettu selkeät mitattavissa olevat tavoitteet ja ne on huomioitu suunnittelussa esimerkiksi viherkerroinmenetelmää hyödyntämällä.
(Alimitoitetut kertoimet. On myös unohdettu asuinalueiden luontotyypit ja ominaispiirteet. Luonto ja viihtyvyys eivät ole puhdasta matematiikkaa)
Tiivis kaupunki, jonka pinta-ala ei kasva hallitsemattomasti, mahdollistaa luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisen lähietäisyydellä kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Vihreässä kaupungissa on tilaa myös oraville ja linnuille.
(Oravat ovat jo pitkään liiskaantuneet autojen alle, koska niillä ei ole luontokäytäviä jäljelle jääneille harventuneille metsäalueille. Siilit ovat kadonneet kokonaan useilta alueilta samasta syystä. Kun siilit katoavat, tappajaetanat ja kotilot valtaavat kaupunkipuutarhat. En ole enää vuosikausiin kuullut muuttolintujen keväistä konserttia Laajasalon metsissä.)

… Vihreiden kaupunkien ja kuntien metsänhoidossa nojataan jatkuvaan kasvatukseen, hiilinielujen turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen sekä metsien virkistyskäyttöön, ja myös kestävään metsätalouteen. Kunnilla ja kaupungeilla on velvollisuus olla edelläkävijöitä erityisesti metsien luonnonarvojen säilyttämisessä, ja erilaisissa rauhoittamisessa. Rantojen, järvien, lampien ja jokien merkitys virkistys- ja suojelualueina on suuri…
(Tämä on vihreiden kaavoittajien suusta silkkaa vaalipropagandaa. Todellisuus on aivan toinen. Vihreä kaavoitusjohto on vainonnut Helsingin viheralueita ja olemassa olevia metsäsaarekkeita kivitalorakentamisen alle, luontoarvoista ja kaupunkilaisten viihtymisestä ja virkistymistarpeesta piittaamatta. Luonnonlammet täytetään ja tilalle rakennetaan keinotekoisia hulevesirapakoita.)

Lainaukset verkkosivulta:
https://www.vihreat.fi/vihreiden-kaupunki-kuntavisio

perjantai 11. syyskuuta 2020

Vaikutusvallan väärinkäyttöä? PEP, Politically Exposed Person

Kirjoitin kuluttajasuoja-asioita käsittelevällä palstallani Osuuspankin pakkotutkimuksesta.
Sain viimein, kuukauden kuluttua, vastauksen Osuuspankilta kommentteihini ja se oli lähinnä aikaisempien asioiden toistamista ja piiloutumista Finassivalvonnan selän taakse.
JOS Finassivalvonta kehottaa pankkeja seuraamaan asiakkaiden rahaliikennettä ja taustoja, SE ei tarkoita, että jokainen asiakas kriminalisoidaan kysymyslomakkeella, jonka ohi ei pääse käyttämään pankkipalveluja lomaketta täyttämättä. Pankilla on siihen aivan omat ja fiksummatkin mahdollisuudet, niin halutessaan. Se tosin aiheuttaa hieman työtä ja ajatustoimintaa - tutkimusta.
Kysymykset viittasivat myös suurelta osin markkinatutkimuksellisten tietojen ongintaan asiakkaan rahankäytöstä. Sellainen tutkimus on käsittääkseni rahanpesun valvonnan ulkopuolella.

Mielenkiintoinen kysysmys asiakkaan poliittisista ja vaikutusvaltaisesta taustoista, perustuu kuulemma vaikutusvallan väärinköytön seurantaan pankkitililien osalta.
Naurettavaa kuvitella, että nuo vallan väärinkäyttäjät ensinnäkään ilmoittavat olevansa potentiaalisia vallan väärinkäyttäjiä ja toiseksi, poliittiset palkinnot kulkevat räätälöityinä virkanimityksinä ja virkarikosten peittelynä, erittäin harvoin pankkitilien kautta kulkevina, naamioituina lahjuksina.

