Avoin kirje Helsingin kaupungin kaupunginkanslialle

Koska palautelomakesysteeminne ei mahdollista perusteltuja laajoja kirjeitä, siirrän tähän Blogiin kokonaisuuden kommentistani asumisen ohjelmaluonnokseenne "Kotikaupunkina Helsinki 2016".
Tämä julkaisu liittyy vahvasti kunnallispolitiikkaan jossa tehdään kyselyn kautta mielipidevaikuttamista mutta vaikuttaako mielipiteet joita pyydetään? Yleiskaavaluonnoksen huomautuksin ei saatu yleiskaavaa tarkennettua, joten odotukset eivät ole suuret.  Tämä kommentti kertoo osaltaan miksi korjausta ei tehty.

ELSINGIN KAUPUNKI

LUONNOS 1

KAUPUNGINKANSLIA

Talous- ja suunnitteluosasto

Strategiat ja kehitys/Asumisen tiimi

30.11.2015

YLEISKOMMENTTI
Kotikaupunkina Helsinki 2016 -luonnokseenne

Kaupunkisuunnittelun ammattilaisten ja poliitikkojen olisi hyvä tutustua (eivät ilmeisesti ole niin tehneet, vaikka siitä on olemassa viitteitä HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON

KAAVOITUSOSASTON SELVITYKSIÄ 2000: 4; Satu Tiitola; Rakentamattomat alueet Helsingin kaupunkirakenteessa ja maankäytön suunnittelussa) Ebenezer Howardin (1898, 1902)  ideologiaan ja perusteluihin puutarhamaisesta kaupunkirakentamisesta ”Bright homes and gardens, no smoke, no slums”,  jossa ihmisetkin viihtyvät. Siitä lyhyt leike näin aluksi joka viittaa tiiviiseen mutta viihtyisän rakentamisen mahdollisuuteen ilman kivitaloslummeja:

” Matalaa ja tiiviistä – miksi ja miten?

… Kuva 50. Puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita mm. maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen osalta (Howard 1898, 1902). Kaupungin asukastiheys on lähes kolminkertainen Helsingin nykyiseen verrattuna ja yli kaksinkertainen Berliiniin tai Wieniin verrattuna.”

” … noin 4 km2:n kokoisen, pienen ja tiiviisti rakennetun puutarhakaupungin asukastiheys on siten jopa 8 000 as/km2. Howardin omien suunnitteluperiaatteiden mukaan laskettuna asukastiheydeksi tulee jopa yli 20 000 asukasta/km2”.

Howardin viihtyisään malliin mahtuisi asumaan vuonna 2050 mainiosti, rohkeimmankin ennusteen Helsingin väkimäärä kaksinkertaisena (puolet maasta voitaisiin edelleen säilyttää puistoina). Laskelman mukaan 2050 asukastiheys Helsingissä olisi 4067 as/km2.

Howardin ajatusta kypsytteli edelleen 1998, Hall & Ward, eikä tähän rakentamisen mahdollisuuteen ole myöhäistä tarttua vieläkään. Kyse on vain ja ainoastaan kaavoittajan tahtotilasta. Älkää katsoko vain vuosilukuja, teoria on sovellettavissa myös tämän päivän kaavoittamiseen.

Suomen väkiluku pienenee syntyvyyden pienenemisen syystä. Pakolaisvirta on ainoa mahdollisuus kasvattaa eläkkeenmaksajasukupolvea Suomessa. Muuttovirta on kasvukeskuksiin päin ja Helsinki on sellainen. Mikä tulee olemaan Helsingin asukasmäärä vuonna 2030 tai 2050, ei kuitenkaan voida esittää luotettavia arvioita. Trendit eivät ole luotettavia nykytilanteessa.
Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Mutta. Miten mahdolliset uudet asukasmäärät tulevaisuudessa jaetaan/jakautuu eri alueille ja minkälaisiin asuinolosuhteisiin ja miten tiivistysrakentamisen määrä on hallittavissa jos sitä sanelee vain poliittinen ja rakennuttajien ahneus?

Puhun Laajasalolaisena oman kotiseutuni asioista

On todettu, että Laajasalossa ei ole työpaikkoja kuin nimeksi. Lähes kaikki asukkaat käyvät töissä alueen ulkopuolella. Suurimmat työllistäjät ovat alueina ydinkeskusta ja Pasila.

Herttoniemi on lähialueen yksi aluekeskus jonka ohitse on ajanut jo vuosia Itäkeskus kauppakeskuksena mutta Herttoniemessä on edelleen alueen ainoa täyden palvelun postikonttori. Sairaalakin siirtyi Herttoniemestä aluekehittämisen kautta Myllypuroon.

Näistä edellisistä syistä liikenne kulkee ydinkeskustaan mutta myös erittäin voimakkaasti itään, Herttoniemeen  ja Itäkeskukseen. Raitiotie tai polkupyöräsilta, ei ratkaise itäsuunnan liikenneongelmaa, eikä se ratkaise myöskään ydinkeskustaan tai sen kautta suuntautuvaa muuta liikennettä ja liikenneongelmaa kaikilta osin.

Laajasalon palveluja ovat pieni ostoskeskus, koulut, kirkko, kirjasto, terveysasema ja lastentarhat. Virkistysalueita on tällä hetkellä erinomaisesti. Laajasalon ranta-alueet ovat nyt pääosin käytettävissä virkistyskäyttöön, samoin sen keskiosissa on kauniita metsävaltaisia puistoalueita. Metsäpuistoja on myös Kaitalahdessa ja Jollaksessa, toistaiseksi. Osa on aikaisemmalla kaavalla merkitty virkistysalueiksi.  Laajasalossa on myös erittäin kaunis uimaranta, ja muutama pienempi poukama uimareille ja vilkkaasti käytetty urheilukenttä. Täällä on myös suojelualueita ja maisemallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.
Yleiskaavaehdotuksen teksti maalailee näitä samoja asioita joita se toteutuessaan tulee toisella kädellään romuttamaan.

