torstai 26. marraskuuta 2020

KAAVOITTAJAN RUMA HARHAUTUSTAPA

 


Kaavassa lukee kaksi neljä- ja yksi viisikerroksinen talo. Korkomerkinnät: maanpinnan taso talo C +9,9 ja harja 27,5m. Korkeus 17,6 m Talot A ja B maan korkeustasot +14 m ja +14,5m ja harjakorko + 28m.
Talojen maisemalliset korkeudet talojen normaaleista havaintosuunnista, näyttäisivät olevan: pihalta katsoen A talo n.13m, B talo 13m ja C talon korkeus Jollaksen tien pinnasta katsoen  korkeimmillaan 14,3m

(Kaava 11.2020 huomautusaikaa 23.12.2020 aatonaattoon) 
Laskeskelin nuo Jollaksen Tonttuvuoren kaavan kerroskorkeudet (kun lähtötaso on tuo suuremmalla merkattu korko maastossa). Sen mukaan jokainen talo olisi noin 4,5 kerrkoksen korkuinen, kun kerroskorkeus on 3m. "Asuinkerrostalon kerroskorkeuden on oltava vähintään kolme metriä." (Maankäyttö- ja rakennuslaki 12 §).
Kuitenkin kaavamerkintöjen mukaan kaksi taloa on nelikerroksisista ja yksi viisikerroksinen? Maan allekko mennään tuossa viisikerroksisessa ja +1,5 metrinen kivijalka nelikerroksisiin? Katso alimmaisista kuvista ratkaisu. 1,5 metrin korkuisia kerrroksia ei siinä nähdä. Kaavoitus ei näköjään, kaavaa määritellessään, ole nyt ottanut kantaa kellarikerrosten määrään, joiden on siis sijaittava maanpinnanatason alapuolella.

Kaavoitus tietää, että 1,5 metristä kerrosta ei yhteenkään taloon rakenneta ja jos 1,5 metriä on kerrostilaa jätetty se tietenkin anotaan täyteen kerroskorkeuteen. Sen mukaan nelikerroksiset talot olisivat valmistuttuaan viisikerroksisia ja tuo viisikerroksinen olisi valmistunut kuusikerroksisena. Näin kaavoitus on aikaisemmin toiminut.

Kun jälleen kerran, mistä tahansa Helsingin kaupungin kaavasta vielä riidellään, kannattaa tämäkin kaupungin, kellaritiloilla keplottelu ottaa huomioon. Nelikerroksiisiksi merkityt talot olisivat olleet rakennusoikeudeltaan lain vastaiset puolikaskerroksineen.
Toisin sanoen kaupungin kaava on merkinnöiltään harhaanjohtava, eikä esitä todellista rakennusoikeutta. Viranomaisen antamasta puutteellisesta informaatiosta löytyy lainkohta: ( Hallintolaki 9 §. )

Tässä on vielä, tämän blogikirjoituksen aikaan, muistutusaikaa 23.12. Jouluaaton aattoon saakka. Jälleen erinomainen ajankohdan valinta kaavaosastolta. Pelaa pois kaikki Joulukiireiset. Toinen tavallinen ratkaisu on laittaa huomautus kesälomien aikaan. 

VIITESUUNNITELMAN TIETOA

Viitesuunnitelma Jollaksentie 64 (5.2.2020)
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/4387_6_viitesuunnitelma.pdf

"Perusratkaisussa esitetään kaavamuutoksen kautta tontille sijoitettavaksi kolmea terassoituvaa ja maastonmuotoihin tukeutuvaa viisikerroksista kerrostaloa".
Viitesuunnitelma helmikuussa.

Tämä kuva on viitesuunnitelmasta helmikuulta. 

  
 Leikkaus viitesuunnitelman mukaan. 
 
Alla kaksi leikkauskuvaa lopullisen kaavaehdotuksen aineistosta.
Kellariin oli upotettu viides kerros puolikellarina ja kahden talon korkeus oli saatu pudotettua. Maanalaisista kerroksista en olisi kovinkaan huolestunut, maan pääliset kerrokset ovat ne jotka maisemaa haittaavat. Oliko maan pinnalle nostetut lisäkerrokset vain taktista neuvotteluvaraa, vaiko jään kokeilua kepillä?