-------------------------------------PANKIN VASTAUS------------------------------------------

Hei, Lain mukaan pankin on hankittava tietoja asiakkaansa toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteista palvelun tai tuotteen käyttämiselle. Pankki voi hyödyntää asiakkaasta eri tietolähteistä saatavilla olevia tietoja asiakasta koskevan riskiarvion laatimiseksi ja ylläpitämiseksi, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä laissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden täyttämiseksi. Pankki voi näin ollen kerätä tietoja eri lähteistä, kuten kysymällä asiakkaalta itseltään. Näitä tietoja voidaan esimerkiksi verrata asiakkaasta muita kautta saatuihin tietoihin ja hyödyntää asiakasta koskevan riskiarvion laatimisessa ja ylläpitämisessä.
Toimintamme ja kyselymme perustuvat vain ja ainoastaan lakiin sekä viranomaisen antamiin ohjeistuksiin.

Asiakkaan antamia tietoja ei käytetä mihinkään sellaiseen, mikä ei ole yhteensopiva rahanpesulain tarkoituksen kanssa.  Päivitämme uusien asiakkaidemme tietojen lisäksi myös nykyisten asiakkaidemme tietoja. Koska olet tullut asiakkaaksemme ennen nykyisen lain voimaantuloa, saatamme tarvita sinulta aiempaa enemmän tietoja tai meidän on muutoin tarpeen varmistaa tietojen ajantasaisuus. Kysymällä kaikki tiedot asiakkaalta itseltään, voimme parhaalla tavalla varmistaa, että jokainen kohta on varmasti huomioitu. 

Ehkäistäksemme julkisen vallan väärinkäyttöä tehtävämme on lain mukaan selvittää, oletko nk. poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (=PEP, Politically Exposed Person) eli toimitko merkittävässä julkisessa tehtävässä Suomessa tai jossain muussa valtiossa, oletko tällaisen henkilön perheenjäsen tai läheinen yhtiökumppani. Emme kerää tietoja sinun tai läheistesi puoluekannasta tai poliittisesta toiminnasta. Kysymys perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, 3 luku 13 §. Noudatamme lainsäätäjän meille asettamia velvollisuuksia. 
Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti tarvitsemme tiedon siitä, onko kyseessä asiakkaan pääasiallinen pankkiasiakkuus. Meillä tulee myös olla riittävät tiedot asiakkaidemme taloudellisesta asemasta, toiminnasta ja palvelujen käyttötarkoituksesta. Tämän vuoksi kysymme muun muassa asiakkaidemme palveluista muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa pankeissa. Näin saamme yleiskuvan palvelujen käytöstä ja pystymme myös paremmin havaitsemaan mahdolliset tavanomaisesta poikkeavat tapahtumat sääntelyn edellyttämällä tavalla.
Käsittelemme kaikkia asiakkaidemme antamia tietoja luottamuksellisesti.  Meillä tulee olla myös riittävät tiedot siitä, miten asiakkaamme aikovat käyttää palveluitamme. Kysymme muun muassa arviotasi tilitapahtumien määrästä, mahdollisista ulkomaanmaksuista sekä siitä, onko OP pääasiallinen pankkisi. Näin saamme yleiskuvan siitä, mikä on tilin käyttötarkoitus ja pystymme myös paremmin havaitsemaan mahdolliset tavanomaisesta poikkeavat tapahtumat.
Kysymme näitä tietoja asiakkaalta itseltään, jotta saamme käyttöömme myös asiakkaan oman näkemyksen asiasta. Kaikki nämä tiedot, niin asiakkaalta itseltään kerättynä kuin muiden lähteiden tietoja hyödyntäen ovat pohjana muodostettaessa lakiin perustuvaa asiakasta koskevaa riskiarviota. Lisätietoja asiakkaan tuntemiseen liittyvistä velvollisuuksista saa Finanssivalvonnalta.  
Tällaisen vastauksen sain avoimiin asioihin eli välitän tiedon sinulle, toivottavasti antaa avoimiin asioihin vastauksia.  

Ystävällisin terveisin (Pankin Edustaja)

 -----------------------------------VASTAUKSENI--------------------------------
Hyvä Pankin Edustaja

Kiitos viipyneestä vastauksestasi. Toivottavasti otatte kirjoitteluni vakavasti asikaspalvelunne kehittämiseksi.
En ole Finanssivalvonnan asiakas vaan OP-pankin. Pankkinne, Finanssivalvonnan ”lähettiläänä”, lähtee kyselylomakkeella selkeästi olettamuksesta, että olen pankkinne asiakas rikollisissa tarkoituksissa? Teillä on mielenkiintoinen näkökulma luottamuksellisiin asiakassuhteisiin. Miksi muut pankit eivät ole esittäneet minulle tällaisia palvelunestolomakkeenne kaltaiisia kysymyksiä? Olenko kenties heille enemmän asiakas kuin huijari?

- "Ehkäistäksemme julkisen vallan väärinkäyttöä tehtävämme on lain mukaan selvittää," -
Toivottavasti olette, todella vakavissanne ja aktiivisena, paljastamassa rakenteellisen korruption hämärätoimintoja. Sinisilmäistä. Hyvät veljet eivät siirrä taloudellisia keskinäisiä etuuksia näin läpinäkyvästi, selvällä rahalla. Etuudet siirtyvät palveluksina ja sellaisina aineellisina tai aineettomina etuuksina, joista ei jää liian näkyvää jälkeä pankkitileille. Finanssivalvonnan sekä OP:n viestinnän ja sen "rikostorjunnan" edustajien kannattaisi vierailla FB sivuilla "Rakenteellinen korruptio Suomessa">.
Löytyy myös FB haulla.
Itse en kuulu hyväveliverkostoihin millään tasolla enkä ole koskaan kuulunut.

 - "lakiin perustuvaa asiakasta koskevaa riskiarviota" -
Mainitsin jo edellisen kirjeeni kommenteissa, että on äärimmäisen naurettavaa, että ne todelliset rahanpesijät ja rikolliset, antaisivat teille, tai Finanssivalvonnalle, todellista tietoa tuolla kyselyllä. Minunkaan ei siten ole tarpeen antaa teille todellista tietoa tekemisistäni omilla talletuksillani ja rahoillani. Se kuuluu yksityisyyteen, niin kauan, kun toimin laillisin perustein kuten jo kirjeenne alussa mainitsitte. Laittomuudet vaatisivat ilman muuta poliisitutkintaa.
Taloudellista riskiä teillä ei ole historiassa suunnaltani ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.
Jos tarvitsen joskus, jostain syystä lainaa, joka olisi riski teille, palataan asiaan. Tämän pitäisi riittää teille henkilötietojeni ja saldotietojeni lisäksi. Henkilö- ja yhteystiedot ovat entiset ja saldon näette omilta päätteiltänne. Muiden pankkien asiakkuus on oma yksityisasiani. Lähestymme valvontayhteiskuntaa?

Toivottavasti ette ole loukannut ja suututtanut muita asiakkaitanne tuolla markkinatutkimuksellanne. Minun pakkolomakkeellenne tallentamat vastaukset voitte poistaa rekistereistänne. Ne tiedot eivät ole validit. Sutaisin sinne jotakin, jotta pääsin asioimaan tililleni, koska lomaketta ei voinut muuten sulkea. En liioin luottaisi kenenkään muunkaan vastauksiin.
Vaihtaisin pankkia jos olisin uusi, henkisesti sitoutumaton asiakkaanne. Hyvää jatkoa asiakaspalvelun ja viestinnän harjoittelun saralla.

perjantai 4. syyskuuta 2020

Jacob Södermanin linjanvetoa Suomen korruptioon

Suomen kuvalehden arkistosta (Suomen Kuvalehti 7/2012 (17.2.2012)) löytyy Jacob Södermanin haastattelu suomalaisesta poliittisesta korruptiosta. Missä kulkee poliitisen korruption raja? Koska hyvävelipalkinnot muuttuvat laittomiksi?

Södermanin luulisi tuntevan asian erinomaisesti. Hän toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1972–1982 ja uudelleen vuosina 2007–2011. Oikeusministerinä hän oli 1971. Eduskunnan oikeusasiamiehenä 1989–1995. Hän oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies ja ajoi virassaan 1995–2003 erityisesti EU:n avoimuutta.
Söderman toimi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana 2003–2005, Helsingin yliopiston konsistorissa 2004–2006 ja Euroopan neuvoston viisaiden ryhmässä 2005–2006.

Omat kommenttini on merkattu sanalla "KOMMENTTI".

Lainaus SK:n artkkelista:
Jacob Söderman:
"Finnair-johtajan asuntokauppa oli korruptiota"

”Suomessa päättäjät sallivat usein itselleen etuja, jotka eivät ole puolustettavissa”, sanoo Jacob Söderman.