Mitä uusi kaupunkisuunnittelu ja sen piirtämä yleiskaava tuo lisää Laajasaloon?

- Kivitaloja ja uusia asukkaita. Asukkaiden mukana, lisää liikennettä, myös yksityisautoja.

- Riittämättömät liikenneyhteydet. Entisiä liikenneyhteyksiä kuristetaan. Pikaraitiotie/polkupyörätiet ei ole suinkaan liikenneongelman kokonaisratkaisu.

- Vartiosaaren kaavoittaminen kivitaloille tulee ohjaamaan lisää liikennevirtaa (myös henkilöautoja) Laajasalon läpi, sekä kutistamaan virkistysalueita. Upea uimaranta jää tulevan läpikulkutien varjoon.

Mitä uusi yleiskaava vie Laajasalosta?

Se vie edellä mainittuja virkistysalueita suhteettomassa määrin. Jopa urheilukentän alue on kaavoitettu rakennusmaaksi. Onko tämä kaavoitusahneutta?

Mitä uusi yleiskaava ei tuo Laajasaloon?

Uusia työpaikkoja tai palveluita, ainakaan merkittävissä määrin.

Historia on näyttänyt, että Herttoniemen ja Itäkeskuksen voimakkaat kaupalliset keskukset vetävät asiakkaat myös Laajasalosta. Pienet kaupat ja yrittäjät ovat vaikeuksissa väestömäärästä huolimatta. Asukasmäärän lisäys ei välttämättä lisää ostovoimaa ja ostotapahtumia, koska työpaikat ovat muualla ja työmatkalla on helppo käydä kaupassa siellä missä tarjonta on runsaampaa ja hinnat ovat edullisemmat.

Uusi kaava ei myöskään lisää asukastyytyväisyyttä. Tänne aikoinaan muuttaneet asukkaat ovat tulleet pakoon urbaaneja kivitaloalueita joita nyt ollaan tänne tuomassa hyvin voimaperäisesti. Laajasalosta kaavaillaan kaavaesityksen mukaan, Helsingin keskustan kaltaista asukastihentymää.

Pientaloalueita kuristetaan kivitalojen väliin ja rakennusmaana niitä voidaan ”hehtaarikaavan” mukaan käyttää myös kivitalorakentamiseen laitamiltaan. Myös viheralueet ovat vaarassa kutistua hehtaarikaavan, kaavoittajalle antamien mahdollisuuksien nielemänä.
Uudet kaavat eivät varaa pientaloalueita. Vertaa uusi osakaava Laajasalon öljysataman rannassa. Tuo mainittu 86% osuus kivitaloja Helsingissä  tulee kasvamaan runsaasti.

SUORAT KOMMENTIT OHJELMAAN

Ensin lainaus tekstistä, sen jälkeen on kommentti tekstinosaan.
Ohjelman sanamuodosta: Kaikki eivät näe, eivätkä osaa lukea, eivätkä ymmärrä epäselväksi muotoiltua ohjelmaehdotustanne. Heidän vuokseen, kirjoittakaa asiat niiden oikeilla kansantajuisilla nimillä, älkää käytäkö kiertoilmauksia, epämääräisyyksiä tai ”maalailua”. Kirjoittakaa tosiasioita, olkaa rehellisiä ja seiskää sitten myös sanojenne takana.

”PÄÄMÄÄRÄ I

Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä.

Tavoite 3 Yleissuunnittelu 

Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.”

---------KOMMENTTI-----------------

Kaavassa ollaan todella huolestuneita ainoastaan rakennusmaan riittävyydestä ja unohdetaan asukkaat (paitsi ylimaalailevassa perättömässä myyntitekstissä). Unohdetaan myös se, että autoilu tuskin vähenee. Jos autot ajetaan pois alueelta huonoilla liikenneyhteyksillä, kuten Laajasalon suunnitelma osoittaa, se ei voi olla vaikuttamatta asukasrakenteeseen. Jos tämä on tiedostettu suuntaus, olen Helsingin ja Laajasalon puolesta pahoillani. Tämä sotii itse kirjoittamianne periaatteita vastaan.

Kaavavarannon riittävyys on toteutettu täysin asukasepäystävällisellä vaikuttamismahdollisuudella: "kaikki mahdollisuudet kaupungille, ei mitään mahdollisuuksia asukkaille" . Tarkoittaa: yliväljät kaavamerkinnät takaavat todella kaupungille täysin vapaat kädet rakentamiselle mielensä mukaan, myös viher- ja pientaloalueiden valtaamisen, yli merkintöjen. Ei näin voida demokratiassa toimia. Tämä on kunnallista sanelupolitiikkaa, jossa annetaan "ikäänkuin" mahdollisuus asukkaiden mielipiteeseen jota ei ole ajateltukaan kuunneltavaksi, saati toteutettavaksi. Voidaan sanoa, että on ”kuultu” asukkaita.

-------------------------------------------

”Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto

Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 562 500 kem2.

Toteutumaa seurataan liukuvana viiden vuoden vuosikeskiarvona valtuuston hyväksymistä asemakaavoista.

Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja  rahoitusmuotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää.”

---------KOMMENTTI--------------

Asuinympäristön viihtyisyys alistetaan ”asemakaavavarannon” alttarille. Juuri näin "väljäksi" kaupungin kaavaluonnos on tehty MUTTA kuten edellä mainitsin, se on yksipuolista kaupunkisuunnittelua. Kaavaluonnosta vastaan tehtyjä huomautuksia otetaan huomioon vain kaupunkia miellyttäviltä osin tai tarkoituksella tehtyjä ylimitoituksia karsien, mutta esimerkiksi sen epätarkkuuteen ei haluta puuttua vaikka se luo täydellisen turvattomuuden ilmapiirin kaupungin asukkaissa. Turvattomuus ei ole viihtyisyyttä.  Nyt ei ole tiedossa mitä alueelle rakennetaan (paitsi että paljon) ja kuinka paljon virkistys- ja viheralueita menetetään loppujen lopuksi talojen alle. Viittaan edelliseen kommenttiin.

-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ III

Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella.”

---------KOMMENTTI--------------

Tässä syötetään karkeaa propagandaa ja peitellään kaupungin todellisia tarkoituksia.

Miten voi sanoa, että kaupunki säilyttää viihtyisyytensä ja houkuttelevuutensa jos siltä riistetään isolta osin virkistysalueet ja puistot?

"Toiminnallisesti eheä", tarkoittaa, että toiminnallisuutta halutaan rajoittaa kaupungin mahdollistamalla tavalla. Infra tulee edulliseksi, kun asukkaita kootaan alueelle runsaasti. "Persoonallisia" tarkoittaa kenties arkkitehtuuria mutta se ei välttämättä liity viihtyisyyteen jos ympärillä on vain paljon kauniita, korkeita kivitaloja? Jos esimerkiksi pientaloasukas haluaisi asua pientaloalueella, kaava ei takaa, että hankittu pientalotontti säilyy.

"Elinvoimaisuudella" tarkoitetaan mainittuja lisäkerrosneliöitä joka tarkoittaa tiivistä rakentamista joka puolestaan tarkoittaa mahdollisesti myös ”slummiutumista”. Luvataan "palvelujen lisääntymistä" MUTTA sitä ei voida taata mitenkään. Yleensä palveluita tulee ja menee. Joskus ei edes tule vaikka luvataan. Uskooko kukaan, että esimerkiksi postitoimistoja saataisiin lisää? Uskooko joku, että pankkien konttorit lisääntyisivät? Uskooko joku, että terveyspalvelut lisääntyisivät, kun niitä jatkuvasti puretaan ja keskitetään?
Kaupat ja palvelut keskittyvä isoihin yksiköihin. Niin on tapahtunut ja niin tulee tapahtumaan, eli ei pikkukaupat tule lisääntymään (en puhu suunnitelmista vaan toteutumasta pidemmällä aikavälillä eli käytännössä, kuten on käynyt aiemminkin Laajasalossa). Kauppamatkojen pituus vaikuttaa puolestaan autoiluun. Liikuntapaikkojen ja virkistysalueiden katoaminen vaikuttaa myös autoiluun. Kuinka hermeettisessä polkupyöräily ja raitioliikennemaailmassa suunnittelijat tai päättäjät mahtavat elää? En kannata autoilun lisäämistä mutta kannatan liikkumisen vapautta, en liikkumisen pakottamista yhteen polkupyöräjulkisliikenne-muottiin.

----------------------------------------

”Tavoite 9. Asuinalueiden elinvoimaisuus

Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys.

Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsi-satama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo.

Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia.

Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.

Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita.

Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaavavarannosta sekä varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin.

Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite.

Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä”

---------KOMMENTTI--------------

Östersundomin kaavoitus pysähtyy luonnonsuojelualueen ongelmien vuoksi ja Malmin lentokentästä riidellään kovasti. Onko nämä huomioitu tekstiä kirjoitettaessa, vai onko tämä vain heitto muiden heittojen ohella?

Kruunuvuorenrannan asunnot ovat kerrostaloja. Pientaloalueelle ei ole sinne sijaa annettu (tällä hetkellä Stansviikin kaavassa on 17 kpl pientalotontteja = 2300 m2. Koko Stansviikin alueen as.PA:sta laskettuna OK taloja tulisi olla 15 780m2. Jos mennään erillistalojen 8% mukaan pitäisi Stansviikin alueella olla yli 9000 m2 OK taloja. Koko Kruunuvuorenrannan alueella tulisi olla asuin PA:sta laskettuna 17% = 77 000m2 pientaloja. Odotan mielenkiinnolla uusia kaavoja) . Monipuolinen rakentaminen edellyttää erilaisten talotyyppien sallimista alueelle. Uusi yleiskaavaluonnos näyttää toteutuessaan, vastoin lupausta, tähtäävän alueen yksipuolistamiseen.

Jos kaupunginsuunnittelu ottaa linjakseen autopaikkojen vähentämisen ja olettaa, että se toteutuu, olen syvästi huolissani suunnittelun yksinkertaisesta ajattelutavasta. Sanokaa reilusti, että kunnallisesti tuetut, edullisen vuokran talot asuttavat vähäautoisia asukkaita pikaraitiotien käyttäjiksi. Täytyy olla rehellinen. Sitä paitsi, kuinka nämä vähäautoiset kuljettavat lapsiaan alueen ulkopuolella oleviin liikuntapuistoihin urheiluvälineineen esim. Myllypuroon, kun alueen ainut urheilukenttä on rakennusmaana? Kyllä kaupungin vuokrataloissa ja vastaavissa edullisen vuokratason taloissa asuu yllättävä määrä autoilevia asukkaita tänäkin päivänä, ihan vain liikkumisen vapauden vuoksi autoja hankitaan, vaikka tupakasta ja ruuasta tinkimällä. Ja sitä paitsi, eikö edullisia vuokra-asuntoja pitänyt hajasijoittaa, eikä koota raitiotien varteen? On myös tilanteita, jolloin henkilöauto on joko ainut tai ainakin se järkevin vaihtoehto.

-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ IV

Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.”

---------KOMMENTTI--------------

Tuetaan "erilaisten talotyyppien" ja "omatoimista rakennuttamista"? Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Puhdasta sanahelinää ilman todellista sisältöä ja merkitystä. Miten tällaista totuuden vastaista tekstiä saa kirjoittaa kaupungin virallisiin ohjelmiin? Hissit ovat positiivinen asia.

-----------------------------------------

Helsingin asuntokanta

Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltainen, 86 prosenttia asunnoista

on kerrostaloissa.

Erillispientalojen osuus on noin kahdeksan prosenttia.

---------KOMMENTTI--------------

Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Jos tilanne on nyt jo näin huolestuttava, suunnitelmien mukaan suhde tulee kutistumaan, koska suunnitelma sen mahdollistaa ja mikä on mahdollista ottaa taajempaan rakentamiseen se otetaan. Sellainen ei tue asuntojen monipuolisuutta eikä viihtyisyyttä, jotka on tekstissä mainoslauseina mainittu. Vilpillistä mainontaa vai tulisiko sanoa edelleen täyttä "propagandaa" toistosta huolimatta ja sen vuoksi.

Sitä en ihmettele, että kaupungissa on kerrostaloja mutta sanottakoon kaavaluonnoksessa sitten reilusti, että nyt tänne rakennetaan kerrostaloja ja vähennetään yksityisautoilua, eikä puhuta asiaa hämärtäviä korulauseita ja tehdä ”hehtaarikaavoitusta”. Jos olisin ostamassa omakotitaloa tai rakentamassa, en näillä papereilla missään tapauksessa tekisi sitä Helsingin alueella. Ehkä näin on tarkoitettu?

--------------------------------------------------------------------

KOMMENTTIEN TAUSTA-AINEISTOA

http://docplayer.fi/8135848-Matalaa-ja-tiiviista-miksi-ja-miten-kolmas-suuri-linja-englantilainen-puutarhakaupunki.html

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki

--------------------------------------------------------------------

ASUKASTIHEYS ja KEHITYS (vastaa kaupungin kaavoittajan lukuja mutta tähän trendiin ei voi nykytilanteessa luottaa)

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot/kuntien-pinta-alat-ja-asukastiheydet/Sivut/default.aspx

Tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 2904 as/km².

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain.pdf

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu#V.C3.A4est.C3.B6ntiheys

----------------------------------------------------------------

http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

Lasten kaupunki

Julkaistu: 24.8.2012 | Kirjoittanut: Mikko Sarela
(Laajaslon lapsitiheys alle 250 / km2 oli pienin koko kaupungissa)         

----------------------------------------------------------------

http://www.syke.fi/hankkeet/urbanzone2

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135230

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen

-----------------------------------------------------------------

Mihin ammattiyhdistysliikettä tarvitaan?

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mikä työväestön tilanne suomessa olisi ilman ammattiyhdistysliikkeen joukkovoimaa?
TV:ssä par'aikaa pyörivät mainosiskut kertovat asian lyhyesti.

AKT on nyt tuhoamassa ammattiyhdistysliikkeen uskottavutta likinäköisellä, itsensäkorostamisen mettaliteetillaan. Tällainen rimpuilu on hajoittanut aikaisemminkin rivejä, silloinkin kuin tiivistä yhteisrintamaa olisi tarvittu. Taustalla on aina ollut joidenkin henkilöiden itsekkäät intressit. Sellainen ei kuulu ammattiyhdistysliikkeen etiikkaan.

Historia saattaisi opettaa

Isä, poika ja Metalliliitto- kirja kertoo kolmen polven omalla "suulla" yli puolen vuosisadan verran tarinaa siitä, miten ammattiyhdistysliike sai voimansa ja miten sillä voimalla nostettiin Suomen työläisten asema kurjuudesta hyvinvointivaltion tasavertaisiksi kansalaisiksi  neuvottelemalla.
Vuoden 1918 luokkasota opetti kansalle, että väkivallalla ei onnea voida ostaa.

Tuon kertomusten, n. 50 vuoden työväenliikkeen toiminnan aikana Suomi taisteli itsenäisyydestään muutamaan otteeseen ja useammallakin eri rintamalla. Hybridi-sodankäynti ei ole mitään uutta. Aikoinaan vain netti puuttui, muuten keinot olivat samat.

Kirjoitan kirjasta blogia osoitteeseen:  http://kolmepolvea.blogspot.fi/

Venäjä jatkaa itsensä eristämistä länsimaista

Venäjä on suurvalta, eikä näytä tarvitsevan muita "valtoja".

Duumassa on menossa läpi ulkomaisten omistuksessa olevien yritysten varojen takavarikoimisen mahdollistava (ilman varoitusta) lakiehdotus.
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/680744/Venaja+pohtii+lakia+ulkomaalaisen+omaisuuden+takavarikoimisesta
http://www.talouselama.fi/venaja/venalaisaloite+ulkomaisten+yritysten+varat+voitava+takavarikoida+vastauksena+pakotteisiin/a2271477

Laki on pääasiassa tarkoitettu EU:n ja USA:n omistamien yritysten takavarikoimiseksi (joita kuulemma ei juurikaan Venäjällä ole) mutta tarkoittanee myös EU:n jäsenvaltioiden omistamia yrityksiä. Lakihan on kuten se luetaan, eli tulknitaa tulee olemaan varmasti tarpeen mukaan.

Aikasemminhan (2012) siellä on nimetty jo lainsuojattomiksi kaikki ulkomailta rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt. Niiden oli rekisteröidyttävä "ulkomaalaisiksi agenteiksi".
http://maailma.net/artikkelit/hyvantekevaisyysjarjestot_ulkomaisina_agentteina_venajalla

Kaikki nämä toimet kertovat selkeästi, että Venäjän kanssa ei kannata yritysten veljeillä. Lait saattavat muuttua kanssayrittäjille epäedullisksi jos duuma niin päättää.
Ainakin Forttum on riskilinjalla.

Kreikan lainat ja Suomi

Kreikkaan ja varsinkaan kreikkalaisiin poliitikoihin ei kannata luotta, siitä varottaa meitä toteutunut lähihistoria.
Nyt on suomalaisella populismilla ensiarvoinen tilaisuus kieltäytyä näyttävästi hyväksymästä lainaehtoja tai uusia lainoja Kreikan populistiselle hallitukselle. Sillä kun ei ole minkäänlaista merkitystä EU:n lopulliseen päätökseen ja sillä saa pisteet kotiin jopa hallituksessa istumalla. Kannatti mennä mukaan hallitukseen.

Sitten odotellaankin Suomen kiristyvien leikkausten ja säästöjen toteutumista ja mihin yhteiskuntaluokkaan ne kohdistuivatkaan ja muistetaan, ketkä niitä oli säätämässä.
Tosin seuraaviin vaaleihin on turvallisesti aikaa ja ihmisillä on lyhyt poliittinen muisti.
Kreikan lainaseikkailu peittää kotimaan tapahtumien uutisoinnin mukavasti alleen joten uutispimennossa voi tehdä ikäviä päätöksiä paljon vapaammin käsin.

Linkkejä aiempaan leikkausuutisointiin:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82265-huomasitko-tata-jattileikkaus-sosiaalietuuksista
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7488333.html
http://yle.fi/uutiset/nain_hallitus_saastaa__mita_ajattelet_leikkauksista/7156189
http://minimahti.net/2015/06/02/taloustutkija-pantzar-hallituksen-tilannekuva-ja-reseptit-ovat-vaaria-leikkaukset-hyydyttavat-talouden-ja-kiristysyritys-uhkaa-yhteiskuntarauhaa/

Ulkoministeri ja ulkoministeri ja Venäjä

Emme mahda geopoliittiselle sijainnillemme mitään. Nöyristellä ei tarvitse mutta tervettä järkeä ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimustekestejä saa käyttää oikein tulkittuina.
Rauha syntyy rakentamalla, ei poliittisesti tarkoitushakuisella repimisellä.

Uusi hallitus ja sen mukanaan tuoma kurjuus

Sitä nimitetään Sipilän suulla ”talkoiksi” tai ”sopeutukseksi” tai ”säästöiksi” tai ihan oikeasti ”kipeiksi leikkauksiksi”.

Yhtäkaikki, kipeetä tekee. Varsinkin vähätuloisia, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja opiskelijoita kuritetaan ja heidän elämäänsä kurjistetaan.  Missä luuraavat loput talkoolaiset?

Aikoinaan talkoisiin osallistuivat kaikki. Kun rakennettiin rintamamiestaloja, rakennustöihin osallistuivat kaikki lähiseudun naapurit taitojensa ja kykyjensä mukaan, pyytettömästi. Kun maalla tehtiin esim. heinätalkoita, koko naapurusto tai pieni kylä oli mukana auttamassa. Talkoolaiset myös palkittiin ainakin tarjoamalla ruokaa ja kahvia  (joskus toki myös väkevämpiä juomia).

Oleellista kuitenkin on tuo sana ”kaikki”. Kokoomuksen, Kepun ja Persujen talkoisiin näyttää osallistuvan vain vähäväkisempi kansan osuus. Kokoomus on lyönyt ”talkoorukkasensa” naulaan heti vaalien jälkeen. Nykyisin ei heidän julisteissaan ole enää työkaluja ja rukkasia, edes kehdattu näyttää. Hyvä niin, sillä näin on paljon rehdimpää.

Koulutuksen menojen leikkaamisen kieltämisen varjolla ratsasti kolme puoluetta aallon harjalla komeasti hallitukseen. Jokainen niistä on nyt osallistunut koulutuksen ja opiskelijoiden tuen määrärahojen leikkauksiin. Koulutuksen leikkauksia Sipilä nimittää nyt ”uudistukseksi”. Onko sillä väliä mikä leikkauksen nimi on jos se vaikuttaa samalla tavoin ja tekee nimestä huolimatta yhtä kipeää ja aiheuttaa tulevaisuudessa osaamisen tason laskua.

Mitä Persujen äänestäjät ajattelevat sanansa syöneestä puolueesta? Menikö ääni vääriin tarkoituksiin ja Soinin kuningastien kiveyksiin? Soini pääsi tyhjillä lupauksilla ministeriksi. Onneksi olkoon. Nukutko yösi edelleen hyvin? Suuri ”jytky” olisi voitu näin jälkiviisaasti nimetä Sipilän nimiuudistuksia mukaillen, suureksi ”jymäytykseksi”. Mitä muuta populistipuolueelta voisi odottaakaan? Heidän piti ajaa vähäväkisten etuja mutta toisin kävi.

Toinen ikävä piirre on tuo, paljon jo julkisuudessa esiin tuotu, ”uhkailu” tai ”painostus” työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, se pyritään saamaan pakotteiden avulla voimaan.

Jos ammattijärjestöt = työläiset = työntekijät, eivät suostu työaikojen pidentämiseen (100 tuntia vuodessa samalla palkalla), tehdään lisää kipeitä leikkauksia vähempiosaisten elämän kurjistamiseksi.  Katsotaan miten ammattijärjestöt = työläiset = työntekijät, suhtautuvat painostukseen näissä oudoissa, puoliksi yhteisissä talkoissamme.