Kaavan esittelyvaiheessa muutosta on tapahtunut siten, että kahdessa talossa maanpinnalle jää ainoastaan neljä kerrosta ja se viides upotetaan kallioon. Tämä kuva noudattaa kaavamerkintää. Korkomerkinnät näkyvät nyt epäselvinä näissä leikkauskuvista. Kellarit ovat pääosin maanpinnan korkeuskäyrien alapuolella joka on lain mukaista.
A talon pihataso +14m ja harja +28m, B talo piha +14,5m harja 28m ja  C talon pihataso 14m, kivijalan nurkat Jollaksen tien puolella +10m ja +14m, harjakorko +27,5m. Oleellisin tieto tietysti on tuo harjakorkeus, ei korko, vaan todellinen maisemallinen korkeus tasoilta, joilla oleskellaan talon lähettyvillä ensisijaisesti. Rinne vaikuttaa havaittuun korkeuteen katselupisteitten kautta. Silloin ei pidä puhua kerroksista.
 
C talon perustuksen maanpinnan korkeustaso Jollaksen tiehen nähden näyttäisi nousevan tienpinnan korkoja korkeammalle.
 

perjantai 20. marraskuuta 2020

Poliittinen raha kiertää säätiöiden kautta

Suomenkuvalehti julkaisi mielipiteen: "Säätiö voi ostaa vaikutusvaltaa"
SK Mielipide 9.10.2009 04:14. Kirjoittaja oli Sakari Suutarinen, dosentti Jyväskylän yliopistosta.

Suutarinen kertoo esimerkin Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VKTS) toiminnasta, "vasemmistolaisen" koulupoliitiikan vastustamiseksi.
Kierrätetyllä elinkeinoelämän taloudellisellä tuella varustettiin n. 300 hengen  poliitikoista ja virkamiehistä koottu ryhmä (organisaatio), jonka edustajat olivat sitoutuneet toteuttamaan säätiön tavoitteita. 

"Eteenpäin pyrkivät virkamiehet, poliitikot ja tutkijat ymmärsivät pian, mitä tukea VKTS pystyi heille antamaan. Säätiö keräsi poliittisesti luokitettuja nimilistoja virkamiehistä ja yliopistoväestä. Se vaikutti nimityspolitiikkaan ja rahanjakoon."

Säätiöitä on käytetty laajasti hyväksi poliittisten tavoitteiden ujuttamisessa hallintoelimiin. Tunnetuin esimerkki lienee "Nuorisosäätiö", jonka sotkuja selviteltiin ainakin 2016 alkaen. Viimeisempiä selvityksiä julkaistiin 2019 ja marraskuussa 2020 (YLE: Valtion mitta tuli Nuorisosäätiön kanssa täyteen – miljoonat takaisin valtiolle, ministeri harvinaisesta päätöksestä: "asumisen jatko turvattu").
Rakennusliikkeet olivat vahvasti mukana rahoitustoiminnassa. "Rakennusliike antoi lähes 200 000 euron lainan keskustavaikuttajien yhtiölle – tavoitteena oli perustaa 'uusi Nuorisosäätiö'". (MOT 05.11.2018)   Tyypillistä on, että raha ei kulje suoraan, vaan eri rakenteiden kautta.
Poliittiset puolueet ovat vankasti omistussuhteissa useissa rakennusliikkeissä, jotka sitten ohjaavat, esimerkiksi kaavoitusta, poliitikkojensa ja virkamiestensä kautta.

MITEN SÄÄTIÖIDEN VALTA NÄKYY (lainaukset Politiikasta sivustolta "Mikä on säätiöiden tehtävä")
Tutkimusta rahoittavat säätiöt ohjaavat tutkimusta omien intressiensä mukaan. Intressin vastaista tutkimusta tai toimintaa ei tueta.

"... suurimmat toimijat ovat Suomen Kulttuurirahasto (55 miljoonaa vuonna 2018) ja ruotsinkielistä tiedettä ja kulttuuria tukevat Svenska Kulturfonden ja Svenska Litteratursällskapet (yhdessä 46,9 miljoonaa vuonna 2018)." (Kulttuurirahasto tukee tieteen ja taiteen tekijöitä – yksityishenkilöitä, että työryhmiä. "Haluamme tarjota mahdollisuuden myös laajoihin kulttuurihankkeisiin tukemalla niitä mittavin apurahoin". Kahdessa jälkimmäisessä, kyseessä on selkeästi ja rehellisesti kielipoliittisesti painottuneet säätiöt)

"Näiden jättien jälkeen huomattavimpia rahoittajia ovat Koneen (31,8 miljoonaa vuonna 2018, rahaston tarkoituskuvaus: "parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille".), Jane ja Aatos Erkon (28,3 miljoonaa vuonna 2018, tieteen ja taiteen tukemiseen, sekä Tulevaisuuden tekijät -ohjelma, yhteistyössä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa. "Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä"), sekä Sigrid Juséliuksen (18 miljoonaa vuonna 2018. Vuden 2021 apuraha on suunnattu kahdelle eri kohderyhmälle lääketieteelliseen tutkimukseen: varttuneet tutkijat ja nuoret ryhmänjohtajat) säätiöt." (Taiteen rahoitusta käytetään yleisesti yrityksen imagon nostatus tarkoituksiin. Taide on ollut myös aina hyvä sijoituskohde)

"Kymmenen suurimman säätiörahoittajan ryhmään kuuluvat myös Åbo Akademin (17,8 miljoonaa vuonna 2018) sekä Jenny ja Antti Wihurin (12 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt kuten myös Syöpäsäätiö (11 miljoonaa vuonna 2018)." (Syöpäsäätiö tukee syöpätutkimusta)

Åbo Akademin säätiö tukee opintoja ja tutkimusta, sekä henkilökunnan toimintaa.

"Jenny ja Antti Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa."

torstai 19. marraskuuta 2020

Poliisiammattikorkeakoulun piilokorruptiotutkimus

 

Mitä laajemmin ja mitä syvemmälle virkamieskuntaan tieto rakenteellisen korruption esiintymismuodoista ja rakenteista saadaan levitettyä, sitä parempi. Ainakin heikkohermoisimmat "hyvät veljet" alkavat pohtia, kannattaako rikos.

Kunhan tieto tavoittaisi myös poliitikot ja ennenkaikkea aloittelevat poliitikot, jotka osaisivat varoa sekaantumasta nähin hyväveliverkostoihin ja kollegiaalisiin (sulle, mulle) verkostoihin, tiedostamalla, että madollisissa "lehmäkaupoissa" voi kyseessä olla rikos.

Palkintoina "palveluksista" saattaa olla, paitsi kierrätetty raha eri muodoissa, myös lukuista muut palkkiot, kuten velkaa - velkaa palvelukset, aineettomat edut, palkintovirka, asuntoetu...
Kun hyvävelipalveluita ottaa vastaan, on jo mukana verkossa, josta on vaikeaa päästä irti.

On syytä tiedostaa vaaranpaikka ja siihen tämäkin raportti osaltaan auttaa.

VARALINKKI jos ylärivin linkki ei enää toimi:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1

keskiviikko 18. marraskuuta 2020

KYSELYÄ KYSELYN VUOKSI?

Helsingin liikennesuunnittelu lähettää asukkaille omalaatuisia kyselyjä.
Ihmettelin tuon yhden kyselyn tuloksena kirjattua "asukkaat toivovat liikenteen nopeuttamista herttoniemen suuntaan". Tämä tarve on ilman kyselyitäkin itsestään selvyys, koska se on ainoa suunta minne täältä saarelta yleensäkään tällä hetkellä pääsee ja on jatkuvasti remonttien ja rakentamisen alla. Laajasalosta on ainoastaan yksi maantiesilta ja se vie Herttoniemeen.

Ilmeisimmin laajasalolaiset kaipaisivat toimia, ennen kaikkea, itä-suuntaan suuntautuvaa liikennettä parantamaan. Pahimman aamu- ja iltaruuhkat ovat juuri Herttoniemen Linnanrakentajan tien kapeikoissa. Ulkokehälle, Viikkiin, Itikseen ja Itä-väylälle suuntautuva liikenne tökkii pahoin. Nyt paikalla on kaiken lisäksi Laivalahdenkadun risteyksen tietyömaa. Hertsin liittymätyömaa vaikuttaa ikuisuusprojektilta ja Sholbergin korttelin rakentaminen haittaa rankasti myös vliaikaseksi tarkoitettua liikenneyhteyttä itään Itäväylälle.

Jos kyselyllä on tarkoitus antaa kuva, että Helsinki olisi asiasta huolestunut, se ei mene ainakaan minulta läpi. Pikemminkin näen kyselyllä olevan näennäisvaikutelma, että "asukkaat pääsevät vaikuttamaan", toimimme demokraattisesti. Vaikutukset ovat lienee samaa luokkaa, kuin kaavoituksen kuulemisissa, jotka vaikuttavat menevän suoraan paperisilppuriin.

https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2020/11/laajasalon-liikkumiskyselyn-tuloksia-asukkaat-toivovat-liikenteen-nopeuttamista-herttoniemen-suuntaan

https://kerrokantasi.hel.fi/linnanrakentajantie2020

https://classic.hsl.fi/laajasalo?fbclid=IwAR0BY0l-Kzgu8LTRKoE97kgsUdjvJmB62-sqX6LDVaMjclgh_iXLS8VueC0

 

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?

 

STT 24.02.2016
OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän mukaan kuuden vuoden takaisista 19 suosituksesta vain 6 on pantu toimeen kokonaisuudessaan.


SUOMEN ”LAHJOMATTOMAN OIKEUSVALTION” TILANNE TÄNÄÄN?
(OECD:n seurantaraportista Google käännös)
"… Näiden havaintojen perusteella työryhmä päättelee, että suositusten 1 (c) ja 4 kohdan a alakohta on pantu täysimääräisesti täytäntöön; suositukset 1 (a), 2 (a), 2 (c), 3 (b), 5 (a), 5 (b) ja 6 on toteutettu osittain; ja suositukset 1 (b), 2 (b), 3 (a), 4 (b), 4 (c) ja 7 ei ole pantu täytäntöön."

VAIN kaksi kohtaa on toteutettu kokonaan OECD:n vaatimuslistasta.
Tällaisella raportilla, Suomen oikeuslaitoksen ja eduskunnan, ei kannata paukutella henkseleitään muiden valtioiden heikosta korruptionvalvonnasta tai oikeusvaltiotilanteesta.

 

20/10/2020

http://www.oecd.org/corruption/anti-bribery/oecd-recognises-finland-s-commitment-to-combat-corruption-but-is-concerned-about-lack-of-foreign-bribery-enforcement.htm

20/10/2020 - "OECD: n lahjontaa käsittelevä työryhmä on edelleen vakavasti huolissaan ulkomaisen lahjonnan täytäntöönpanon puutteesta Suomessa vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana tehtyjen vapauttamisten jälkeen, ja kuten maan vuoden 2017 vaiheen 4 arviointiraportissa keskustellaan. Vaiheen 4 raportin jälkeen ei ole havaittu, tutkittu tai asetettu syytteeseen ulkomaisia lahjustapauksia. Erityisesti työryhmä on huolestunut siitä, että Suomen korkea syyttömyysaste ulkomaisissa lahjonta-asioissa on saattanut estää lainvalvontaviranomaisia ja syyttäjiä jatkamasta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tämän rikoksen havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseenpanemiseksi. Siksi työryhmä kehottaa Suomea tehostamaan ponnistelujaan pikaisesti. Osana näitä ponnisteluja Suomen olisi kiireellisesti tarjottava tutkijoille, syyttäjille ja tuomareille kiireellisiä yksityiskohtaisia lisätietoja ja koulutusta OECD: n lahjonnan vastaiseen yleissopimukseen perustuvan ulkomaisen lahjonnan rikkomuksen vaatimuksista, kuten työryhmä suositteli vaiheen 4 raportissa ( 3a ja 3b).

Näillä suosituksilla pyritään vastaamaan työryhmän huoleen tuomioistuinten tulkinnasta ulkomaisesta lahjusrikoksesta ja vähemmässä määrin tutkijoiden ja syyttäjien ymmärryksestä rikoksen todistamiseen tarvittavista todisteista ulkomaisissa lahjustapauksissa, jotka johtivat vapauttamiseen . Työryhmä toteaa, että Suomi on tehnyt merkittävän määrän aloitteita näiden suositusten toteuttamiseksi. Vaikka työryhmä tunnustaa asian monimutkaisuuden ja tarpeen suojella oikeuslaitoksen riippumattomuuden perusperiaatetta, työryhmä pahoittelee, että Suomi ei ole pystynyt toimittamaan riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa ulkomaisesta lahjonnasta koko asiaankuuluvalle alueelle, harjoittajat, tuomarit mukaan lukien."

"Suomi raportoi OECD: n lahjontaa käsittelevälle työryhmälle lokakuussa 2021 jatkotoimista..."

Suomalaisen oikeuslaitoksen ja poliittisen eliitin kuuma peruna, eli "Vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi" lainsäädäntö, selitetään erinomaisesti opinnäytetyössä:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63496/Pihlaja.Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

VIHERMORAALIA

Vihreille kaikki sallittua (MT pääkirjoitus)

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1169906
Myös vihreiden vetämä Helsingin kaavoitus, suhteessa kryndereihin, kannattaisi tutkia. Kovin merkillisiä linjauksia ja päätöksiä on kaavoitukseen saatu heidän johdollaan. Tarjouskilpaan saadaan yksi vastaus (räätälöity kilpailukutsu), tai eniten kaavan ylittävä suunnitelma palkitaan?
Yleiskaava ei sido vihreitä, sillä lähes jokaisen uuden rakennuksen rakennusoikeudet nostetaan, kevein perustein, (jo muutenkin luokattomasta) yleiskaavasta. Jos kaava ei anna periksi, uusi kaavamuutos laitetaan vireille. Mitä merkitystä on yleensäkään yleiskaavalla? Asukkailla ei ole harmainta aavistusta mitä naapurustoon todellisuudessa rakennetaan. Kaavat näyttävät olevan ainoastaan kaavoittajia itseään varten ja ylitettäviksi tarkoitettu. (viite Blogikirjoitus 6.10.2020)

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Sähkönsiirtomaksujen ryöstöhinnoittelulle stoppi

Kohtuuttomasti nousseitten sähkönsiirtomaksujen suitsimiseksi on perustettu "Kansalaisaloite laiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta". Vielä 10.000 nimeä kannattajalistasta puuttuu. Tavoite on 50.000 nimeä. Vauhti on ollut hyvä mutta laakereille ei kannata jäädä lepäilemään. Näytäkää, että tässä maassa ei voi kahmia ansiottomia voittoja monikansallisten ja kansallisten sähkönsiirtoyritysten taskuihin. 

Edellinen hallitus mokasi myymällä Fortumin sähköverkkoinfran ulkomaille ja uusi omistaja Caruna, aloitti toimintansa korottamalla välittömästi sähkönsiirtomaksuja. "kuluttajat ovat maksaneet ilmeisesti 300-500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018" lainaus on kotoisin sivulta: https://www.salkunrakentaja.fi/…/sahkon-siirtohinnat…/
Asiasta on kirjoitettu ja tiedotettu runsaasti mutta riistohinnoittelulle ei ole tehty oikeastaan mitään oleellista korjausta, pienten näennäisviilausten lisäksi.

Asia ei ole pelkällä julkisuuspaineella korjaantunut, vaan on jatkunut, hallittuksen uuden porsaaanreijän kautta, "toimitusvarmuus" nimikkeen alla, kaikkien siirtoyhtiöiden voimin. Toimitusvarmuusmuutostöiden kustannukset ovat olleet ylihinnoiteltuja ja kustannuksissa on nähty runsaasti järkeistysvaraa. 

Jakakaa tätä tietoa ja linkkiä tutuille ja naapureillenne. Antakaa äänenne kuulua:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7383?fbclid=IwAR3l9oGhWMfI-b3czlQh3Igt8XGOa-3CIrejAi5H8qFosDoptMtDJB9qqBY

--------------------

"Oman pääoman tuottoprosentti nousi osalle yhtiöistä erittäin korkeaksi, yksittäistapauksessa jopa tuhansiin prosentteihin vuodessa. Yli kahdellekymmenelle yhtiölle yli sataan tai kahteensataan prosenttiin vuodessa. Isoista yhtiöistä Caruna Oy:llä oman pääoman tuotto oli yli 900 prosenttia.
– Tämä ei ole vitsi. Tällaisilla tasoilla mennään, jos omaa pääomaa on hyvin vähän. Kun sitten laskenta tehdään 60/40-mallilla, epäsuhta on huutava."https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006705635.html
is.fi/TS:n artikkelissa on haastateltu Mikael Collania joka on LUT:n (Lappeenrannan teknillisen yliopisto) strategisen rahoituksen professori. Hän on myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vasta nimitetty ylijohtaja, joten tietää mistä puhuu.
 
-------------------

Asiallinen kysymys saattasi olla: "miksi näin on päässyt käymään?" ja "mitä tämän touhun aloittaneet poliitikot hyötyivät Caruna-kaupasta ja siirtohinnoittelun säätelyn löysyydestä?"
Taseita pistettiin töihi oikein olan takaa Sipilän hallituksen aikana.Toimijoiden otteissa oli nähtävissä, että oma etu kulki toisinaan yhteisen edun edellä.
Lukekaa lisää aiheesta: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2020/01/sipilan-hallituksen-osakekaupat.html