Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin

Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?

Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”.  Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018)  löytyy osoitteesta: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.

Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?

Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.

Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta, teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.

Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.

Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf

Laajasalon ja Jollaksen suunnitelma on maantieteellinen mahdottomuus

Kymmenen kilon kana ei mahdu kilon pussiin, tai tässä tapauksessa, pussista pois.
Kaupunkisuunnittelu yrittää suunnitelmillaan ylittää mahdottomuuksien rajan.
JOS kaavoituksen viitoittama rakentaminen Laajasalon / Jollaksen alueella toteutuu, alueilta ei ole mahdollista, järkevissä aikatauluissa, liikennöidä töihin, eikä töistä kotiin. Asukasmäärää kaavaillaan kolmin kertaiseksi mutta liikennesuunnitelmat eivät osoita, miten asukkaiden työmatkat saadan järjellisiksi ajallisesti.

Alla olevassa kuvassa on erittäin yksinkertainen vertailu, miksi Laajasalo / Jollaken alueesta ei voi koskaan rakentaa kaupunkikeskustan asukastiheyden mukaista "Cityä", kuten kaavoittaja, taivaita maalailevassa estteissään kertoo. Ikääntyvä väestö ei koskaan tule "sujahtelemaan" polkupyörillä vihreiden visioimia baanoja keskustaan tai edes kaavailtu määrä asukkaita pystyttäisi rahtaamaan työakoina, järkevässä aikatulussa raitsikalla.

 

Miten ammattinsa osaava kaavoittaja voi puhua Laajasalosta keskustamaiseksi taajamaksi rakennettuna? Suunnitelmissa on tällä hetkellä meneillään juuri tältä pohjalta tuotannossa oleva kaavoitus. Tästä kartasta näkee sen kummempaa liikenteellistäkään ymmärrystä vailla oleva, että Helsingin keskustasta lähtee/tulee 5 moottoritietä ja kolme raideyhteyttä (2 Metrorataa ja lukuisa määrä junayhteyksiä) KUN taas Laajasalosta ei edes suunnitelmissa ole, kuin yksi "bulevardi" liikennevaloineen ja risteyksineen ja mahdollisesti joskus toteutuva Kruunuvuoren silta. Vartiosaari on edelleen rakennuskiellossa ja JOS raide sen kautta Vuosaareen rakennetaan joskus, raitsikan tulee täyttämään suurelta osin vuosaarelaiset.

Kaupungin perustelut voimakkaalle rakentamiselle Laajasaloon ja Jollakseen eivät ole pitäviä. Ei Kruunuvuoren sillan jatkuvasti nousevien kustannusten vuoksi, tai raitiotien kustannusten vuoksi, eikä ratikkahallin pakonnomaisen sijoittamisen Laajasaloon, vuoksi. Ratikkahallia ajetaan urheilupuistoon lisärakennusmaan hankkimiseksi, sen varjolla. SE on kaavoittajan mielestä moraalisempaa, kuin suora urheilupuiston asunnoiksi kaavoittaminen. Ratikkahalli mahtuisi paljon paremmin Roihupellon teollisuusalueelle Jokeriradan varteen, parempien raideyhteyksienkin varteen. Punainen 4? osoittaa Jokeri0 linjauksen Laajasalosta Herttoniemeen ja Roihupeltoon. Tämä on ollut jo vuonna 2013 yleiskaava 2050 kaavioissa piirrettynä, vaikka liikennesuunnittelija ei sitä tunnusta edes suunnitelmaksi. Miksiköhän?

Vuodelta 2014 laskettuja liikennemääriä Helsingin keskustasta päivässä. Laajasalosta kulki 23000 autoa joka  ylittää Vihdintien määrän ja huomioon on otettava, että Vihdintie on moottoritie ja Laajsalontiestä ollaan tekemässä kaupunkibulevardi. JOS Laajasalo rakennetaan kaavoittajan suunnitelmien mukaan, olen syvästi pahoillani kaikkien laajasalolaisten puolesta joita siis tulee olemaan n. kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna n. 69000 autoa päivässä. Sellaista menoa näkyy ainoastaan Länsiväylällä. Laajasalontie ei levene tai nopeudu, päin vastoin se bulevardina hidastuu. Siitä ei tule uutta "Länsiväylää" eikä edes Itäväylää. Jos Laajasalosta saataisiin autot ulos, liikenne ruuhkautuu viimeistään Herttoniemeen, kuten jo nyt. 

Vainko ylioppilaskirjoitukset englanniksi?

Mitä uutta tuhoa hallitusvallassa olevat ovat nyt jälleen suunnittelemassa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Sanni Grahn-Laasosen (kokoomus) johdolla (https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/englanninkielinen-ylioppilastutkinto-etenee) , sekä EK Jyri Häkämiehen (kokoomus) johdolla (https://ek.fi/ajankohtaista/lausunnot/2018/04/03/ylioppilastutkinnon-jarjestaminen/) ovat suunnittelemassa englanninkielen nostamista, ylioppilaskirjoitusten kielenä, tasavertaiseksi suomenkielen kanssa. Mihin tämä toiminta tähtää?