Korruptio ei välttämättä ole laitonta, mutta suomalainen eliitti ei aina piittaa kohtuudesta, sanoo entinen laillisuusvalvoja Jacob Söderman. Hän arvostelee myös Stefan Wallinin ja Janne Gallen-Kallela-Sirénin toimintaa."

KOMMENTTI: Muistin virkistämiseksi, lainaus samasta artikkelista edelleen. Lainauksessa Söderman tuomitsee toiminnan, mutta hänellä ei näytä olevan mahdollisuuksia sen tuomitsemiseen lainvastaiseksi. EU:n vaatimaa kyseistä lainkohtaa ei ole Suomeen kirjoitettu vaatimuksesta huolimatta:

"Finnairin Mika Vehviläinen nousi otsikoihin, kun kävi ilmi, että hän oli myynyt asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla ja jäänyt asuntoon vuokralaiseksi. Työsuhdeasunnon vuokran maksaa Finnair. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas johtaa puhetta Finnairin hallituksessa. Vehviläinen taas istuu Ilmarisen hallintoneuvostossa...
.. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot Finnairin ja Ilmarisen toiminnasta pitävät paikkansa, kyse on korruptiosta. Se saattaa olla hyvän hallintotavan vastaista ja pahimmassa tapauksessa jopa lainvastaista. Tämä on yhteiskunnan kannalta toimintaa, jota valtioneuvoston ei pitäisi hyväksyä. Toisen yhtiön peruspääoma on saatu verorahoista ja toisen yhtiön eläkemaksut kerätään veroluonteisesti.”

SK:n toimittaja haluaa edelleen tarkennusta: "Onko korruptio laitonta?"
Söderman: ”Korruptio-sanaa ei esiinny Suomen laissa ollenkaan. Ensimmäisen kerran se on virallisesti esillä nykyisessä hallitusohjelmassa (huomautus: vasta v. 2012). Korruptiossa on kyse siitä, että henkilö jolla on virka-asema tai vaikutusvaltaa elinkeinoelämässä, väärinkäyttää sitä itsensä tai jonkun toisen hyväksi. Se ei välttämättä ole laitonta, mutta useammin hyvän hallintotavan vastaista.”

HUOMATKAA, poliitikot, joiden tehtävänä olisi EU:nkin velvoituksen mukaan saattaa lakiin kirjattua, että "korruptio on laitonta" - "vaikutusvaltaisen virka-aseman väärinkäyttö on latonta", ei sellaiseen ole ryhtynyt vaan se on kiemurrellut tehtävästään ulos kepulein perustein, pyytäen joka kerta uutta lykkäystä EU:lta, lain toteuttamiselle. Täysin luokatonta toimintaa ja kertoo poliitikkojen kyvyttömyydestä tunnustaa keskinäiset sumplimisensa korruptioksi. Poliittisissa piireissä toteutettuna, sitä kutsutaan "rakenteelliseksi korruptioksi" jossa etuuksia jaetaan toisilleen erilaisten vastaavien hyvävelipalvelusten valuuttana. Kun kahisevia seteleitä ei näy liikkuvaksi, ei oikeislaitos ole halukas asioihin puuttumaan. Tuomioistuimissa ei nähdä "näyttöä", vaikka sitä on jokaiselle täysjärkiselle kansalaiselle nähtävissä yllin kyllin.

Söderman kommentoi edelleen Suomen poliitikkojen morallia:

Toimittaja kysyy SK:n haastattelussa: "Toimiiko Suomessa hyvä veli -verkosto, joka vaikuttaa päätöksiin liike-elämässä ja politiikassa?"

Söderman toteaa vuonna 2012: ”Meillä on yhteiskunnassamme eliitti, joka ei aina piittaa kohtuudesta tai säädyllisyydestä. Esimerkiksi talvimyrskyjen aikaan kymmenet tuhannet ihmiset olivat ilman sähköjä ja jotkut jopa viikkoja. Samaan aikaan lehdissä kerrottiin Fortumin johdon satumaisista palkkioista. VR taas on toiminut jo kaksi talvea todella huonosti ja toteutti sekavan maksu-uudistuksen. Pian VR:ssä päätettiin nostaa johtajien palkkoja asianomaisen ministerin ihmetellessä vieressä.”