Mikä on halutuin asumismuoto?

Taloustutkimus on julkaissut  2018 laajan otannan tutkimuksen halutuimmasta asumismuodosta.
Pari lainausta:
"Viime aikoina julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että valtaosa suomalaisista pyrkisi kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain tiettyjen väestöryhmien mielipiteisiin ja edustaa lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita."

"Kaikelle kansalle tehty kyselytutkimus osoittaa, että enemmistö suomalaisista (53 %) valitsee mieluummin ison asunnon, joka sijaitsee kauempana keskustasta. 38 prosenttia painottaa puolestaan sijaintia ja hyväksyy sen vuoksi pienemmän asunnon."


Saman suuntaista linjaa osoittaa Tekniikan Maailman teettämä kysely:

Missä haluaisit mieluiten asua (TM 6/2019 lukijakysely)

Pikkukaupungissa tai taajamassa 38,3%

Suuren kaupungin reunamilla 29,9%
Maaseudun haja-asutusalueella 18,4%

Suuren kaupungin keskustassa 11,5% 

Ei osaa sanoa 1,9%

City asuminen ei näytä olevan suosiossa, vaikka Vapaavuori ja Helsingin kaupungin kaavoitusosasto niin pontevasti väittää. Vain reilut 11% haluaa asua suuren kaupungin keskustassa.
Myöskään suurten kaupunkien reunamat eivät ole suosituinta asuinaluetta (n.30%).
Pikkukaupungit ja taajamat vaikuttavat olevan se halutuin asuinpaikka (38%).


Linkki tutkimukseen:

https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/suomalainen-haluaa-asua-omakotitalossa.html

Miksi Kokoomus rakentaa innolla Helsinkiä täyteen?

Vapaavuori, Helsingin pormestari,  (Kokoomus) on haltioissaan Helsingin rakentamisen volyymeistä
https://twitter.com/i/topics/tweet/1107203435454234624?cn=ZmxleGlibGVfcmVjcw%3D%3D&refsrc=email

Vapaavuoren hengenheimolainen Juhana Vartiainen (Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä) hehkuu innosta mukana "Kaupunki on vuosisadan tehdas".
https://juhanavartiainen.fi/2019/kaupunki-on-21-vuosisadan-tehdas/

Juhana Vartiainen: "Esimerkiksi asuntojen rakentaminen on onneksi kiihtynyt Helsingissä, mutta se voisi olla vieläkin nopeampaa". Ja jatkaa: "Parasta mitä voimme päättäjinä tehdä on rakentaa paljon ja kaikkialle, niin laajemmalle, tiheämmälle kuin korkeammalle."

(Toivoa sopii, että ette jatka kovin kauvaa päättäjinä, koska ahtaassa kaupungissa kytee myös mielenterveydelliset ongelmat, viimeisimpien tutkimusten mukaan https://www.hs.fi/tiede/art-2000006014291.html suora linkki tanskalaisen tiedelehden artikkeliin https://www.pnas.org/content/116/11/5188).

Juhana Vartiaisen mukaan kaupunki rakentaa nyt nopeasti ja paljon kalliita asuntoja MUTTA ei huolta, Tuukka Saarimaa totodistaa: "kalleus osoittaa, että kaupunki on houkutteleva".

Kokoomus rakentaa siis rikkaille kaupunkia kuten aatteeseen tietysti sopii. Köyhät kyykkyyn.
(yli 50% on sijoittajille rakennettuja pienasuntoja, varmasti kalliita. Jos ne päätyvät vuokralle, mikä on erittäin epätodennäköistä, vuokrat ovat huimat)

Kannattaa lukea keskustelu, kaupungistumista suitsuttavan, Vartiaisen artikkelin jälkeen. Se pudottaa hieman hehkutusta takaisin maan päällisiin mittoihin.

Laajasalon liikenteestä ja tulevasta asukasmäärästä

Aluksi suurin piirteistä faktaa (ennuste) ja sen jälkeen poliitikkojen kaavailuja joita voi vain kauhistella hiukset pystyssä.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_05_25_Tilastoja_10_Maki_Vuori.pdf
Laajasalossa asukkaita 2017 on 18.330 ”voi kasvaa 2x” sanoo kaupungin oma esite =
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_10_04_Tilastoja_12_Vuori_Laakso.pdf
Laajasalossa asukkaita 2050 on 36600 Tilastokeskuksen arvion mukaan, jossa määrässä ei ole mukana Vartiosaaren mahdollista asukasmäärää. Kaavapäätöksen mukaan Vartiosaareen rakennetaan kerrostalovaltainen kaupunginosa 5000-7000 asukkaalle. Yhteensä liikennettä Laajasalon kautta kasvattaisi n. 42600 suuruinen asukasmäärä joista n. puolella olisi auto = 21300-autoa *2/vrk=42600 autoa päivässä. Nykytietojen valossa autoa käyttäisi n. 55% jos autoilunmäärä ei merkittävästi muutu. Muunlaistakin ”ennustetta” löytyy aiheesta lisää myös eri sivustoilta.

https://taloforum.fi/viewtopic.php?t=1336&start=15 (”[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto”)
”Helsinki voisi hyvin ottaa tavoitteeksi, että Laajasalon asukasluku olisi 50 000 vuonna 2040.”

Kokoomuksen Matti Niiranen puolestaan lyö tiskiin vielä paremmat kortit (Niiranen on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja varavaltuutettu vuodesta 2013 alkaen (Wikipedia) ) haaveili 22.11.2017 blogissaan kokoomuslaisia suunnitelmia: http://mattiniiranen.fi/blogi/2017/11/22/toolon-metrolla-tuomarinkylaan-haltialaan-ja-lentoasemalle/
”Santahaminaan metro voisi jatkua ehkä joskus 2050-luvulla, jolloin Laajasalon suunnan asukasluku lähentelee 50-70 000:tta ”. Täytyy muistaa, että Kokoomuksen tavoitteena on rakentaa niin paljon kuin ikinä mahdollista. JOS Vihreät ovat hankkeessa Kaupunginhallituksessa äänestäjinä mukana, rakennusmaa ei tule Laajasalosta loppumaan, sen sijaan liikennekapasiteetti kyllä. Tämän ennusteen mukaan autoja kulkisi jo 35.000kpl *2 /vrk eli suurinpiirtein tuon lupaamani 70.000/vrk.

Helsingissä ylin vaikutusvalta on (demokraattisen, poliittisen mandaatin mukaan) Pormestari Jan Vapaavuorella (Kokoomus.). Hän jakelee mediassa lausuntoja joissa Helsingin väestön kasvuluvut huimaavat: ”Kaupungissa pyritään rakentamaan noin 6000 uutta ASUNTOA vuosittain.” lausuu Vapaavuori Kauppalehdessä. (https://optiongaala.kauppalehti.fi/kamp-collection-hotels/jan-vapaavuori-helsinki-20-vuoden-kuluttua).
Tämä tarkoittaa asukkaina (2,01 asukasta / asunto) n. 12.000 uutta asukasta vuosittain. Aikaisempi ennuste oli 5000 uutta ASUKASTA vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä, Vapaavuoren luvuilla KASVU olisi 372 000 asukasta Helsingissä. (Toivoa sopii, että tuo luku oli toimittajan lapsus, eikä Vapaavuoren).

Julkaisun ”Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050” virallinen kasvuennuste kertoo, että vuodesta 2017 (635 181 asukasta) kasvua on vuoteen 2050 (+139 000 =n. 774000 asukasta vuonna 2050) joka tarkoittaa n. 4.200 uutta asukasta vuodessa. Eroa Vapaavuoren kovin toiveikkaaseen (+12.600) vuosiennusteeseen kertyy 7800 asukasta.  Minne ne loput tyhjät asunnot laitetaan? Aikooko Vapaavuori löysentää maahanmuuttokiintiöitä roimasti, jotta saa tyhjät talot kaupaksi edullisesti kaupungille, tai tietysti ne myydään edullisesti yksityisille majoitusalan firmoille?  (Helsingissä olisi Tilastokeskuksen rankimpien ennusteiden mukaan vuonna 2050 n. 860 000 asukasta ja Vapaavuoren toiveikkaan ennusteen mukaan 1.009.000 asukasta).

Kun katsotaan Laajasalo/Kruunuvuorenranta/Jollas-kaavoitussuunnitelmia, Vapaavuori aikoo rakentaa kaikki asunnot pääasiassa  näille alueille Vihreiden tuella. Vihreät De Gröna, eivät nimittäin voi sietää viheralueita, eikä urheilupuistoja kaupungissamme. He haluavat raitsikoita, ratikkahalleja  ja kaupunkibulevardeja joiden varsilla voi siemailla Cappuccinoa ja ihailla autojen hitaasti etenevää virtaa, siksi on hyvä keskittää autoliikenne vain yhdelle bulevardille ja tukkia kaavoittamalla toisen sillan rakentamismahdollisuus jo hyvissä ajoin.
Vapaavuori on tosin, ainakin tuossa Kauppalehden juhlapuheessaan, Vihreiden kanssa eri linjoilla: ”Luonto on helsinkiläisille jatkossakin tärkeää, joten sitä tulee olemaan kaupungissa paljon myös 20 vuoden kuluttua.” Ehkä tämä on vain Trumppimainen valeuutinen, koska toiminta on nyt tasan päinvastaista.

Miten mahdollisesti joskus tuleva ratikka muuttaa tätä liikennetilannetta?

>Raitsikan kapasiteetti: 225 matkustajaa kerralla. Liikennesuunnittelija on laskenut ratikan kapasiteetiksi 3700 asiakasta tunnissa kuljetettuna suuntaansa (16 vuoroa tunnissa = 3,7 min. välein) MUTTA se ei tule paljoa auttamaan, kun tähän on lisättävä myös Vartiosaaresta ja Vuosaaresta ratikkakyytiin nousevat matkustajat, jotka tulevat kuormittamaan tuota linjaa ja estämään laajasalolaisten joustavan liikkumisen keskustaan ratikalla ja sieltä pois ruuhka-aikoina. Ratikka ei myöskään "ulotu" kaikkien laajasalolaisten liikennevälineeksi ja se on häiriöherkkä suomalaisille talviolosuhteille. Varsinkin mäkisillä silloilla (kosteus ja tuuli) on odotettavissa ongelmia lumen kinostumisen ja jään vuoksi.
JA ratikka kulkee nyt suunnitelman mukaisesti vain kesksutaan. Noin 2/3 Laajasalon työmatkaliikenteestä suuntautuu itään ja pohjoiseen. Kruunuvuoren siltaa varten teetetty liikennetutkimus ei pidä todelluden kanssa paikkaansa. Sen voi han empiirisesti havaita joka aamu seuraamalla minne autot kääntyvät Herttikassa.

Kyllästyneenä Oikeusministeriön saamattomuuteen

Kyllästyneenä Oikeusministeriön saamattomuuteen, lähetin seuraavan kirjeen GRECO:n toiveenani saada heidät ymmärtämään, että Suomi ei aijo todellisuudessa suitsia rakenteellista korruptiota,
Olen kertonut avoimesti mielipiteni OM:lle projektin näennäisyydestä ja väärästä lähetymistavasta ilmiantosivustolla. Sillä ei ole vaikutusta mutta toivottavasti ulkoinen paine aiheuttaa liikettä oikeudellisempaan suuntaan.

-------------------------------KIRJE---------------------------------------

Last year, in December (9.12.2018), Finnish Ministry of Justice got ready its Anticorruption cooperation network, (1.1.2016-31.12.2018)  project which, as I have understood, was GRECO's proposal to Finland. From the present page, one can read it will still continue to 2021. This was new information for me. BUT…

I have studied the material this project has produced and noticed the material and activities rather light compared the total of 7 years of project and the amount of 20 partners collected out of Finnish civil service and political organisations.
For example as the result of the project, partners have built the "denouncing" website, where citizens can leave their reclamation against authorities. This portal sends every reclamation to the precise same authority they may have got the corrupted decision. How do you think this will work to hinder corruption?

What Finland needs is the Constitutional Court. Independent of political influence and authorities. Even the selection of judges should be sensitive to avoid influence structures. Even collegial structures should be studied carefully. Finland is a small country but wise persons with the deep knowledge in law can be found, for example from university professors of areas of ​​legal expertise. There cannot be seen any “effective activity” to avoid social or structural corruption without independent court.

Ask WHY Finnish authorities do not want to establish this kind of independent court? I’ll answer: “because they want to continue their illegal practices without any disturbances”.

The present Constitutional Affairs Committee is the place just for studying the legality of laws, compared to the constitution law. It is not the place to get any justice against false decisions.
The present legality control system over judges and officials in Finland is totally as political as the Finnish Ministry of Justice. This means, it is infected by social corruption.

Today we can, every now and then, read bad news about the way Finnish politicians are sharing the public funds to their co-operators and co-authorities, using their power to hide dirty decisions from publicity. I have collected here some links to the articles of Finnish press. Sorry, they are in Finnish only but if you need, I'll write English references some of them. Now there are just some key words translated. Maybe the browser translation will be helpful. For example in my Blogs there are thousands of readers around the world and it’s only in Finnish.

Collection of Finnish Structured Corruption from years 2011-2019
More than 100 cases. Several persons involved in many cases. Most of them are Finnish politicians and/or authorities.

http://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html

Finnish Security Intelligence Service investigates it's own actions.

Two of the investigators of the lawfulness of Supo's operations have their own post in the Security Intelligence Services. How do you think the lawfulness can be guaranteed? published 23.2.2019

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006012252.html

The results of the last period of the anti-corruption cooperation network

 project seem to be hidden in English. Only the future plans are visible BUT they are not translated properly at all. This don't look very encouraging either.https://oikeusministerio.fi/en/project?tunnus=OM002:00/2019
The result in Finnish may be read from the page:  https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM050:00/2017

The website is visible in the address: https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta/

I have participated as a partner and as the project manager in several EU projects. One of them, four years as the co-ordinator. It was listed one of the best in FP6 SME projects. If I had had a budget for a 7 year 20 partner project, the result had been much different than this bluff of the  Finnish Ministry of Justice, sorry to say. Hope you’ll wake them up. I cannot.

Sincerely yours: Hannu Kuukkanen
Senior research scientist of VTT IT  / Media
retired

Helsingin kiihtyvä asuntotuotanto ja rakennusmaan hinta

Helsinkgin kaupunki kehuu verkkosivuillaan:

25.01.2019 13:37

"Helsingin asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna
2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaava- ja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen."

"Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina."

"Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa."

”Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-ennatysvuosi-asuntotuotannossa

Eli puistoalueita ja urheilukenttiä toistaiseksi riittää Vapaavuori/Sinnemäki taisteluparille rakennusmaaksi. Nykyisten ja tulevien asukkaiden  virkistäytymeisestä ei ole  ilmeisesti niin väliä Sinnemäen mielestä. Sinnemäki suunnittelee mieluummin pyöräteitä ja laskee liito-oravia ja niitäkin kauempana Helsingistä. Lepakot ja pientaloasukkaat saavat mennä jos asettuvat rakennustoiminnan tielle.
Helsingissä on myyty ja myydään nyt myös asumisen monimuotoisuutta, josta kaupungin kaavoitusesitteissä on kovasti puhuttu. Pientalotonttialueiden laitoja on kaavoitettu kerrostaloille joka tarkoittaa, että pientaloasukkaat joutuvat myymään talonsa kivitalojen takapihoilta ja näin saadaan lisää edullista tonttimaata osaketaloille.

Kaupungilla on ollut tapana lunastaa pientalotitontti tai muu tonttialue, nykyisen kaavan mukaisella hinnalla ja myydä se edelleen korkeampaan rakennusoikeuteen kaavoitettuna. Tällaista tekniikkaa se on käyttämässä nyt Jollaksen alueella, jossa se aikanaan osti maanomistajilta maata puistoalueiksi, puistoalueen hinnoilla ja nyt, aikoo kaavoittaa alueen kerrostaloiksi ja myydä tai vuokrata alue rakennuttajille aivan toisilla hintakertoimilla. Sitä voisi nimittää tonttikeinotteluksi yksityishenkilöiden - kaupungin asukkaiden - kustannuksella.
Verkosta on poistettu (22.2.) kaupungin selvitys nykyisistä tonttimaakäytännöistään osoitteesta:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-uudistaa-tonttien-vuokraamisen-ja-myymisen-kaytantoja-250119

"25.1.2019 - Helsingin kaupunki on koonnut tonttien myymistä ja vuokraamista koskevat periaatteet ensi kertaa kattavaksi ohjeistoksi. Valmistuneet ..."

Oliko dokumentti liian paljastava?

Kallio-lehdessä No.3 2019 (vko 6-7) oli siitä referaatti joka kertoi lyhennettynä:
"Vuosittain 60-70% kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille." "Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoin tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensi kertaa kokonaisuutena" "Näin edesitetään rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita." Myös uuden käytännön avoimmuutta korostettiin artikkelissa.

Mm. Vartiosaaren myymisellä tai vuokraamisella rakennusmaaksi olisi kustannettu Kruunusillat hanke. Kun Vartiosaarikaava meni lainvastaisena toistaiseki puihin, samaa yritettiin sitten Jollaksen suunnassa yrittämällä kaavoittaa Tonttuvuoren luonnonkaunis puistoalue kivitaloiksi. 

Rakennusalan kilpailusta ja sen avoimmuudesta kaupunkimme tontinluovutuksessa sen verran, että se vaikuttaa kovin vieraalta kaupungin käytännöltä. Olen seurannut ainakin kahta kaupungin projektia, joissa kilpailutusta ei ollut ainakaan näkyville saatettuna (avoimmuus). Rakennuttajien kanssa oli sovittu etukäteen alueen luovuttamisesta ao. firmalle ja rakennuttajien teettämät (suljettu kilpailu) suunnitelmat olivat valmiina jo ennenkuin alueiden kaavamuutos tuotiin säädettyyn asukaskuulemistilaisuuteen. Ei hirveän läpinäkyvää toimintaa. Asukkaiden kuuntelu oli lähinnä ilveilyä ja virallisen proseduurin vuoksi tehty, mihinkään vaikuttamaton, sumutus.

Kalliolehden artikkelissa kerrotaan edelleen, että vuosittan Helsinki saa maaomaisuudestaan tuloja yli 300 miljoonaa. Merkittävä muutos on, että tontit pyritään pääosin vuokraamaan ja vuokrahinnoissa pyritään seuraamaan tonttien arvonkehitystä. Hyvältä businekselta vaikuttaa ja kun katsotaan noita "läpinäkyviä" menettlytapoja, se vaikuttaa myös lähinnä keinottelulta, kuten aiemmin jo huomautin.
Muistaakseni Vantaalla, oli ainakin jossain vaiheessa käytäntö, jossa lunastetun maan todellinen, uusi, kaavoituksen tuoma lisäarvo, tuloutettiin tontin myyjälle.
Kuntatekniikkalehdestä löytyy artikkeli https://kuntatekniikka.fi/2018/03/06/kivulias-lunastus-oikeusministeriossa-valmistaudutaan-lunastuslain-uudistamiseen/ aiheesta jossa sanotaan:
"Lunastuskorvauksen määrääminen tapahtuu lunastustoimituksessa alueen käyvän hinnan periaatetta noudattaen. Tällöin luovuttajan eduksi luetaan aina muun muassa yleiskaavan aiheuttama maan arvonnousu." Yleiskaavan mukaisella maanarvolla laskettuna Vartiosaaren maat tulisivat maksamaan ruhtinaallisesti kaupungille. Katsotaan miten käy. Maakuntakaavaa ollaan muuttamassa ja sen jälkeen yleikaava saa myös lainvoiman Vartiosaaressa. Jääkö kaupungille sen jälkeen Kruunusillan maksurahoja?

Tutkimus tehtiin halutun vastauksen saavuttamiseksi

(3.6.2018) Lännen median kysely perustuslakituomioistuimen perustamisesta oli puhdasta sirkusta. Totta kai poliitikot sitä vastustavat. Kysely tuossa kansalaisryhmässä oli puhtaasti tarkoitushakuinen. Saatiin näyttävä kielteinen kanta joukossa, joka haluaa jatkaa rauhassa piilokorptoitunutta toimintaansa, kuten ennenkin. Poliittisesti riippumaton, virkamiesten toimien laillisuusvalvonta, on tuon porukan kauhistus.
https://www.ts.fi/…/LMkysely+Perustuslakituomioistuinta+ei+…


Kun kysymysasettelu tehdään, kuten tässä on tehty, ja kysely tehdään poliitikkojen keskuudessa, tulos on ollut ennalta arvattavissa, eli juuri se mikä siitä on nyt tullut:
"Kansanedustajista 85 prosenttia vastustaa sitä, että perustuslakituomioistuin korvaisi perustuslakivaliokunnan. Kyselyyn vastasi 29.5.–1.6. yhteensä 108 kansanedustajaa. Vastausprosentti oli 54."

Olen Li Anderssonin kanssa samaa mieltä, että perustuslakivaliokuntaa EI tule korvata perustuslakituomioistuimella. Niille säädetään täysin eri tehtävät. Perustuslakivaliokunta jatkaa nykyisessä lakien valmistelutehtävässään, paremmin koulutettuna, ja perustuslakituomioistuimen tulisi olla Suomen korkein ja sitoutumattomin (myös tuomarikollegioista) tuomioiden laillisuusvalvontataho ja virkamiesten ja tuomareiden päätösten ja toimien valvontataho. Se korvaisi oikeusvalvonnan joka ei nyt poliittisena elimenä toimi puolueelisine hyväveliverkostoineen.

Perustuslakivaliokunnan jäsenista "yksi, varajäsen Olli Immonen (ps.), lakkauttaisi perustuslakivaliokunnan. Muut 16 vastannutta säilyttäisivät."
Kukapa nyt omaa työpaikkaansa lakkauttaisi.

"– Tarvitsemme läpinäkyvää perustuslain valvontaa, erityisesti myös sen jälkivalvontaa, perustelee tuomioistuinta kannattanut kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.)."
Harvoin olen ollut samaa mieltä Kokoomuksen kansanedustajien kanssa mutta tässä asiassa olen, jos tuon lausunnon oikein tulkitsen. Pointti on juuri tuo "jälkivalvonta" eli päätösten, olipa ne sitten eduskunnan tai tuomareiden tai muiden virkamiesten päätöksiä, perustuslain mukaisuuden valvonta on puuttunut. Siltä ainakin päätösten läpimenoa katsellessa on vaikuttanut. Perustuslailla pyyhitään pöytiä, kauniisti ilmaistuna.
Eräs juristi on kertonut, tunnetun tuomarin tokaisseen Kokoomuksen saunaillassa, että hän pystyy tekemään vaikka perustuslain vastaisen päätöksen. Ja tämä on myös näytetty käytännössä toimivan, ilman seuraamuksia tai tuomion oikaisua.

Poliittisten puolueiden roolit lyhyesti

Kaiketi olette huomanneet, että jokainen poliitikko on ottanut vaaliteemakseen "ikääntyvien hoivapalvelujen ongelmat". Puhe on nyt suulla suuremmalla ja vaikenee, kunhan on päästy eduskuntaan, suojatyöpaikkaan, neljäksi vuodeksi.
Vaalikoneessa on ihan samat lupaukset, tai lähes samat lupaukset, kuin vaali-ilmoituksissa, ei ne kerro mitä mieltä poliitikko oikeasti on ja miten hän aikoo ja pystyy asioita eduskunnassa hoitamaan.

Oikeammat vastaukset löytyvät puolueohjelmista ja poliitikkojen aikaisemmasta tavasta toimia maamme ja kansalaistemme etuja ajamassa. Muistaa sopii, että Suomessa on eduskunnan äänestyksissä vallalla ns. puoluekuri. Ei se salli sooloilua.

LYHYESTI POLIITTISTEN PUOLUEIDEN ROOLIT:
(korjatkaa ja perustelkaa korjauksenne, jos olen väärässä)

Kokoomus ajaa suurpääoman, suuryritysten, sijoittajien, rahalaitosten ja hyvätuloisten asiaa, Kepu ajaa suurtuloisten, metsänomistajien ja suurtilallisten ja maakuntapomojen asioita, Sote on ollut molempien lempilapsi mutta molempien omiin intressisuuntiin. Siksi sitä ei saatu läpi. Kokoomus on halunnut ulkoistaa terveyspalvelut mm. Suomeen veroa maksamattomille monikansallisille terveysalan toimijoille, joiden vastuuton toiminta on nyt kyseessä olevaien hoivaskandaalien syvintä ydintä ja Kepu haluaa perustaa mahdollisimman monta maakuntaa joissa sillä olisi sanavalta. Vihreät toimivat molempien edellisten työrukkasena ja sen lisäksi, se ajaa polkupyöräilijöiden asiaa, heti kun ehtii Helsingin viheralueiden kaavoitusvimmaltaan, Siniset ja Persut lupaavat populistipuolueina jokaiselle kaiken ja ajavat lähinnä omia ja maahanmuuttovastaisia asioita, koska niillä saa ääniä. Valtaa ei näillä pienpuolueilla oikeasti enää ole ja edellisen PerSu valtansa he myös hukkasivat hallituksessa.
Demareista ja Vasemmistoliitosta löytyvät lähinnä sosiaalihuoltoa ELI tuota vanhustenhoitoa todellisuudessa ajavat kansanedustajat. Ainakin heidän näin tulisi, omien periaatteittensa mukaan, toimia. 

Lue SOTE:n anatomiasta lisää: https://kuluttajansuojasta.blogspot.com/2019/01/soten-miljoonatuotot-maksaa.html

Vanhustenhoidon skandaalista löytyy lisätaustaa: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/02/jos-vanhusskandaali-paisuu-rahat-pois.html