Ei ole ollut pitkään aikaan epäselvää, etteikö valtion talouden suunnan kääntämiseksi tule tehdä kipeitäkin menoleikkauksia tai rakennemuutoksia MUTTA ne tulee tehdä talkooperiaatteen mukaan, kaikille yhtä kipeinä, kullekin varallisuutensa suhteessa.

Tuomioistuinvirasto: "keskushallinon uudistus" - hallinto irti poliittisesta päätöksenteosta

Arvomuistio keskushallinnonuudistustyöryhmältä 14.1.2015: http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1421145806731.html

Ei saa minua vakuuttuneeksi siten, että ainakaan kansalaisen oikeusturvaan tulisi mitään konkreettista korjausta. Virasto ja hallintoelin ei anna oikeusturvaan oleellista parannusta, jos ja ilmeisesti koska oikeusvalvonta jää entisiin huteriin käsiin.
Sana "oikeusturva" tuodaan esiin tekstissä lähinnä kansalaisten mielenrauhaa tyynnyttelemään lukuisten ikävän sävyisten lehtiartikkeileiden (tapausten) esille tuomassa luottamuspulassa.
Vaikka kyseessä on hallinnonuudistus, muistiossa viitataan toimenpiteisiin joilla oikeusturvaa parannetaan. Kuitenkaan pelkän hallinon kautta ei oikeusturva tule koskaan korjaantumaan ilman kuntoon laitettua oikeusvalvontaa. Se tulee korjata sellaiselle tasolle, jossa Suomea voitaisiin kutsua rehellisesti oikeusvaltioksi. 

Miten oikeusturva nykyisellään toimii, on hyvin esillä yhteenkootuissa virheellisti tuomittujen oikeustapausten kuvauksissa oikeusministeriön palvelimella, Otakantaa Blogissani > 
sekä Bloggerin blogissa "Lehikoiselle oikeutta " jonka oikeustapauksen dokumentit löytyvät osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/ 

Kommentteja muistion oikeusturvaan viittaaviin ranskalaisiin:

–  Korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, (periaatteessa hyvä asia MUTTA miten järjestetään riippumattoman oikeusturvan toteutuminen, kun riippuvuussuhteita on poliittisten vaikutteiden lisäksi,  muitakin runsaasti. En usko, että riippuvuuksia saadaan koskaan täysin karsittua ja miten suhteiden aiheuttamat vääristymät oikeudenhoidossa ja päätöksissa saadaan oikeistua?)
–  Edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista  (periaatteessa hyvä asia)
–  Vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. (tässä on kohta josta voisi ounastella, että päätösten lainmukaisuuden tasoa nostettaisiin jollain tavoin mutta eteenpäin tekstiä lukiessa tulee yhä enemmän vaikutelma, että asia jää kansalaisia tyynnyttelevän korulauseen luonteiseksi)

"Tuomioistuinvirasto olisi oikeusministeriön hallinnonalalle sijoittuva toiminnallisesti riippumaton itsenäinen virasto." (Mitä tulee tapahtumaan oikeasti? Tuskin sitä kukaan tietää tässä vaiheessa)

Ja edelleen ranskalaisia:

"Tuomioistuinviraston tehtäväkenttä voidaan selvitysmiesten mukaan tiivistää seuraavasti:"
–  Tuomioistuinten hallintopalvelut
–  Talous- ja tulosohjaus sekä
–  Kehittäminen ja koulutus (tämä on se ainut oikeusturvaa - mahdollisesti edistävä osuus)

Minne on unohtunut laillisuusvalvonta? Onko laillisuusvalvonta säilytetty ennallaan? Sehän ei ole toiminut nykyisellään asiallisesti ja jos sille ei tehdä mitään, on koko uudistus suuri pettymys ja kupla. Ainoastaan tuomarit saavat entistä riippumattomammin huseerata, kuten parhaiten katsovat ja poliittinen valvonta peittelee ja kuittaa virheet kuten ennenkin. JOS siis toimimaton oikeusvalvonta jää ennalleen.

Luvattiin oikeuslaitoksen eriyttämistä politiikasta uuden, oikeuslaitoksen "riippumattoman" hallintomuodon kautta. Se ilmeisesti hallinnon puolella toteutuu MUTTA...
Edelleen jää kytemään suuri vaara, että oikeuslaitos käpertyy entistä enemmän itseriittoiseksi, kun oikeuslaitoksen oma sisäinen tai sen ulkopuolinenkaan oikeusvalvonta ei toimi edes nykyisellään. Tuomari ei tuomitse tuomaria (asiaa kärjistäen) ja poliittisestikin ohjailtu oikeusvalvonnan osuus pyrkii vain painamaan asiat villaisella, koska selkeitä intressejä asioissa on, mm. valtion korvausvelvoitteet (joita nykyisellään vältellään tai minimoidaan) ja persoonalliset poliittiset suhteet vaikuttavat edelleenkin tuomaristoon, kuten myös kollegiaalinen lojaalisuus. Myös lakeja valmisteltaessa, tuomarit itse ovat se asiantuntijajoukko, joka vaikuttaa ilmeisen suurella painoarvolla. Näin on ilmeisimmin mennyt aikoinaan läpi myös tuo surullisen kuuluisa  "tuomarin harkintavalta" -pykälä, jolla kirjoitettu laki ohitetaan tarkoitushakuisissa tuomioissa. Tällaista säädöstä ei laissa tulisi olla, koska sitä käytetään väärin. Tuomarit ovat ihmisiä kaikkine hyveineen ja paheineen.
Tuomarit kirjoittavat oikeuslaitoksen epäkohdista vasta päästyään eläkkeelle, koska muuten heitä painostettaisiin aktiivitoimessaan. Myös oikeustieteiden professorit ovat varovaisia lausunnoissaan. Sellaisten professorien lausunnot "mitätöidään", jotka ovat "väärällä puolella" eli katsovat lakeja oikeuden ja asiakkaan, eikä tuomarin kantilta. Eihän oikeuden näin tule toimia.

Lainaus muistiosta edelleen:
"Viraston henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriöstä ja noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista."
(Jaahas. Samat miehet samoihin tehtäviin. Jos kyse on puhtaasti hallinnollisista tehtävistä, niin miksikäs ei JOS voidaan todentaa, että henkilöt eivät kuljeta mukanaan poliittisia riippuvuuksiaan. Elimen piti säilyä nimenomaan riippumattomana VAI kuitataanko asia "hallinnollisella riippumattomuudella", sehän ei poista nykyisiä epäkohtia. Tehtäviin ei tulisi siirtyä liian lemautuneita "poliitikkovirkamiehiä", eikä yhtään esimiesasemassa olevaa muuta vaikuttajayksilöä.)

"Viraston keskeinen tehtäväalue olisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskitetty ja tehokas hoitaminen. "
(Oikeusturvan parantamisesta viis, keskitytään hallinton saamiseen oikeuslaitoksen omiin hyppysiin.)

Sana "oikeusturva" esiintyy raportissa muutamassa kohdin mutta ei ymmärtämässäni tarkoituksessa. Sivu 17 teksti sanoo:
"Voidaan sanoa, että tuomioistuinlaitos toimii Suomessa lähtökohtaisesti ja keskimäärin hyvin ja vastaa ihmisten oikeusturvavaatimuksia. Tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ja ovat ulkoisista tahoista riippumattomia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva."
(yhdyn tuohon kappaleeseen, varsinkin kohtaan "Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva" mutta en kohdan perusteluun, enkä siihen, etteikö tuomioistuinten henkilöt olisi uudistuksen jälkeenkin "ulkoisissa riippuvaisuussuhteissa". Henkilösuhteet ympäristöön vaikuttavat aina eikä niitä voida eliminoida. Se on tunnustettava rehellisesti. Siksi päätösten oikeudellisuuden valvontaa tulee parantaa.)

Sivulla 18 :
"Samalla halutaan turvata palvelujen saatavuus sekä kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus koko maassa."
Samalla sivulla 18 on kappale:
"Tuomioistuinlaitoksen osalta tavoitteena on jo pitkään ollut tuomioistuinten asiamäärien tasaaminen ja tätä kautta toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan saatavuuden varmistaminen."
(tämä vaikuttaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaan ja on positiivinen asia. Halu ja tavoite eivät ole konkretiaa. Oikeusturvan saatavuudesta Suomea on rökitetty EIS:n toimesta, että hyvä sinänsä, jos tätä ongelmaosuutta saadaan jollain keinolla vähäisemmäksi. Tarkoittaen pitkittyneitä ja viivästyneitä oikeusprosesseja.)

Sivulla 21 :
(Kannanotto nro 10 vuodelta 2007 Councils for the Judiciary)
"Kannanotossa korostetaan em. suositusta selkeämmin tällaisten toimielinten tärkeää roolia tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusturvan toteutumisen vahvistajana. Kannanotto sisältää niin ikään yksityiskohtaisia suosituksia toimielimen asemasta, organisaatiosta ja tehtävistä."
(Councils for the Judiciary - Kannanotosta poimittuja hyviä kohtia:
V. EXTENSIVE POWERS IN ORDER TO GUARANTEE THE INDEPENDENCE AND THE EFFICIENCY OF JUSTICE, ja
VI. THE COUNCIL FOR THE JUDICIARY IN SERVICE OF ACCOUNTABILITY AND TRANSPARENCY OF THE JUDICIARY.

Toivottavasti nämä kohdat tulevat oikeasti huomioiduiksi käytännön tasolla myös Suomessa. Tuota transparenssia eli läpinäkyvyyttä kaipaisin eritoten)

Edellen sivulla 21:
"Euroopan neuvoston korruption vastainen komitea (Group of States against Corruption, GRECO) viittaa Suomea koskevassa arviointiraportissaan vuodelta 2013 (Kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estäminen) Euroopan neuvoston em. suositukseen ja kiinnittää huomiota kansainvälisiin vaatimuksiin tuomioistuinneuvoston tai vastaavan sellaisen riippumattoman viranomaisen perustamisesta, jolla on laaja toimivalta oikeudellisten instituutioiden organisaatiota ja toimintaa koskevissa kysymyksissä."
(korruption estäminen sen KAIKISSA muodoissa tulisi olla mahdollistettavissa. Mukaan luettuna sosiaalinen korruptio, myös poliittiset vaikuttimet ja kollegiaalinen korruptio - siis ne Suomessa vaikuttavat korruption muodot, joita ei esimerkiksi kansainvälisessä korruptiotutkimuksessa ole otettu mittaristoon. Näissä tutkimuksissa Suomi pärjää hyvin pääasiassa juuri siksi http://www.transparency.org/cpi2014/results)

Sivulla 32:
"Säädösvalmistelu kuuluisi edelleen oikeusministeriölle, mutta tuomioistuinvirasto olisi yksi keskeinen kuultava asiantuntijataho ja aloitteentekijä valmistelussa. Lainkäyttötyön sisällön kehittäminen kuuluisi edelleen riippumattomille tuomioistuimille ja tuomareille itselleen, ..."
(Tässä mainitaan alussa tuo säädösvalmistelu ja säilytettävä oikeuslaitoksen asiantuntijarooli joka on vienyt harhaan Suomen lainsäädäntöä, sekä suositellaan lain käytön (kuinka laki luetaan = harkintavalta) edelleen pysyvän tiukasti tuomareiden hyppysissä. Tämä on entisen tuomarivallan ylläpitämistä, ei kansalaisen oikeusturvan lisäämistä. Kun heikosti itsetuntoiselle ihmiselle antaa valtaa, hän käyttää sitä väärin. Tämä ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan tuomareiden joukossa on aina tämän tyyppisiä henkilöitä, joille tuomarinvala on merkityksetön)


MITEN ihmeessä asiat saadaan näillä listatuilla keinoin oikeille raiteilleen, kansalaisten oikeusturvan kannalta?
Pelkkä hallinnollisen työn irrottaminen poliittisesta ohjauksesta EI ole SE ratkaisu jolla nyt puutteellisen oikeusturvan muutos saadaan aikaan.
Uudistukseen olisi sisällytettävä ehdottomasti ratkaisu oikeusvalvonnan uudistamisesta.

JOS tuo uusi oikeuslaitoksen hallintomuoto saadaan rakenteellisesti - ei sisäänlämpiäväksi - ja sen sisältämään korkeimpaan oikeusvalvontaan saadaan, esimerkiksi oikeustieteen professoreita mukaan ja käytännössä oikeamielisiksi todettuja tuomareita (mielellään valtaosin niitä eläköityneitä ja rehellisiä ja sellaisia, joita ei voida enää painostaa käytännön tuomarin työssä), kenties myös maallikko juryn (lautamies) jäseniä, lautamiehiin joku osa poliittisia henkilöitä tuomaan valtion intressiä esiin päätöksiin. Sen jälkeen voitaisiin poliittisesti nimetty ja poliittisin intressein toimiva ja siten tehtävässään toimimaton oikeusvalvonta, lakkauttaa tarpeettomana (eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri).  Nämä instanssit ovat jo nykyisellään täysin tarpeettomia ainakin kansallisten oikeusturvan kannalta katsottuna. Koska useampiosaista oikeusvalvontaa edelleen tarvitaan, jäljellä on tuo EIS:iin johtava elin. Se toimii nykyään yhden tuomarin periaatteella (mikäli olen kartalla) ja sikäli se on aina liian subjektiivinen ja liian herkkä vaikuttamiselle. Siinä voisi olla suodattamassa EIS:iin lähteviä päätöksiä, vaihtuva, laajapohjaisesti valittu asiantuntijaryhmä lautamiehin vahvistettuna, kuten kuvaamassani oikeusturvaelimessä. Kaikki esi-filtrauksen päätökset tulisi julkistaa perusteluineen ja päättäjänimineen netissä. Tuomarin nimen julkinen esilletuominen pistää tuomarin harkitsemaan tuomionsa laillista kestävyyttä.
Transparessia siis lisää. Olen saanut hovioikeudenpöytäkirjoja joista tuomioon osallistuneiden tuomareiden nimet oli poistettu. Hävettikö?

Myös tuomareiden ehdoton koskemattomuus vaatisi uudelleen harkintaa. Nykyisessä muodossaan se suojelee myös "kunnottomia" tuomareita. Vaikka lainvastaisista tuomioista löytyisi näyttöä, ei niitä saada oikaistua, eikä asianosaista tuomaria saada merkittävään edesvastuuseen teostaan.

EHDOTETTU ON
KKO:n presidentti Olavi Heinonen on esittänyt aikanaan että alioikeudet voisivat toimia kolmen tuomarin voimin riita-asioissa.
Hän ehdotti, että tehtäisi alioikeudet vahvoiksi kolmen tuomarin kokoonpanoiksi, täydennettynä kahdella lautamiehellä. Näin saataisiin nopeutettua prosesseja eikä kansalainen joutuisi odottamaan tuomiota eri oikeusportaissa vuosikausia. 
Olen nähnyt päätksiä, joissa allekirjoittaneita tuomatreita on ollut juuri tuo kolme. ELI ilmeisesti tämä asia on otettu käytäntöön.

Siihen voisi lisätä edelleen toimiva kevyt (vastaava mutta eri paikkakunnalta valitun tuomioistuimen) ensi vaiheen laillisuusvalvonta. Olisi tehtävä mahdolliseksi palauttaa nopeasti, epäselvästi tai selkeästi "lainvastaisen harkinnan" mukaan kirjoitetut tuomiot takaisin käsiteltäväksi tuomioistuimeen ensisijaisena oikaisutoimenpiteenä. Toissijaisesti ne vasta käsiteltäisiin oikeusturvaelimessä. Nykymuotoiset hovi-ja korkeinoikeus voitaisiin korvata näillä kevyemmillä, muuttuvilla organisatioilla, eikä olisi enää kiinteää tuomariryhmää joihin yritetään vaikuttaa, koska he kuuluvat ”korkeimpaan oikeuteen” tai ”hovioikeuteen”. Näin asiattomat vaikutuskanavat näyttävät nykyisellään toimivan.

Oikeuslaitoksen tehoton ja sisäänlämpiävä valvonta muuttuisi ainakin kevyemmäksi ja tuomaristo voisi keskittyä oleelliseen, eli itse oikeustapauksiin, joiden hoitoon he kertovat olevan liian vähän resursseja. Tämä parantaisi oikeasti tuomioiden laatua, kuten muistiossa on luvattu.

Korkein hallinto-oikeus on pahoissa puheissa todettu olevan pelkkä valtion kumileimasin, sen päätöksiin ei luoteta.
Mitä sille tulisi sitten tehdä?