Vaikutusvallan väärinkäyttämisen kriminalisoiminen

(avoin kirje)
Hyvä oikeusministeri Häkkänen

Suomi on nyt tuomaroimassa - EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa - muiden jäsenvaltioiden oikeudellisia epäkohtia. Hyvä niin MUTTA... omassakin pesässä riittäisi siivoamista ja lakimuutoksia.

Olet asemassa, jossa virka-aseman väärinkäytön ongelma tunnetaan erinomaisesti ja olet ilmeisesti yksi asiaan hyvin perehtynyt ja mahdollisesti, näin otaksun, olet tätä toimintaa suitsivaa lakia oikeasti puoltava henkilö oikeusministeriössämme?

Aiheesta vuosikymmenen huolestuneena olleena ja kirjoittaneena, esitän avoimen kirjeen (julkaistaan verkossa) muodossa kysymyksen:
Miten ihmeessä on jälleen kerran vesitetty tämän lain valmistelu? On pöyrityttävää lukea vuosi vuoden jälkeen (Matikkala 2017), että mitään ei asialle tapahdu. Tai eihän siitä kirjoiteta, koska se halutaan haudata ja unohtaa. Kyseinen laki murentaisi poliittisten tahojen keskinäisen sumplimisen ydintä. Esiin valmistelu nostetaan silloin tällöin jotta vaikuttaisi siltä, että jotakin olisi asialle tekeillä. Ilmiselvästi vain EU:n, YK (UNCAC),  ja GRECO:n sumuttamiseksi.

Mitä on aikaansaatu 17 vuoden aikana? JARRUTUSTA.
Vuonna 2015 "ei nähty perustetta laille". Miksei nähty? Se on ollut EU:n vaatimus Suomelle, koska Suomessa piilokorruptio rehottaa ilman vastuuseen saattavaa lakia. Poliitikkojen oli turvattava entiset hyvävelikäytännöt.  Vuonna 2016 löytyy tällainen teksti "mahdollisesta jatkovalmistelusta" OM:n sivuilta (leike linkitetystä laajemmasta tekstistä) huomaa sana "kiireellisesti":
"Suomi on tehnyt vuonna 2002 varauman Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevaan velvoitteeseen. Vuonna 2010 eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lakiehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi.
Vuonna 2015 asiaa valmistellut työryhmä katsoi, ettei ole perusteltua säätää rikoslakiin vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevaa säännöstä eikä tehnyt asiaa koskevaa pykäläehdotusta. Asiaa on tämän jälkeen valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä.
Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausuntokierrokselle. Tarkoitus on saada ehdotettavasta uudesta rangaistussäännöksestä palautetta, jonka pohjalta päätetään mahdollisesta jatkovalmistelusta."
https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/05/ehdotuslausunnollekorruptiotatorjuttaisiinkriminalisoimallavaikutusvallanvaarinkaytto.html

Hallitus ja valmistelijat ovat nyt istuneet lakivalmistelun päällä 17 vuotta, kun useissa muissa EU maissa, muissa pohjoismaissa ja Virossakin on vastaava laki olemassa. Tahtotila puuttuu, kun EU:kaan ei oikeesti pakota. Onko EU:sta tulosa osa valtioidensa poliittisen eliitin rakenteellista suojeluorganisaatiota? Suomen kohdalla on jopa puhuttu Unkarin tiestä? Vertaus voi olla jyrkkä mutta kun piilokorruptiotapauksia on seurannut, se ei vaikuta enää niin kovin kaukaa haetulta.
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio

"YK:n yleiskokous otti käyttöönsä vuonna 2003 Korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC), jonka myötä sitoudutaan maailmanlaajuisesti korruptionvastaiseen työhön niin kehitysmaissa kuin kehittyneisissäkin maissa,..."
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-korruption-vastainen-paiva

GRECO arvioi raportissaan Suomen toimintaa piilokorruption ehkäisemiseksi:
"... Arviointiraportissaan GRECO toteaa, että Suomen tulee tehostaa korruption vastaista työtä ja korostaa, että kansallisen korruption vastaisen strategian pikainen hyväksyminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan. Raportissa painotetaan erityisesti sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä korruptioriskejä yksityistämisen osalta...."

"Suomi antaa Grecolle raporttinsa suositusten täytäntöönpanosta 30.9.2019 mennessä."
Haluampa nähdä sen kiemurtelun ja poliittisen jargonin määrän mitä tässäkin raportissa tullaan näkemään. Jos raporttia edes koskaan julkaistaan.
https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/greco-antoi-suomelle-uusia-suosituksia-korruption-ehkaisemiseksi-ja-torjumiseksi

Jussi Matikkalan julkaisu aiheesta jossa todetaan lain olevan edelleen "valmistelussa" ja viitataan vain valmistuneeseen lakiin 30luku/13§:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

Tämä lainkohta ei puhu sanallakaan virkamiesten ja oikeuslaitoksen edustajien rakenteellisen vaikuttamisen kriminalisoinnista.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170213

Seuraavassa dokumentissa (Lahjusrikoksia koskevien säännösten
eräät muutostarpeet Oikeusministeriö 2015) todetaan käytännössä vaikutusvallan kriminalisointi "tarpeettomaksi". MIKSI? Siksikö, että oma toiminta hävettää, kun nimi ja seuraamukset muuttuvat? Maan tapa muuttuisi rikokseksi.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76612

Lakia ja oikeutta kunnioittaen - oikeutta kaivaten:
Hannu Kuukkanen
vanhempi erikoistutkija
eläkkeellä

Helsingissä on sählärakentamisen kulttuuri

Kiihkeän rakennusboomin aikana, 80- 90- luvulla rakennetut homekerrostalot eivät taida tulla mieleen kaupunkimme päätäjille Helsingin nykyrakentamisen huumassa.  Kun rakentamisen tahti kiihtyy, sutta tulee ihan vääjäämättä. Tällaisessa toiminnassa päävastuullisia ovat vastuuttomasti ja harkitsemattomasti rakennusmaata kaavoittavat poliitikot. Lopputuloksella ei niin väliä, kunhan taloja syntyy. Rakennusliikkeillä itsellä ei pelaa järki voittoja tavoitellessaan.

Päättäjät puolustelevat rakennushuumaansa "edullisilla asunnoilla". Tämä on erittäin arveluttavaa puhetta. Artikkelit kertovat, että asuntoja on Helsingissäkin tyhjillään.  Länsiväylä 2.1.2017 https://www.lansivayla.fi/artikkeli/470913-jopa-29-000-asuntoa-tyhjana-tai-vain-osin-asuttuna-helsingissa-ilmio-korostuu. Miksi? Uusista asunnoista ei välttämättä tule "edullisia". Päättäjillä on siihenkin selittävä teoria, että uusiin asuntoihin muuttavat vapauttavat "edullisia" vanhoja asuntoja. Löytyykö tästä näyttöä?

Vihreät ovat vetäneet Helsingin kaavoitusta vuosikaudet. Rakentamisen tahti on ennätysmäistä. Soininvaara kuitenkin valittaa, ilmeisessä vauhtisokeudessaan, että rakentaminen hiipuu? https://www.soininvaara.fi/2018/08/14/helsingin-on-estettava-asuntotuotannon-hiipuminen/ Lisää puistoja ja urheilukenttiä luokattomien kivitalojen alle, vaikuttaa olevan hänen mottonsa. Muuhun tuo rakennusvimma ei näytä johtavan.
Soininvaara viittaa artikkelissaan kuitenkin,  muualla Suomessa, tapahtuvaan rakennustoiminnan hiipumiseen. Hesassahan tällaista en ole havainnut: "Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan." hän toteaa artikkelissaan.
YLE kuitenkin kertoo aivan toisenlaista totuutta Helsingin vuokra- ja asuntotilanteesta. Kumpi sitten tietää asioista ja kumpi syöttää poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaa propagandaa: https://yle.fi/uutiset/3-5137399

Nykyisen rakennusboomin hutilointirakentamisesta muistuttaa keväällä 2019 sattunut Kruunuvuorenrannan puolivuotiaan talon runsas kattovuoto. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006104854.html

Historiasta ei ole opittu yhtään mitään. Rakennusalan ammattilaiset kertoivat jo pari vuotta sitten, että nykyisen rakentamisen tahtiin ei riitä ammattimiehiä ja muutenkin rakentamisen aikataulut olivat liian tiukat. Suomalaisia rakentamisen ammattilaisia ei palkata, vaikka heitä olisi tarjolla, koska ulkomainen työvoima on halvempaa. https://duunitori.fi/tyoelama/rakennusalan-tyovoimapula
Duunitori 15.7.2018 9:07: "Rakennusalan kova kasvu on johtanut siihen, että alan yrityksistä lähes 40% kertoo kärsivänsä työvoimapulasta."

Rakentamisen laatuun vaikuttaa myös rakennusliikkeiden "voiton maksimointi" eli halpa aliurakointi. Rakennuslehden artikkelissa kerrotaan, miten tämä on vaikuttanut rakentamisen laadunvalvontaan. Kun rakennusliikkeillä ei ole enää omaa työvoimaa, ketä rakennusmestarit ohjeistavat tai pystyvät työnjälkeä valvomaan? Osaavista mestareistakin on huutava pula.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/

Kiihdytä rakentamista Soininvaara mutta vastaa rakennusten ja asuinympäristön laadusta myös.
Helsingin Vihreät ovat ilmeisimmin kaveripuolueensa, suurpääomapuolue-kokoomuksen ja pormestari Vapaavuoren, asialla.

Vaalirahoituksen lähteet kertovat myös jotakin.
Tässä alla näkyy eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituksen summat. Hyvin rahaa on kerätty (141.000€), mistä sitten lienee mikin tuki on saatu ja mitä kautta? Vihreät on todettu "kannattavaksi sijoitukseksi". Ohisalon rahoituksen summa on seuraavassa taulukossa noussut jo yli 50.000:een jlloin koko vihreiden potti olisi 143.000€.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	48 692,00
Diarra, Fatim	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	27 107,00
Haavisto, Pekka	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	21 374,53
Harjanne, Atte	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	20 190,00
Kari, Emma	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	14 356,75
Alanko-Kahiluoto, Outi	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	6 504,19
Holopainen, Mari	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	2 901,00

Ohisalon potti avattuna. Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	puolueen varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
Vihreä liitto	Helsingin vaalipiiri
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	50 692,00	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	50 692,00	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	2 000,00	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	30 116,00	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	8 200,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	0,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	1 176,00	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä	9 200,00	eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä	0,00	eur

Yksityishenkilöiltä saatu tuki vaikuttaa suurelta? Olisiko se henkilötilien kautta kierrätettyä yritystukea?

Taulukoita voi käydä katsomassa osoitteessa:

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2019/01/yOgT6ry2p/E_VI_EV2019.html

Helsingin kunnallisvaalien vastaavaa tietoa Sinnemäen ja Soininvaaran osalta.
Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Kuntavaalit 2017

Ilmoitus saapunut
Saapumispäivä   12.06.2017

Ilmoittajan tiedot

Sinnemäki, Anni	apulaiskaupunginjohtaja
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	34 198,83	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	34 198,83	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	16 911,64	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä		eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	1 147,15	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä		eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	16 140,04	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Sinnemäen yrityksiltä saama tuki on tämän mukaan 0€ Omarahoitus on melko korkea. Apulaiskaupunginjohtajan virka on tainnut myös olla tuottava, vaikka lokaa kaavoituspäätöksistä on päälle satanutkin.. Kannattaahan jatkoon sijoittaa. Puolueyhdistysten rahat ovat saattaneet tulla ihan mistä tahansa.  Tässä listassa ei myöskään ilmoiteta esimerkiksi rakennusfirmojen tilaisuuksissa, luento ja konsultointipalkkioina, saatuja tuloja.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

                                                                       Ilmoittajan tiedot

Soininvaara, Osmo	kaupunginvaltuutettu, yrittäjä
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	11 561,40	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	11 561,40	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	3 507,83	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	6 319,57	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	584,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	1 150,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Soininvaaran yrityksiltä saama tuki vaikuttaa vähäiseltä. Kirittävää on.

Suomalainen piilokorruptio eli hyväveliverkostot palkitsevat hyviä, verkoston omaa tarkoitusta ajavia, kunnallispäättäjiä myös monin muin tavoin. Esimerkiksi vihreä Mari Puoskari (ent. Helsingin valtuuston pj.) sai hyvän duunimestan rakennusalan firmasta (Pöyry)  https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=6067676014904796481#editor/target=post;postID=8091441724474123899;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=18;src=postname . Myös konsultointia ostetaan mielellään poliitikoilta. Poliitikot ovat myös suosittuja pohujia yritysten eri tilaisuuksissa. Maksusta tietenkin.

Asuntorakentamisen lisäksi Helsingissä tehdään ja on tehty aiemmin, hätiköityjä ja loppuun asti suunnittelemattomia rakennuspäätöksiä. Yhdestä buumirakentamisen kaudesta kertoo liikennesuunnittelun töppäykset lukuisten, tarpeettomien kallioluolatilojen muodossa. Metroa ja pikametroa kaivettiin sinne sun tänne ympäri Helsinkiä. Suunnaton määrä veronmaksajien rahaa makaa näissä holveissa. Vastuunkantajat ovat paenneet aika päiviä paikalta.
https://plaza.fi/keskustelu/aihe/helsingin-alla-kummittelee-nelja-haamuasemaa-hs-tutustui-kummajaisiin/

Alkuperäinen artikkeli on Helsingin Sanomista. Teppo Moisio HS Julkaistu: 15.2.2015: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002801082.html#

Kittilän kunnanhallituksen hyvävelioikeudenkäynti

Suomen Kuvalehdessä 27/2019, Olli Mäenpää kertoo, mistä Kittilän kunnanvaltuuston vapauttavassa, Lapin käräjäoikeuden päätöksessä, on kyse.

Helsingin yliopiston emeritus professori Olli Mäenpää: ”Mäenpään mielestä on selvää, ettei tällainen tuomio voi jäädä lainvoimaiskeksi.  Mäenpää sanookin, että  alusta alkaen oikeudenkäynti olisi pitänyt järjestää  Oulussa, tai vieläkin etelämpänä. ’Että saataisiin objektiivisempaa näkökulma asioiden käsittelyyn’. Jos tällainen tuomio ja oikeudenkäyntitapa yleistyy, alamme mennä pikkuhiljaa Unkarin tielle. Näin oikeusvaltion perusta murenee. Tällä tuomiolla virkavastuulta putoaa pohja ja hallintomme kruununjalokivi, ’hyvän hallinnon vaatimus’ menettää merkityksensä.

Olli Mäenpään kommentti on asiallinen ja perustuu hänen ammatilliseen tietämykseensä ja kokemukseensa mutta jos luemme suomalaisia oikeudenkäyntiperiaatteita, raastuvanoikeudesta oikeusvalvontaan ja oikeusministeriöön saakka, olemme edenneet jo pitkälle Unkarin tietä. Olisi korkein aika kääntää tämä kurssi.  Vain julkinen paine voi sen tehdä. Suomalaiset poliitikot ja oikeuslaitos, ovat saattaneet itsensä sellaiseen liemeen, etteivät he pysty siitä irtautumaan ilman pakotteita.

Stansvikin kaava nurin yleiskaavan vastaisena

Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_

 Lainaus YLE:n artikkalista:

"Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."


Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.

T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.

Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KHO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html

Noppa-juttu vuodelta 1980

Suomen Kuvalehti 22/2019 muistelee Noppa-juttua, lainaamalla Salla Nazarenkon ja työryhmän kirjaa ”Korruptio Suomessa” (Into Kustannus). Varmasti hyvä teos kuvaamaan alan käytäntöjä ennen. Nyt saattaa käytännöt olla tehokkaammin linnoitettujen, vankkojen tukiverkostojen suojassa. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimista ei ole saatu kirjoitettua lakiin, sankan korruptiota puoltavan, poliitikkojoukon vuoksi. Aikaa on ollut vuodesta 2002. Lisäaikaa on haettu vuoteen 2021. Kiirettä ei pidetä, ettei hyvä business mene ohi suun. Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen mukaan laki olisi pitänyt olla valmis jo 2005. Alkaa epäilyttää, että ei edes Euroopan neuvostossa olla kovin kiinnostuneita, mitä Suomessa vaikutusvallan väärinkäytöksillä tehdään. Kun sanktioita ei ole, ei lain korjaustoimetkaan kiinnosta.

Nyt tarvittaisiin jälleen vastaavaa tutkivaa journalismia ja sitkeyttä kaivella esiin nykyiset rakennus- ja kaavoitusalan kytkökset. Rakennusalan korruptio ei jäänyt suinkaan Noppaan. Kaikesta nykytoiminnasta kuultaa kirkkaasti läpi rakennusfirmojen ja poliitikkojen saumaton yhteistyö ja intressit. Minkälaisia hyötyjä nyt on jaossa itse kullekin, on ainut epäselvyys koko jutussa. Kepulaiset ja Demarit ovat edelleen liikkeellä ja käsi kädessä, mutta nämä tahot eivät ole ainoita. Kokoomuksen suuntaankin kannattaa katsella, sen verran innokkaasti Jan Vapaavuori on nyt Helsinkiä taloilla täyttämässä, omiin, järjettömiin, väestönkasvulukuihinsa vedoten. Vihreistä on tehty Anni Sinnemäen johdolla kaavoituksen syntipukki. Toki hän sitä onkin, koska suostuu tuhoamaan Helsingin viheralueet kivitalomassojen alle. Lepakko on tärkeämpi kuin ihmisten mielenterveys betonibunkkereissaan (ja lepakkokin näyttää saavan lähteä jos sattuu olemaan rakentamiseen suunnitellulla alueella).

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kun-demarit-ja-keskustapuolue-ryvettyivat-nain-rakennusliike-nopan-epailtiin-rahoittaneen-puolueita-ja-lahjoneen-huippupoliitikoita/

Suomi ei pysty säätämään lakia korruption kriminalisoimiseksi

Suomen Kuvalehti 21/2019
Lobbaamisen harmaa alue (Jarno Liski)
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/lobbaamisen-harmaa-alue-suomi-ei-tee-vaikutusvallan-kauppaamista-rikollista-ruotsi-ja-viro-toimivat-jo-toisin/

Suomi on hyväksynyt vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen MUTTA… kahdella varauksella, joista toinen oli vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoiminen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä Suomi ei ole oikeusvaltio, vaan virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin halutaan vaikuttaa ihan lain suojaamana. Sitä kutsutaan myös nimellä ”maan tapa”, jolle halutaan jatkoaikaa ilmeisesti, jotta ehditään miettiä, miten tapaa jatkettaisiin sittemmin lakia kiertämällä.

Suomi venkoilee lain hyväksymisen kanssa kolmen vuoden jaksoissa, eli pyytää EU:lta aina uusia lykkäyksiä, jotta maan tapa saisi rauhassa jatkua. Viimeinen venytys on vuoteen 2021.

Ja edelleenkin: ”vaikutusvallan kauppaaminen ei ole Suomessa rangaistavaa”.

”Enemmistö lausuntojen antajista kannatti uuden rikosnimikkeen säätämistä. Sitä vastusivat selvästi vain Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Asianajajaliitto ja vaalirahalainsäädäntö kehittämässä ollut ministeri Lauri Tarasti.”
Eipä tuo vastustajien lista ole yllätys suinkaan. Lauri Tarastin poliittista väriä on ihmetelty runsaasti. On epäilty sitoutumattomaksi, vihreäksi ja demariksi? Nyt väri olisi kallistumassa selkeästi tuonne kokkarijärjestöjen  käsienpuristeluseuraan. Hänen virkanimityksiään on ilmeisesti ollut, kuulopuheiden perusteella, puoltamassa kuitenkin Demarit, häpeäkseen.

Viro, Norja ja Ruotsi ovat osanneet säätää lain mutkitta, Suomi ei näytä laillisuuteen ja oikeuteen pystyvän.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79800/OMML_24_2017_Vaikutusvallan_kauppaamisrikos.pdf

Lauri Tarastin oma CV: https://www.uef.fi/documents/676599/752742/Tarasti_ansioluettelo.pdf/ce2bfcc1-8fad-4df4-b14e-599d9400d93c

SuomenKuvalehti 19/2019 ”Liian utelias poliisi”

Kannattaa käydä lukemassa artikkeli poliittisesta vaikuttamisesta oikeudessa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/rikoskomisario-kiinnostui-poliitikon-vanhasta-paritusepailysta-yhtakkia-tyohuoneen-lukko-oli-vaihdettu-ja-kulkulupa-peruttu/


Ja sama oikeudenkäyti selostettuna:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pikku-riski-etta-paska-lentaa-kiihtynyt-todistus-paljasti-etta-poikkeuksellisen-poliisirikosoperaation-takana-oli-huoli-presidentista/?shared=1076486-bcfe4d60-999