EK:n mukaan, se helpottaa asioita, kun hankkitaan osaajia ulkomailta. Suomalaiset eivät enää osaa tai eivät enää kelpaa. On hienoa, että johtokunnat ja johtoportaat koostuvat vierasperäisistä nimistä. Samoin vierastyövoima on edullisempaa kuin kotimainen. Myöskään muualta tulleet eivät uskalla liittyä työntekijäjärjestöihin ja he yleensä osaavat ainakin jokun sanan englantia mutta eivät lainkaan suomea.

EK:n perustelut suorana lainauksena:
"Mahdollisuus suorittaa suomalainen ylioppilastutkinto englanniksi on suoraan vetovoimatekijä, kun Suomeen halutaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kansainvälistä osaamista ja osaajia perheineen. Samalla uudistus tarjoaa suomalaisille englannin- tai kaksikielisessä perus- tai lukio/ammatillisessa koulutuksessa olleille nuorille luontevan kielellisen jatkumon. Kolmanneksi englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on edellytykset vahvistaa suomalaista tutkintojärjestelmää kansainvälisesti ja tämä tukee osaltaan suomalaisen lukiokoulutuksen vientiä."

Suomenkieli ja siinä sivussa pakkoruotsi unohtamalla säästetään runsaasti rahaa julkaisutoiminnassa ja saavutetaan omalla oppikijajulkaisu- ja kustannustoimella suuret maailman markkinat. Mitä menetetään? No kansallinen identiteetti mutta mitä arvoa sillä on kun rahassa mitataan? Kokoomus lyö hetikohta selvät sifrat pöytään joka muuta väittää. Venäjä viitoittaa tätäkin tietä "pikkuvelivaltiolleen".

Helsingin Jollaksessa on tapahtumassa ”suuri puhallus”

Mitä tuumaisit jos sinun tonttisi olisi, kaupungin toimesta, kaavoitettu ja lunastettu puistoalueeksi nimelliseen hintaan ja muutaman vuoden kuluttua Helsingin kaupunki ryhtyy kaavoittamaan ja myymään tai vuokraamaan tonttiasi moninkertaisella voitolla osaketalojen rakennusmaaksi?

Jos näin tekisi yksityishenkilö, hän luultavasti joutuisi vastuuseen huijauksesta tai keinottelusta (vertaa Nuorisosäätiön tonttijunailut). Helsingin päättäjät ja kaavoittajat näyttävät saavan tehdä kuten heille parhaiten sopii ja heille näyttää sopivan samanlainen sisäpiirikauppakeinottelu, kuin mitä poliisi tutkii paraikaa Nuorisosäätiön toiminnassa.
Mitä kukin tästä keinottelusta hyötyy, jää arvailujen varaan.
Moraali tai laki ei näytä kaupunkisuunnittelusta vastaavia henkilöitä jarruttelevan.

Toinen ongelma, jota kaupunkisuunnittelijat eivät ole ahneuksissaan tulleet ajatelleeksi, on jo puistokaavavaiheessa kaupungin itse esille tuoma Jollaksen perukoiden hankala liikenteellinen sijainti joka ei mahdollista suuria asukasmääriä. Ajattelun luulisi olevan sallittua näin vastuullisissa tehtävissä toimivilla henkilöillä. Kannattaisi myös tutustua karttaan, ennen suunnitelmien julkaisemista. Tätä ei ole tehty koko Laajasaloakaan kaavoitettaessa. Nyt rakennetaan ”Cityä” jonne ei pääse tai josta ei pääse töihin järkevässä työmatka-ajassa. Asukasmäärä moninkertaistuu mutta liikenneratkaisut vaikuttavat lähinnä naurettavilta. Laajasalo on SAARI, eikä se siitä juuri muuksi muutu yhdellä tai edes kahdella ratikkasillalla. Myös Jollaksen liikenne tulee pakkaantumaan Laajasalon bulevardille ja sille ainoalle maantiesillalle, muiden muassa. Ruuhkaliikenne on jo nykyasukasmäärälläkin tukkoista, miten sitten mahtaa olla vuonna 2050?

Huomata myös sopii, että JOS Vartiosaaren kaava astuu voimaan hallinto-oikeuden ja KHO:n päätöksen vastaisesti, ja raitiotie Vuosaareen joskus rakennetaan, sitä tulevat käyttämään myös Vuosaaren asukkaat joten Laajasalosta ei enää porukka raitsikaan mahdu. Sillä ei ratkaista Laajasalon liikenneongelmaa lainkaan.

Toivon mukaan asukkaat heräävät tunnistamaan sen poliittisen klikin joka tällä hetkellä kaupunkisuunnittelua johtaa ja vaihtaa heidät seuraavissa kunnallisvaaleissa järkeä enemmän käyttävään porukkaan. Vastuuhenkilöt löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

Palautetta aiheesta voi lähettää myös sivulle:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute