Rakennusboomi näkyy ainakin toimareiden palkoissa

 Rakennuslehti: ”katso kuka pomo tienaa 88 kertaa enemmän kuin alaisensa…”

”Viime vuoden loppu yllätti rakentajat positiivisesti jahyvä vauhti jatkui myös alkuvuonna.”

Taloustoimittaja Hannu Lättilä on seurannut rakennusfirmojen palkkakehitystä hyvän vuoden tuloksena. Ainakin tulos näkyy pomojen palkoissa. Duunareista ei ole tietoa, koska he ovat halpatyövoimaa ja eri puolilta Eurooppaa ja alihankkijoiden palkkalistoilla. Pääasiassa köyhistä maista, kuten Puolasta, Virosta ja Unkarista.

”Helsingin pörssin yhtiöissä toimitusjohtaja tienaa keskimäärin noin yhdeksän työntekijän edestä, mutta Koneen Henrik Ehrnoorthin kerroin oli viime vuonna 83 ja Caverionin Ari Lehtorannalla 55. YIT:n Kari Kauniskankaan johtajakerroin oli yli 20 eli Caverion koetaan tänään tuon verran arvokkaammaksi paikaksi kuin sen aikoinaan kokoon kasannut YIT.”

Rakennusliike Kojamon Jani Nieminen johtajista seuraavana, ansaitsi 18 kertaista palkkaa työntekijäänsä verrattuna. Asuntoja tarvitseville työntekijöille kohtuuhintaisia asuntoja rakentavasta yleishyödyllisestä VVO:sta, siirtyminen voittoja hamuavaksi pörssiyhtiöksi, on ollut tuottoisaa. Hyötyjä on saanut myös verovapaista osinkotuloista nauttiva ay-liike, ja hyvää oli riittänyt myös Niemiselle.
Ay-liike on poliittisesti miehitetty, joten tiukat suhteet ovat päättäjiin kunnossa.

ARA ja poliittisesti sitoutuneet vilunkirakentajat

 Rakennuslehden artikkelista poimittua:

https://www.rakennuslehti.fi/2020/02/kun-yleishyodyllisyys-muuttuu-vilunkipeliksi-erikoismies-ryhtyy-toihin/

”Asuntorahastossa virkamiehet eivät ole enää aikoihin päivitelleet asumisen kalleutta vaan sitä, kuinka näppärästi valtion tuella rakennettu yleishyödyllinen eli voittoa tavoittamaton toiminta on Venäjän malliin yksityistetty vaalitukea nauttineiden poliitikoiden katsellessa touhua sormiensa välitse.”
KOMMENTTI: Tuossa osiossa sanotaan suoraan, mistä syystä poliitikoilta ei löydy halua puuttua omiensa puuhiin.

”Vasta viimeisimmän eli Nuorisosäätiön kohdalla valvoja vasta heräsi sen jälkeen, kun tämä kahden nykyisen ministerin entinen lypsylehmä siirtyi vielä ahneempien keskustapoliitikoiden käsiin.”
KOMMENTTI: Tämä on vain yksi paljastuneista viritelmistä. Nuorisosäätiön toimsta on kirjoitettu mm. tässä blogissa.https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2020/11/poliittinen-raha-kiertaa-saatioiden.html

”Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) valvontapäällikkö Sami Turunen vastaa tiiminsä kanssa siitä, että lakeja ja säännöksiä noudatettaisiin jatkossa mahdollisimman tarkasti.”
KOMMENTTI: Onnea Turuselle matkaan. Puolueiden vaikutus ulottuu jokaiseen puolueeseen sidottuun virkamieheen. Se kuuluista ”ryhmäkuri” pitää huolen omistaan ja ennen kaikkea omista eduistaan.

Sijoittajat vastustavat vuokratulojen verotuksen muutoksia: ”Todellinen riski uudisrakentamisen vähenemiselle”. 
KOMMENTTI: Voi, voi. Sijoitusten ansiottomat arvonnousut pienenvät. Mistä nyt lapsille leipää? Mihin ihmeeseen nyt rahani tunkisin piiloon verottajalta?

Helsingissä rakennetaan sijoitusasuntoja

 Raju muutos on tapahtunut noin yhden vuoden sisällä:
”Vain murto-osa uusista asunnoista päätyy tavallisiksi omistusasunnoiksi”
Rakennuslehdessä Mikko Kortelainen Kirjoitti 4.12.2020
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-muutos-asuntorakentamisessa-vain-murto-osa-uusista-asunnoista-paatyy-tavalliseksi-omistusasunnoksi/

”Vuokra-asuntokysynnän kasvun takeena on ollut avokätinen asumistukipolitiikkamme, joka on taannut varattomallekin muuttajalle asunnon Suomen kalleimmasta kaupungista. Valtion asumis- ja toimeentulotukijärjestelmä maksaa 7,5 miljardin euron asuntovuokrista kolmanneksen.”
Valtio lappaa asuntosijoittajien taskuun selvää raha.

Asuntosijoittajia varten Helsingin kaupunki, pormestariensa ja vihreiden vetoavulla ja edellisen hallituksen politiikan tuella, on rakentamassa kaupunkialuetta umpeen 7000 asunnon vuosivauhtia. Osmo Soinivaara*) kirjoitti: 3.5.2020! "Cov-19 -epidemia on levinnyt purkauksina siellä täällä. ... Ahtaissa hiihtokeskusten yökerhoissa, kaupungeissa joissa talot on rakennettu tiiviisti ja suuri väestötiheys". Korona leviää tehokkaimmin juuri tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Viheralueet ja ilmatila täyttyy kovaa vauhtia ja valtio subventoi kalliiden asuntojen vuokria verovaroin. Omistusasunnosta haaveilevat eivät edelleenkään löydä kohtuuhintaista asuntoa, johon heidän tulonsa riittävät. Osa sijoitusasunnoista pidetään myös tyhjillään, koska ei haluta vuokralaisten aiheuttavan kunnostuskustannuksia, jälleenmyyntiä odottavaan asuntoon.
*) Osmo Soininvaara on vihreiden Helsingin kaupunginvaltuuston edustaja - siis itse päätämässä ollut. "Soininvaara on ollut kaupunkisuunnittelun saralla aktiivinen 1980-luvulta saakka. Jos hänet valitaan, hän lupaa pistää vauhtia asuinalueiden kaavoitukseen ja rakentamiseen." Lainaus: Vihreälanka. Osmon Teot ja puheet ovat kovin ristiriidassa.

Ennen vuokranantajat ovat olleet yleishyödyllisiä ja voittoja tavoittelemattomia, sekä kustannustietoisia rakennuttajia. Asuminen on muuttunut ahneiden ja laiskojen sijoittajien markkinoiksi.  Ostetaan tuotantoa, joka yleensä on tarjolla. Hinnalla ei ole enää väliä, koska valtio maksaa.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran hastattelu 18.12. Suomen Kuvalehdessä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/marinin-hallitus-yrittaa-keksia-asuntopolitiikkaa-uusiksi-professorit-liian-kallista-ahdasta-ja-pimeaa/. "Voi karrikoiden sanoa, että entisestä keskiluokkaisesta omistusasumisesta on siirrytty suurelta osin valtion tukemaan vuokra-asumiseen"
Kuntavaalien vahvana hokemana on jälleen, ainakin Helsingin seudulla: ”kohtuuhintainen asuminen”.

Rakennuslehti Mikko Kortelainen: ”Artikkelin tiedot perustuvat, kokonaisaloitusten osalta, Tilastokeskuksen lukuihin. Gryndituotannon tiedot puolestaan perustuvat Rakennuslehden markkinakatsauksiin, joiden tiedot on kerännyt STH-Group oy. Asumisoikeusasunnot on katsottu selvityksessä vuokra-asunnoiksi.”

KAAVOITTAJAN RUMA HARHAUTUSTAPA

 

Kaavassa lukee kaksi neljä- ja yksi viisikerroksinen talo. Korkomerkinnät: maanpinnan taso talo C +9,9 ja harja 27,5m. Korkeus 17,6 m Talot A ja B maan korkeustasot +14 m ja +14,5m ja harjakorko + 28m.
Talojen maisemalliset korkeudet talojen normaaleista havaintosuunnista, näyttäisivät olevan: pihalta katsoen A talo n.13m, B talo 13m ja C talon korkeus Jollaksen tien pinnasta katsoen  korkeimmillaan 14,3m

(Kaava 11.2020 huomautusaikaa 23.12.2020 aatonaattoon) 
Laskeskelin nuo Jollaksen Tonttuvuoren kaavan kerroskorkeudet (kun lähtötaso on tuo suuremmalla merkattu korko maastossa). Sen mukaan jokainen talo olisi noin 4,5 kerrkoksen korkuinen, kun kerroskorkeus on 3m. "Asuinkerrostalon kerroskorkeuden on oltava vähintään kolme metriä." (Maankäyttö- ja rakennuslaki 12 §).
Kuitenkin kaavamerkintöjen mukaan kaksi taloa on nelikerroksisista ja yksi viisikerroksinen? Maan allekko mennään tuossa viisikerroksisessa ja +1,5 metrinen kivijalka nelikerroksisiin? Katso alimmaisista kuvista ratkaisu. 1,5 metrin korkuisia kerrroksia ei siinä nähdä. Kaavoitus ei näköjään, kaavaa määritellessään, ole nyt ottanut kantaa kellarikerrosten määrään, joiden on siis sijaittava maanpinnanatason alapuolella.

Kaavoitus tietää, että 1,5 metristä kerrosta ei yhteenkään taloon rakenneta ja jos 1,5 metriä on kerrostilaa jätetty se tietenkin anotaan täyteen kerroskorkeuteen. Sen mukaan nelikerroksiset talot olisivat valmistuttuaan viisikerroksisia ja tuo viisikerroksinen olisi valmistunut kuusikerroksisena. Näin kaavoitus on aikaisemmin toiminut.

Kun jälleen kerran, mistä tahansa Helsingin kaupungin kaavasta vielä riidellään, kannattaa tämäkin kaupungin, kellaritiloilla keplottelu ottaa huomioon. Nelikerroksiisiksi merkityt talot olisivat olleet rakennusoikeudeltaan lain vastaiset puolikaskerroksineen.
Toisin sanoen kaupungin kaava on merkinnöiltään harhaanjohtava, eikä esitä todellista rakennusoikeutta. Viranomaisen antamasta puutteellisesta informaatiosta löytyy lainkohta: ( Hallintolaki 9 §. )

Tässä on vielä, tämän blogikirjoituksen aikaan, muistutusaikaa 23.12. Jouluaaton aattoon saakka. Jälleen erinomainen ajankohdan valinta kaavaosastolta. Pelaa pois kaikki Joulukiireiset. Toinen tavallinen ratkaisu on laittaa huomautus kesälomien aikaan. 

VIITESUUNNITELMAN TIETOA

Viitesuunnitelma Jollaksentie 64 (5.2.2020)
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/4387_6_viitesuunnitelma.pdf

"Perusratkaisussa esitetään kaavamuutoksen kautta tontille sijoitettavaksi kolmea terassoituvaa ja maastonmuotoihin tukeutuvaa viisikerroksista kerrostaloa".
Viitesuunnitelma helmikuussa.

Tämä kuva on viitesuunnitelmasta helmikuulta. 

  

 Leikkaus viitesuunnitelman mukaan. 

 

Alla kaksi leikkauskuvaa lopullisen kaavaehdotuksen aineistosta.
Kellariin oli upotettu viides kerros puolikellarina ja kahden talon korkeus oli saatu pudotettua. Maanalaisista kerroksista en olisi kovinkaan huolestunut, maan pääliset kerrokset ovat ne jotka maisemaa haittaavat. Oliko maan pinnalle nostetut lisäkerrokset vain taktista neuvotteluvaraa, vaiko jään kokeilua kepillä?

Kaavan esittelyvaiheessa muutosta on tapahtunut siten, että kahdessa talossa maanpinnalle jää ainoastaan neljä kerrosta ja se viides upotetaan kallioon. Tämä kuva noudattaa kaavamerkintää. Korkomerkinnät näkyvät nyt epäselvinä näissä leikkauskuvista. Kellarit ovat pääosin maanpinnan korkeuskäyrien alapuolella joka on lain mukaista.

A talon pihataso +14m ja harja +28m, B talo piha +14,5m harja 28m ja  C talon pihataso 14m, kivijalan nurkat Jollaksen tien puolella +10m ja +14m, harjakorko +27,5m. Oleellisin tieto tietysti on tuo harjakorkeus, ei korko, vaan todellinen maisemallinen korkeus tasoilta, joilla oleskellaan talon lähettyvillä ensisijaisesti. Rinne vaikuttaa havaittuun korkeuteen katselupisteitten kautta. Silloin ei pidä puhua kerroksista.

 

C talon perustuksen maanpinnan korkeustaso Jollaksen tiehen nähden näyttäisi nousevan tienpinnan korkoja korkeammalle.

 

Poliittinen raha kiertää säätiöiden kautta

Suomenkuvalehti julkaisi mielipiteen: "Säätiö voi ostaa vaikutusvaltaa"
SK Mielipide 9.10.2009 04:14. Kirjoittaja oli Sakari Suutarinen, dosentti Jyväskylän yliopistosta.

Suutarinen kertoo esimerkin Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VKTS) toiminnasta, "vasemmistolaisen" koulupoliitiikan vastustamiseksi.
Kierrätetyllä elinkeinoelämän taloudellisellä tuella varustettiin n. 300 hengen  poliitikoista ja virkamiehistä koottu ryhmä (organisaatio), jonka edustajat olivat sitoutuneet toteuttamaan säätiön tavoitteita. 

"Eteenpäin pyrkivät virkamiehet, poliitikot ja tutkijat ymmärsivät pian, mitä tukea VKTS pystyi heille antamaan. Säätiö keräsi poliittisesti luokitettuja nimilistoja virkamiehistä ja yliopistoväestä. Se vaikutti nimityspolitiikkaan ja rahanjakoon."

Säätiöitä on käytetty laajasti hyväksi poliittisten tavoitteiden ujuttamisessa hallintoelimiin. Tunnetuin esimerkki lienee "Nuorisosäätiö", jonka sotkuja selviteltiin ainakin 2016 alkaen. Viimeisempiä selvityksiä julkaistiin 2019 ja marraskuussa 2020 (YLE: Valtion mitta tuli Nuorisosäätiön kanssa täyteen – miljoonat takaisin valtiolle, ministeri harvinaisesta päätöksestä: "asumisen jatko turvattu").
Rakennusliikkeet olivat vahvasti mukana rahoitustoiminnassa. "Rakennusliike antoi lähes 200 000 euron lainan keskustavaikuttajien yhtiölle – tavoitteena oli perustaa 'uusi Nuorisosäätiö'". (MOT 05.11.2018)   Tyypillistä on, että raha ei kulje suoraan, vaan eri rakenteiden kautta.
Poliittiset puolueet ovat vankasti omistussuhteissa useissa rakennusliikkeissä, jotka sitten ohjaavat, esimerkiksi kaavoitusta, poliitikkojensa ja virkamiestensä kautta.

MITEN SÄÄTIÖIDEN VALTA NÄKYY (lainaukset Politiikasta sivustolta "Mikä on säätiöiden tehtävä")
Tutkimusta rahoittavat säätiöt ohjaavat tutkimusta omien intressiensä mukaan. Intressin vastaista tutkimusta tai toimintaa ei tueta.

"... suurimmat toimijat ovat Suomen Kulttuurirahasto (55 miljoonaa vuonna 2018) ja ruotsinkielistä tiedettä ja kulttuuria tukevat Svenska Kulturfonden ja Svenska Litteratursällskapet (yhdessä 46,9 miljoonaa vuonna 2018)." (Kulttuurirahasto tukee tieteen ja taiteen tekijöitä – yksityishenkilöitä, että työryhmiä. "Haluamme tarjota mahdollisuuden myös laajoihin kulttuurihankkeisiin tukemalla niitä mittavin apurahoin". Kahdessa jälkimmäisessä, kyseessä on selkeästi ja rehellisesti kielipoliittisesti painottuneet säätiöt)

"Näiden jättien jälkeen huomattavimpia rahoittajia ovat Koneen (31,8 miljoonaa vuonna 2018, rahaston tarkoituskuvaus: "parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille".), Jane ja Aatos Erkon (28,3 miljoonaa vuonna 2018, tieteen ja taiteen tukemiseen, sekä Tulevaisuuden tekijät -ohjelma, yhteistyössä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa. "Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä"), sekä Sigrid Juséliuksen (18 miljoonaa vuonna 2018. Vuden 2021 apuraha on suunnattu kahdelle eri kohderyhmälle lääketieteelliseen tutkimukseen: varttuneet tutkijat ja nuoret ryhmänjohtajat) säätiöt." (Taiteen rahoitusta käytetään yleisesti yrityksen imagon nostatus tarkoituksiin. Taide on ollut myös aina hyvä sijoituskohde)

"Kymmenen suurimman säätiörahoittajan ryhmään kuuluvat myös Åbo Akademin (17,8 miljoonaa vuonna 2018) sekä Jenny ja Antti Wihurin (12 miljoonaa vuonna 2018) säätiöt kuten myös Syöpäsäätiö (11 miljoonaa vuonna 2018)." (Syöpäsäätiö tukee syöpätutkimusta)

Åbo Akademin säätiö tukee opintoja ja tutkimusta, sekä henkilökunnan toimintaa.

"Jenny ja Antti Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa."

Poliisiammattikorkeakoulun piilokorruptiotutkimus

 

KORSI tutkimusraportti >

Mitä laajemmin ja mitä syvemmälle virkamieskuntaan tieto rakenteellisen korruption esiintymismuodoista ja rakenteista saadaan levitettyä, sitä parempi. Ainakin heikkohermoisimmat "hyvät veljet" alkavat pohtia, kannattaako rikos.

Kunhan tieto tavoittaisi myös poliitikot ja ennenkaikkea aloittelevat poliitikot, jotka osaisivat varoa sekaantumasta nähin hyväveliverkostoihin ja kollegiaalisiin (sulle, mulle) verkostoihin, tiedostamalla, että madollisissa "lehmäkaupoissa" voi kyseessä olla rikos.

Palkintoina "palveluksista" saattaa olla, paitsi kierrätetty raha eri muodoissa, myös lukuista muut palkkiot, kuten velkaa - velkaa palvelukset, aineettomat edut, palkintovirka, asuntoetu...
Kun hyvävelipalveluita ottaa vastaan, on jo mukana verkossa, josta on vaikeaa päästä irti.

On syytä tiedostaa vaaranpaikka ja siihen tämäkin raportti osaltaan auttaa.

VARALINKKI jos ylärivin linkki ei enää toimi:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1

KYSELYÄ KYSELYN VUOKSI?

Helsingin liikennesuunnittelu lähettää asukkaille omalaatuisia kyselyjä.
Ihmettelin tuon yhden kyselyn tuloksena kirjattua "asukkaat toivovat liikenteen nopeuttamista herttoniemen suuntaan". Tämä tarve on ilman kyselyitäkin itsestään selvyys, koska se on ainoa suunta minne täältä saarelta yleensäkään tällä hetkellä pääsee ja on jatkuvasti remonttien ja rakentamisen alla. Laajasalosta on ainoastaan yksi maantiesilta ja se vie Herttoniemeen.

Ilmeisimmin laajasalolaiset kaipaisivat toimia, ennen kaikkea, itä-suuntaan suuntautuvaa liikennettä parantamaan. Pahimman aamu- ja iltaruuhkat ovat juuri Herttoniemen Linnanrakentajan tien kapeikoissa. Ulkokehälle, Viikkiin, Itikseen ja Itä-väylälle suuntautuva liikenne tökkii pahoin. Nyt paikalla on kaiken lisäksi Laivalahdenkadun risteyksen tietyömaa. Hertsin liittymätyömaa vaikuttaa ikuisuusprojektilta ja Sholbergin korttelin rakentaminen haittaa rankasti myös vliaikaseksi tarkoitettua liikenneyhteyttä itään Itäväylälle.

Jos kyselyllä on tarkoitus antaa kuva, että Helsinki olisi asiasta huolestunut, se ei mene ainakaan minulta läpi. Pikemminkin näen kyselyllä olevan näennäisvaikutelma, että "asukkaat pääsevät vaikuttamaan", toimimme demokraattisesti. Vaikutukset ovat lienee samaa luokkaa, kuin kaavoituksen kuulemisissa, jotka vaikuttavat menevän suoraan paperisilppuriin.

https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2020/11/laajasalon-liikkumiskyselyn-tuloksia-asukkaat-toivovat-liikenteen-nopeuttamista-herttoniemen-suuntaan

https://kerrokantasi.hel.fi/linnanrakentajantie2020

https://classic.hsl.fi/laajasalo?fbclid=IwAR0BY0l-Kzgu8LTRKoE97kgsUdjvJmB62-sqX6LDVaMjclgh_iXLS8VueC0